Lukijoiden kysymyksiä: ”Montako valtiota on maailmassa?” -kysymys ei olekaan aivan yksinkertainen

Tällä kertaa lukijoiden kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, montako valtiota on maailmassa. Yllättäen se ei olekaan mikään yksinkertainen yhteenlasku!

Listafriikki etsii vastauksia myös siihen, miksi hevoset kengitetään, kutiavatko eläimet ja miksi pelkkä putoamisen näkeminen saa mahanpohjan muljahtamaan.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Kutiavatko eläimet?

Miksi me kutiamme? Miksi se naurattaa? Kutiamiselle on monia evolutiivisia syitä. Ensinnäkin havahdumme, jos myrkkykäärme luikertelee kyljessä. Toisekseen keho kokee kutittamisen hyökkäyksenä ja reagoi nauramalla, mikä viestittää vastustajalle, että nauraja ei ole taistelemassa vastaan. Nämä kaksi syytä ovat olleet aikojen alussa tärkeitä ihmisen selviytymisen kannalta. Sitten on vielä teoria kutituksen merkityksestä vanhemman ja vauvan välisessä vuorovaikutuksessa. Kun vanhempi kutittelee lastaan ja naureskelee siinä samalla, matkii vauva tuota reaktiota – tämä vahvistaa sidettä kahden ihmisen välillä.

Mutta sitten siihen kysymykseen. Eli kutiavatko muut eläimet? Samanlainen aistimus vaivihkaa lähestyvästä uhasta, esimerkiksi myrkyllisestä käärmeestä, on eläinmaailmassa universaali. Jos vaikka eläimen karvatonta tassua hipsuttelee, vetää se jalkansa herkästi pois. Aistisolut siis aktivoituvat, mutta naurattaako se muita kuin ihmisiä?

Meidän lähimmät sukulaisemme: simpanssit, gorillat, orangit ja bonobot reagoivat kutittamiseen nauramalla. Niillä siis on samanlainen vaste kutitukseen kuin ihmisillä. Hieman yllättäen myös rottien on todettu reagoivan samoin. Kutituksesta ”nauttivat” myös ainakin koirat, mangustit ja pingviinit. Hauskaa on myös se, että kaikilla kutitukseen huvittuneesti reagoivilla eläimillä suhtautuminen riippuu mielialasta. Ihminen siis lukeutuu tähän joukkoon, sillä jos on huonolla tuulella, on kutittaminenkin vain ja ainoastaan ärsyttävää.

Lue myös:
Faktoja ihmiskehosta: 10 erikoista asiaa, joita et ehkä tiennyt

Miksi hevoset kengitetään?

Yksinkertaisuudessaan hevoset kengitetään siksi, että niiden kaviot kestävät työntekoa. Tämä siis on ollut alkuperäinen tarkoitus, kun hevonen yli viisituhatta vuotta sitten kesytettiin ihmisen apulaiseksi.

Hevosen luontaista elinympäristöä ovat kuivat arot, joilla ne saattoivat kulkea laiduntaen jopa 80 kilometriä päivässä. Liikkuminen oli verrattain hidasta, ellei täytynyt paeta pedoilta. Hidasvauhtinen, mutta jatkuva liikkuminen yhdistettynä kuivaan ilmastoon kulutti ja pienensi kavioita luontaisesti tehden niistä tasaisen vahvat ja kovat.

Kesytyksen seurauksena hevoset joutuivat olosuhteisiin, joihin niiden kaviot eivät olleet tottuneet. Ihmisen mukana eläimet siirtyivät kylmempiin ja kosteampiin ympäristöihin, joissa maaperä on pehmeämpää ja märempää. Tähän lisättynä vielä se, että verkkainen ja pitkäkestoinen laiduntaminen vaihtui pelloilla työskentelyyn ja kulkuneuvona toimimiseen, joista jälkimmäisessä vauhti on luontaista liikkumista nopeampaa. Hevoset eivät ole kehittyneet juoksemaan; se on ollut vain tapa päästä karkuun.

Nämä kaikki edellä mainitut seikat johtivat aikoinaan ja edelleen siihen, että hevosten kaviot halkeilevat herkästi. Siksi ihmisen täytyi alkaa suojata työkaverinsa jalkoja. Arkeologisten löydösten perusteella on voitu päätellä, että ensimmäiset hevosenkengät olivat käytössä viimeistään ajanlaskun alun tienoilla.

Miksi putoamisen näkeminen saa mahanpohjan muljahtamaan?

Listafriikki on aiemmin tehnyt listan, jossa kirjoitettiin muun muassa siitä, mitä mahanpohjan muljahtaminen konkreettisesti tarkoittaa. Voit lukea listan tästä: 10 ihmiskehon omituista reaktiota sekä syyt niiden takana.

Poimin tuolta listalta tähän kysymykseen liittyvän kohdan:

Sydän pomppaa kurkkuun ja vatsassa muljahtaa, kun hissi laskeutuu vauhdilla tai vuoristorata lähtee syöksymään alaspäin. Tuntemus kertoo juuri siitä, mitä sillä hetkellä konkreettisesti tapahtuu.

Vaikka ihminen pysyy huvipuistolaitteen penkissä kiinni vyöllä eikä hississäkään kukaan lähde leijailemaan, on tarina toinen meidän sisäelimillämme. Maksa ja perna pysyvät melko hyvin paikoillaan, mutta suolet ovat vatsaontelossa suhteellisen vapaana.

Nopeaan laskuun lähdettäessä suolet pääsevät liikkumaan ja ovat hetken aikaa painottomassa tilassa. Lisäksi suolen ja virtsarakon nestemäinen sisältö liikkuu hetkellisen vapaapudotuksen takia muusta elimistöstä irrallaan. Valppaana olevat hermot havaitsevat liikkeet ja välittävät aistimuksen aivoille. Siitä johtuu mahanpohjan muljahtava tunne.

Eli siinä selitys oudolle tunteelle, joka on siis konkreettisesti sisuskalujen liikkumisen aikaansaamaa. Mutta kuten monet varmasti ovat kokeneet, tunne voi tulla pelkästä putoamisen näkemisestä tai jos katsoo videota, joka on kuvattu vuoristoradan kyydissä. Siinähän eivät sisäelimet tietenkään leijaile, mutta kuten niin usein muutenkin, tässäkin tilanteessa on kyse huijauksesta. Kun silmät näkevät pudotuksen, menee siitä viesti aivoille, joissa näköaistimus tulkitaan oikeana. Siitä seuraa sama tuntemus, kuin jos olisi oikeasti kokemassa tippumisen.

Montako valtiota on maailmassa?

Kuva: Pixabay

Luulisi, että tähän kysymykseen olisi olemassa yksiselitteinen vastaus. Lasketaan vain kaikki maailman valtiot yhteen ja siinä tulos! Mutta se ei olekaan aivan niin helppoa.

On olemassa useita alueita, tunnetuimpana näistä Kosovo, jotka osa maailmaa (Suomi mukaan lukien) tunnustaa ja osa ei. Sitten on Yhdistyneet kansakunnat, eli YK, johon kuuluu 193 jäsenvaltiota. Näiden joukkoon ei esimerkiksi kuulu Vatikaani, vaikka se virallinen ja kaikkien tunnustama valtio onkin. Edellä mainittu Kosovo ei ole päässyt YK:n jäseneksi, varmasti pitkälti siksi, että Serbia ei ole eikä aio koskaan sitä itsenäiseksi tunnustaa.

Oma lukunsa on Kiinan tasavalta, joka ehkä paremmin tunnetaan nimellä Taiwan. Maailman talousmahti, Kiinan kansantasavalta (eli se, minkä useimmat tuntevat ihan vain Kiinana), puskee yhden Kiinan politiikkaa ja vain kourallisella maailman valtioista on diplomaattisuhteet Taiwaniin – Suomi ei ole yksi näistä. Taiwan kuitenkin täyttää kaikki itsenäisen valtion tunnusmerkit ja määritelmät.

Joten se, montako valtiota on maailmassa, onkin yllättäen mielipidekysymys. Suomessa kaikkein ”oikein” vastaus lienee 195 eli kaikki YK:n jäsenvaltiot ja niiden lisäksi Vatikaani ja Kosovo.

Lue myös:
Maantieteellinen pähkinä purtavaksi: Mitkä ovat maailman uusimmat valtiot?

Lisää kommentti