Yhteiskunta

10 Lucian päivä -faktaa: Pyhä Lucia kaivoi silmämunansa irti ja on ainoa nainen, jonka mukaan on nimetty valtio

Julkaistu

Lucian päivä – Tässä kymmenen vähemmän tunnettua faktaa Pyhään Luciaan liittyen.

Joulukuun 13. päivänä vietetään perinteistä Lucian päivää. Tiedossa on valoa, iloa, kulkueita, kynttilöitä, pullia ja kaupunkien omia Lucia-neitoja. Ja Listafriikki.com:n parissa vähän jotain muutakin!

Lucian päivää vietetään Suomessa erityisesti ruotsinkielisillä alueilla, mutta valkoiseen kaapuun, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun pukeutunut Lucia-neito on varmasti kaikille tuttu. Monessa kaupungissa järjestetään kulkueita, joita johtavat Lucioiksi valitut henkilöt kynttilöineen.

Listalla selviää, kuka tämä Lucia oikein oli naisiaan ja miksi hänen muistopäiväänsä juhlitaan yllämainitulla tavalla. Ja tietenkin Listafriikin tavalle tyypillisesti keräsimme faktoja hieman myös laatikon ulkopuolelta. Rauhallista ja valoisaa Lucian päivää kaikille!

Lucian elämä

Aloitetaan lista sillä, kuka tämä alkuperäinen Lucia oikein oli.

Lucia syntyi vuonna 283 Syrakusan kaupungissa, Sisilian saarella, varakkaaseen ylhäisöperheeseen. Perhettä kohtasi kuitenkin epäonni, kun Lucian isä kuoli tytön ollessa nuori. Koska Rooman valtakunnassa kaikilla naisilla piti olla miespuolinen holhooja, kihlattiin Lucia vastentahtoisesti, jotta joku olisi hänestä vastuussa. Roomalaissyntyinen mies halusi nopeasti naimisiin, sillä Lucian varakas perhe oli varannut hänelle suuret myötäjäiset. Lucia yritti kuitenkin lykätä avioliittoon astumista kaikin keinoin.

Pian Lucian perheessä koettiin jälleen surua, kun leskeksi jäänyt äiti sairastui punatautiin, joka tuohon aikaan tiesi lähes varmaa kuolemaa. Lucia oli kuitenkin kuullut, että Pyhän Agathan pyhäinjäännöksillä rukoilleet olivat kokeneet ihmeparantumisia. Hän sai houkuteltua äitinsä Cataniaan, muutamaa vuosikymmentä aiemmin surmatun Agathan haudalle rukoilemaan. Niinhän siinä sitten kävi, että äiti parantui.

Advertisement

Tämä ihme löi viimeisen niitin Lucian haluttomuudelle avioitua, ja naimisiinmenon sijaan hän päätti omistaa elämänsä kristinuskolle – juuri kuten Pyhä Agatha oli tehnyt. Lisäksi hän jakoi avioliittoon varatut myötäjäiset köyhille.

Lucian marttyyrikuolema

Runsaita myötäjäisiä odottanutta kihlattua eivät vastahakoisen morsiamen päätökset tietenkään miellyttäneet, joten hän päätti ilmiantaa Lucian roomalaiselle käskynhaltijalle Paschasiukselle. Kristinusko oli valtakunnassa kielletty, joten Lucian katsottiin syyllistyneen rikokseen. Vankilan sijaan Lucia tuomittiin työskentelemään prostituoituna bordellissa.

Kun tuomio julistettiin, tapahtui jälleen uusi ihme: Pyhä Henki täytti Lucian, joka muuttui niin painavaksi, ettei häntä kyetty kantamaan paikalliseen porttolaan. Luciaa yritettiin siirtää jopa härkien avulla, mutta hän oli järkähtämätön. Jonkinlainen rangaistus 21-vuotiaalle neidolle oli kuitenkin annettava, joten hänet päätettiin polttaa siinä paikassa.

Tuli ei kyennyt vahingoittamaan rukoilevaa Luciaa, vaikka hänet valeltiin kiehuvalla öljyllä ja palavalla piellä. Pyhän Hengen täyttämä Lucia ei kuitenkaan ollut kuolematon, vaan hän kohtasi loppunsa joulukuun 13. päivänä vuonna 304, kun hänen kurkkunsa läpi iskettiin tikari.

Pyhä Lucia

Marttyrikuoleman kärsinyt Lucia kanonisoitiin eli julistettiin katolisessa kirkossa pyhimykseksi 1300-luvulla. Hänen tarinansa ei kuitenkaan aiempina vuosisatoina ollut painunut unholaan, sillä sydämensä ääntä vastoinkäymisistä huolimatta seuranneen Lucian legenda levisi Sisiliasta muualle Rooman valtakuntaan ja hänen nimensä liitettiin jo 500-luvulla katolisen kirkon kaanoniin eli messukaavaan.

Seuraavina vuosisatoina tarina Luciasta levisi Ranskaan, Englantiin ja Saksaan, josta se saapui lopulta myös Pohjoismaihin. Suomessa Pyhä Lucia tuli tunnetuksi 1700-luvulla, mutta varsinaisia Lucian päivän juhlia meillä on vietetty varmuudella vasta 1800-luvulla.

Lucian pyhäinjäänteitä säilytetään Pyhän Jeremiaan kirkossa Venetsiassa. Ne siirrettiin läheisestä Pyhän Lucian kirkosta sen tuhouduttua vuonna 1861. Vuonna 1955 Venetsian patriarkka Angelo Roncalli tilasi pyhimyksen kasvojen päälle hopeisen maskin, jotta ne eivät pölyyntyisi. Muutamaa vuotta myöhemmin Roncallista tuli paavi Johannes XXIII.

Advertisement

Lucia-neidon asu

Lucia-neidon asuun kuuluu valkoinen puku, punainen vyö ja kynttiläkruunu. Näillä kaikilla on symbolinen merkitys.

Valkoinen kaapu kuvaa Lucia-neitsyen viattomuutta. Punainen vyö taas symboloi Lucian marttyyrikuolemaa sekä hänen kaulastaan virrannutta verivanaa. Kynttiläkruunussa leiskuvat liekit taas kuvaavat tulta, joka ei kyennyt polttamaan uskossaan vahvaa Luciaa roviolla. Kynttilät toki kuvastavat myös Lucian tuomaa valoa.

Monesti Lucia-neito kantaa sylissään myös olkilyhdettä. Se kuvaa yhtä Luciaan liittyvää ihmettä, joka koettiin Syrakusassa yli tuhat vuotta tämän marttyyrikuoleman jälkeen. Kaupungissa kärsittiin pahasta nälänhädästä vuonna 1646, joten kaikki rukoilivat Lucialta apua ja ihmettä. Seuraavana päivänä, joka sattui olemaan joulukuun 13. päivä, satamaan saapui täynnä viljaa oleva laiva.

Lucia kiskoi ahdistelijan vuoksi silmämunat päästään

Pyhä Lucia oli myös seksuaalisen ahdistelun uhri ja hankkiutui miehestä eroon melko radikaalilla ratkaisulla. Tai niin ainakin legendan mukaan. Vaikka Lucian historiallisuutta ei ole kiistetty, lienee tarina silmämunien irtikaivamisesta satua. Kertomus on mahdollisesti saanut alkunsa keskiaikaisista maalauksista, joissa Lucia kuvataan pitämässä silmiään tarjottimella. Taideteokset oli tarkoitettu esittämään Luciaa vertauskuvauksellisesti valon tuojana.

Legendassa kerrotaan, että eräs pakanallinen – siis ei-kristitty – nuorimies olisi rakastunut palavasti Lucian kauniisiin silmiin ja vaati tätä kanssaan naimisiin. Lucia ei ollut kiinnostunut.

Nuorukainen ei kuitenkaan antanut periksi, vaan ahdisteli ja vainosi rakkautensa kohdetta väsymättä. Lucia sen sijaan väsyi jatkuviin vaatimuksiin. Hän repi silmät päästään ja lähetti ne tarjottimella piinaajalleen; josko tämä sitten jättäisi hänet rauhaan. Tulos oli parempi, kuin Lucia olisi voinut toivoakaan, sillä kosija järkyttyi silmämunista niin pahanpäiväisesti, että lopetti vikittelyn ja päätti kääntyä kristinuskoon.

Hyvin kävi Luciallekin, sillä Neitsyt Maria oli vaikuttunut hänen vahvasta uskostaan ja antoi Lucialle uudet silmät, jotka olivat vieläkin kauniimmat kuin entiset.

Advertisement

Lucian päivän pullia

Leivotaanko teillä tänään S-kirjaimen muotoisia Lucian päivän pullia? Jos leivotaan, niin sitten teillä varmaankin yritetään pitää paholainen loitolla.

Lucia-pullien historia alkaa 1600-luvun Saksasta, jossa pullat värjättiin sahramilla keltaiseksi, koska pimeässä viihtyvän paholaisen tiedettiin karttavan kyseistä väriä. Kissaksi naamioitunut paholainen kiersi rankaisemassa lapsia ja hyväntahtoinen Jeesus jakoi pelastavia pullia.

Ruotsissa Lucian päivän pullien nimi on lussekatter. Erään teorian mukaan tällä ei kuitenkaan viitata Luciaan vaan kristinuskon langenneeseen enkeliin Luciferiin. Lucifer tarkoittaa kirjaimellisesti valonkantajaa, mutta tunnetaan paremmin paholaisena. Sahramilla värjätyillä pullilla on siis Ruotsissakin peloteltu itseään paholaista.

Vähän mukavampi teoria Lucian päivän pullien keltaisesta taikinasta liittyy nimenomaan Luciaan. Tämän selitys perustuu siihen, että sahramia käytettiin keskiajalla vuotavien silmien eli silmäkatarrin hoitoon. Yhteys Pyhään Luciaan on ilmiselvä; onhan hän sokeiden ja näkövammaisten suojeluspyhimys.

Lucian päivän juhlinta


Lucian päivän juhlinta, sellaisena kuin me sen nykyään tiedämme, alkoi Ruotsissa 1700-luvulla. Juliaanisessa kalenterissa vuoden lyhin päivä, talvipäivänseisaus, osui sopivasti Lucian muistopäivään. Lucia käänsi siis pimeyden valoksi, kun siitä päivä lähti taas hiljalleen pitenemään. Kun gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön, siirtyi talvipäivänseisaus nykyiselle paikalleen 21. tai 22. päivään joulukuuta, mutta Lucian päivän ajankohtaa ei muutettu.

Talvipäivänseisauksen juhlinnalla oli toki ollut pitkät perinteet jo paljon ennen kristinuskoa, sillä antiikin Roomassa muun muassa vietettiin seremoniaa valon äidin ja jumalattaren Lucetian kunniaksi. Näin pakanauskonnot ja kristinusko jälleen kerran sekoittuivat kätevästi yhteiseksi juhlapäiväksi.

Advertisement

Suomen Lucia valitaan vuosittain ja hänet kruunataan tietenkin Lucian päivänä Helsingin Tuomiokirkossa. Sen jälkeen Lucia on perinteisesti johdattanut kulkueen kaupungin läpi. Lucian valintaan ja äänestykseen liittyy myös hyväntekeväisyys, mikä tietenkin jäljittelee Lucian itsensä tekoja – jakoihan hän omat myötäjäisensä vähävaraisille. Lucia-perinnettä pitää yllä Folkhälsan yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Svenska Ylen kanssa.

Vuonna 2022 Suomen Luciaksi valittiin Raaseporista kotoisin oleva Wilma Grönqvist. Lucian päivän juhlallisuuksien lisäksi Grönqvist vierailee joulu- ja tammikuussa Lucia-kuoron kanssa sairaaloissa, vanhainkodeissa ja erilaisissa tilaisuuksissa tuomassa toivoa, lämpöä ja valoa.

Saint Lucia on nimetty Lucian mukaan

On olemassa koko joukko maita, jotka on nimetty miesten mukaan. Mutta naisten mukaan nimettyjä, itsenäisiä valtioita on vain kaksi: Irlanti ja Saint Lucia. Irlantikin on nimetty myyttisen hahmon, äitijumalatar Ériun (”nykyiiriksi” Éire) mukaan. Ja koska Lucian historiallisuutta ei ole epäilty, on hän ainoa todellinen nainen, jonka mukaan valtio on saanut nimensä.

Karibialla sijaitseva valtio sai nimensä, kun ranskalaiset merimiehet haaksirikkoutuivat saarelle joulukuun 13. päivänä vuonna 1502 eli juuri Pyhän Lucian muistopäivänä. Seilorit päättivät nimetä saaren pyhimyksen kunniaksi, joten siitä tuli Sainte Alouise. Muutamaa vuotta myöhemmin saari sai espanjalaisten tutkimusmatkailijoiden käsissä nimen Sancta Lucia, ja lopulta Englannin siirtomaana siitä tuli entisiä nimiä kunnioittaen Saint Lucia.

Santa Lucia -laulu


Santa Lucia -laulu, jota aina Lucian päivänä lauletaan, ei alunperin liittynyt mitenkään Pyhään Luciaan. Vuonna 1849 julkaistu kappale on Teodoro Cottraun sävellys, ja sanat pohjautuvat napolilaiseen kansanlauluun.

Alkuperäiset, italiankieliset sanat kuvaavat Napolin erään kaupunginosan kaunista merimaisemaa ja kehottaa kuulijoita nauttimaan illasta veneessä, tähtitaivaan loisteessa.

Advertisement

Kyllä, tuon kaupunginosan nimi on Santa Lucia ja se on nimetty siellä sijaitsevan kirkon mukaan. Ja kirkko taas on nimetty Pyhän Lucian mukaan. Joten mutkien kautta laulu juontaa juurensa Luciaan, mutta kyseisestä naisesta alkuperäisessä laulussa ei lauleta.

Erityisesti Pohjoismaissa Santa Lucian sanat on kuitenkin käännöksissä muutettu niin, että laulu on ylistys nimenomaan Pyhälle Lucialle.

Tässä ote Erkki Ainamon suomennoksesta, jossa ollaan kyllä aika kaukana Napolinlahden merellisistä tunnelmista, mutta sanat ovat joka tapauksessa kauniit:

Taivaalla tähtivyö
kirkkaana loistaa,
viestiä jouluyön
tuikkeensa toistaa.

Taivainen kirkkaus,
riemuisa julistus.
Kynttilät syttyy,
kynttilät syttyy.

Metsiin jo Pohjolan
vaipan luo hanki,
ja maa on valkean
verhonsa vanki.

Advertisement

Taivaisen hohteen tuo,
Lucia valon suo,
Pyhä Lucia,
Pyhä Lucia.

Keräysvarat käytetään lapsiperheiden auttamiseen

Lucia-keräyksestä saatavat varat käytetään lapsiperheiden tukemiseen. Iso osa kuluu Folkhälsanin ja Svenska semesterförbundetin yhteistyössä järjestämien FamiljeKraft-leirien toteuttamiseen. Vuosittain leirejä järjestetään 4–5 kappaletta ja jokaiselle leirille osallistuu tusinan verran perheitä.

Leirien on tarkoitus olla perheiden yhteistä lomaa, mutta samaan aikaan niillä tarjotaan apua ja rentoutumismahdollisuus vanhemmille. Leireille osallistuvat saavat hengähdystauon arjen haasteista sekä tärkeää vertaistukea toisilta.

Folkhälsanin perhetyön asiantuntijan Britt-Helen Tuomela-Holtin mukaan vanhempien olisi syytä kuunnella enemmän omia tarpeitaan, sillä monet ponnistelevat arjessa eikä avun pyytäminen tunnu helpolta. ”Kuka tahansa meistä voi joutua haavoittuvaan tilanteeseen. Sairaus, työttömyys tai avioero voi sattua kenelle tahansa. Korona on koetellut monia ja useassa perheessä tukiverkot ovat pienentyneet, kun isovanhempien tukea ei ole ollut mahdollista saada. Myös monet harrastukset jäivät koronan takia tauolle”, sanoo Tuomela-Holti.

Leirien järjestämisen lisäksi keräyksestä saatavia varoja käytetään parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten auttamiseen yhdessä tukipalveluja tarjoavan Naisten Linjan kanssa.

Vaikka Lucia-äänestys päättyi jo marraskuun lopulla, voi keräykseen osallistua vielä koko loppuvuoden ja tulevan tammikuun ajan. Viime vuonna (2021) keräys tuotti 174 700 euroa.

Advertisement

Lue myös:

Advertisement
Kommentoi

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suosituimmat