Lukijoiden kysymyksiä: Mitä SOS-hätämerkki tarkoittaa?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tällä kertaa muun muassa sen, mitä SOS tarkoittaa. Mistä tuo kansainvälinen hätämerkki tulee ja onko se lyhenne jostain sanoista?

Lisäksi pohdimme sitä, onko identtisillä kaksosilla samanlaiset sormenjäljet, ja hyötyvätkö jotkin eläinlajit ilmastonmuutoksesta.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Mitä SOS tarkoittaa?

SOS on kaikkien tuntema kansainvälinen hätämerkki, joka on alunperin luotu morseaakkosille. Siinä on kolme lyhyttä, kolme pitkää ja kolme lyhyttä merkkiä (· · · – – – · · ·).

Mutta mitä SOS tarkoittaa? Universaalisti tunnistettava hätämerkki ei tarkoita yhtään mitään – se ei ole lyhenne mistään sanoista. SOS-kirjainyhdistelmä valittiin, koska se on helposti erotettavissa ja tunnistettavissa. Lisäksi sitä ei ole vaikea muistaa, joten hätäkutsun lähettäminen onnistuu keneltä tahansa. Ja millä välineellä tahansa.

SOS on sen yli 100-vuotisen historian aikana lähetetty muun muassa taskulampun valolla, äänimerkkeinä ja lumeen kirjaimet tamppaamalla. Niin, ja tietenkin sähköttämällä. Saksan laivasto otti SOS:in ensimmäisenä käyttöön vuonna 1905 ja jo seuraavana vuonna se valittiin kansainväliseksi hätäkutsuksi.

SOS-hätäkutsuun liittyy myös virheellisiä uskomuksia, sillä melko yleisesti sen ajatellaan olevan lyhenne englanninkielisistä sanoista save our souls eli pelastakaa sielumme. Muita veikkauksia ovat olleet save our ship eli pelastakaa laivamme sekä send our savior eli lähettäkää pelastajamme. Mutta kuten jo mainittua: SOS oli vain toimiva ja yksinkertainen kirjainyhdistelmä.

Onko identtisillä kaksosilla samanlaiset sormenjäljet?

Identtiset kaksoset saavat alkunsa yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta, joka jakautuu kahdeksi alkioiksi. Identtiset kaksoset ovat siis perimältään toistensa identtiset kopiot (lukuun ottamatta mutaatioita, joita DNA:ssa tapahtuu koko ajan). Silloinhan kaksosten pitäisi olla samanlaiset, sormenjälkiä myöden, mutta näin ei kuitenkaan ole.

Jos ei muuten, niin identtiset kaksoset erottaa sormenjäljistä, sillä kellään kahdella ihmisellä maan päällä ei ole samanlaisia sormenjälkiä. Todennäköisyys sille, että kahdella ihmisellä olisi samanlaiset sormenjäljet on yhden suhde 64 miljardiin. Identtiset kaksoset voidaan esimerkiksi rikosta tutkittaessa erottaa sormenjäljistä, vaikka DNA:n perusteella se olisi mahdotonta.

Hämmentävää. Eikö identtisten geenien pitäisi tuottaa identtiset sormenjäljet? DNA on iso, mutta ei kuitenkaan ainoa, uniikkeihin kuvioihin vaikuttava tekijä, sillä ympäristöllä on oma osansa. Sormenjäljet syntyvät yksilönkehityksessä viikkojen 13 ja 19 välillä, ja niiden muodostumiseen vaikuttavat muun muassa sikiön asento kohdussa, ravinnonsaanti ja jopa napanuoran pituus. Tietysti sitten myöhemmässä elämässä mahdolliset arvet, ihosairaudet, palovammat ja joissain tapauksissa myös lääkitys saattavat muuttaa sormenjälkien kuviointia.

Joten vaikka identtiset kaksoset voivat onnistua huijaamaan ja sekoittamaan ystäviään ja sukulaisiaan, on olemassa ainakin yksi pesunkestävä keino erottaa heidät toisistaan.

Hyötyvätkö jotkin eläinlajit ilmastonmuutoksesta?

On hyvin vaikea vastata siihen, että hyötyvätkö jotkin eläinlajit ilmastonmuutoksesta, sillä lopputulemaa on mahdoton ennustaa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että esimerkiksi miekkavalaille arktisen alueen sulaminen tarkoittaa laajenevaa elintilaa.

Miekkavalaat eivät normaalisti ole viihtyneet umpijäisillä merialueilla, sillä ne eivät ole sopeutuneet elämään sellaisessa ympäristössä muun muassa jopa kaksi metriä korkean selkäevänsä takia. Arktisen alueen valailla saman kokoluokan selkäeviä ei ole. Mutta nyt, kun jääpeite vähenee, pääsevät miekkavalaat laajentamaan elinaluettaan, jolloin niille avautuu valtava buffet-pöytä pohjoisen ravinteikkaissa ja kaloja kuhisevissa vesissä. Niistä onkin viime vuosina tehty runsaasti havaintoja sellaisilla merialueilla, joilla lajia ei aiemmin ole tavattu.

Toisaalta tilanne voi hyvin nopeasti kääntyä myös niitä vastaan – pitkän aikavälin muutoksia ei voi kukaan tietää. Se on kuitenkin varmaa, että kun miekkavalaan kaltainen huippupeto ilmestyy uuteen elinympäristöön, saattaa koko ekosysteemi muuttua. Miekkavalas saalistaa muita valaita ja toisaalta rupeaa kilpailemaan ”vanhojen” lajien kanssa resursseista – usein voitokkaasti. Esimerkiksi tällä hetkellä elinvoimainen sarvivalas jäänee auttamatta kakkoseksi ja sen uhanalaisuusluokitus voidaan joutua pian muuttamaan, jos jäät pohjoisella napa-alueella jatkavat hupenemista ja miekkavalas ottaa vallan.

Eli kyllä: miekkavalas vaikuttaa juuri tällä hetkellä hyötyvän ilmastonmuutoksesta. Syytä riemunkiljahduksiin ei kuitenkaan ole.

Lue myös:

Lisää kommentti