Lukijoiden kysymyksiä: Syntyvätkö kotilot kuorensa kanssa?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki vastaa tällä kertaa muun muassa siihen, syntyvätkö kotilot kuoriensa kanssa ja mistä nimi kirpputori oikein tulee.

Lisäksi paneudumme omituiseen harha-aistimukseen: Miksi kuuma vesi tuntuu joskus kylmältä?

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän kertaisia lukijoiden kysymyksiä!

Syntyvätkö kotilot kuorensa kanssa?

Kotiloilla on syntyessään kuori, joka on elämän ensihetkinä kuitenkin hyvin erilainen kuin täysikasvuisella.

Kotilot, kuten lähes kaikki eläimet, ovat haavoittuvaisimmillaan heti syntymänsä jälkeen. Emo munii munansa joko maaperään mullan alle tai esimerkiksi kiven alle suojaan, jos kyseessä on vedessä elävä laji. Poikaset kuoriutuvat munista muutaman viikon jälkeen, jolloin niillä tosiaan on jo kuori, joskin pehmeä ja läpikuultava sellainen. Koska kuori on tuolloin hyvin hentoinen, on pikkuisen kotilon syötävä runsaasti kalsiumia vahvistaakseen suojaansa. Yleensä ensimmäinen ateria onkin kalkkipitoinen muna, josta kotilo juuri on kuoriutunut.

Kotilon kasvaessa kalsiumkarbonaattikerroksista koostuva kuori kasvaa sen mukana. Eläin erittää uutta kuorimateriaalia kuoren aukon reunalla olevista soluista, jolloin vanhin osa eli syntymähetkellä ollut kuori jää spiraalimaisen rakenteen keskelle. Kierteiden määrä on sitä suurempi, mitä vanhempi kotilo on kyseessä, joten kotilon ikä voidaan arvioida kuoren kierteistä ja uurteista. Samalla tavoin kuin puun ikä voidaan määrittää vuosirenkaista.

Mistä nimi kirpputori tulee – kirpuistako?

Kirpputori, kirppis, kirppari – näitä nimityksiä käytetään kauppapaikasta, jossa myydään enimmäkseen vanhaa ja käytettyä tavaraa. Kysymys kuuluukin, onko tuo kauppapaikka saanut nimensä kirpuista? Monenkaan sanan kohdalla alkuperä ei ole niin yksinkertainen ja selvä kuin äkkiseltään voisi luulla, mutta kirpputorin kanssa asia on kuitenkin juuri niin.

Useimpien historioitsijoiden mukaan nimi on suora käännös ranskalaisesta marché aux puces -nimityksestä. Se sai alkunsa eräältä tietyltä basaarityyppiseltä kauppa-alueelta Pariisin pohjoispuolella. Marché aux puces -termiä käytettiin ensimmäisen kerran 1880-luvulla, kun eräs tarjoushaukka kierteli vanhoja mattoja ja huonekaluja myyviä kojuja ja havaitsi niissä pieniä verenimijöitä. Nimitys jäi elämään, sillä kyseinen kirppistelijä ei ollut ainoa, joka oli pistänyt loiset merkille. Myös englannin kieleen marché aux puces on käännetty suoraan ja flea market esiintyi vuonna 1922 ensimmäisen kerran Oxford English Dictionary -sanakirjassa.

Tuo pariisilainen kirpputori ei suinkaan ollut ensimmäinen kirpputori, sillä samanlaisia tori- ja katukauppoja oli olemassa suurissa kaupungeissa jo 1700-luvulla; myös Suomessa. Ennen kirpputori-nimitystä niitä kutsuttiin Suomessa narinkoiksi.

Miksi kuuma vesi tuntuu kylmältä?

Tämän ovat monet varmaan kokeneet: kuuma vesi voi tuntua aluksi kylmältä. Tai jos tätä ei ole vielä kokenut, niin asian voi testata vaikka saman tien. Päästä hanasta kuumaa vettä ja laita käsi alle. Ole kuitenkin varovainen, sillä testissä voi jopa polttaa itsensä! Se on hämmentävä tunne, kun veden tietää olevan kuumaa, mutta käteen se tuntuu kylmältä.

Tässä lämpötilaharhassa mennään ihon lämpöreseptoreihin, jotka vastaanottavat ensimmäisenä tiedon siitä, mitä kosketamme ja lähettävät hermoja pitkin tiedon aivoihin. Lämpöreseptoreita on kahdenlaisia eli tietenkin kylmälle ja kuumalle, ja ne ovat erikoistuneet juuri ”omaan” lämpötilaansa. Nämä reseptorit eivät siis tunnista kaikkia lämpötiloja.

Kylmäreseptorit reagoivat lähinnä 16–30 asteeseen ja kuumareseptorit reagoivat parhaiten 30–40 asteen lämpötiloissa. Ihoaistimuksissa äärimmäiset lämpötilat ovat 15 asteen alapuolella ja 45 asteen yläpuolella, ja näissä lukemissa lämpöreseptorit eivät enää olekaan ainoita, jotka väittävät viestiä. Aistimus siirtyy enemmän kipureseptoreille, jotka tiedottavat aivoille, että nyt sattuu – aivan sama, missä lämpötilassa ollaan.

Suurin osa asiaan perehtyneistä tutkijoista on sitä mieltä, että paradoksaalisessa kylmäaistimuksessa on kyse virheestä lämmönsäätelyjärjestelmässä. Iholla vieri vieressä olevat kylmän ja kuuman reseptorit voivat joskus hämääntyä, jolloin ne kaikki lähettävät viestiä eteenpäin lämpötilasta riippumatta. Aivoilla kestää jonkun aikaa saada signaalit järjestykseen ja joskus harha-aistimus voi korjaantua sekunnin murto-osissa, mutta toisinaan siinä voi kestää jopa minuutteja. Se on varsin riittävä aika polttaa itsensä!

Kummallista kyllä, tutkimuksissa on havaittu, että osa kylmäreseptoreista aktivoituu, kun lämpötila nousee yli 45 celsiusasteeseen. Syytä tälle erikoiselle ilmiölle ei oikein tiedetä eikä sillä ole evoluutionkaan kannalta mitään merkitystä, sillä noin korkeassa lämpötilassa kuuma- ja myös kipureseptorit ovat aktiivisina. Epäillään, että liian kuumassa aktivoituvat kipureseptorit ovat yhteydessä samojen hermojen tuntosäikeisiin, jotka välittävät tietoa kylmäreseptoreista, ja nämä signaalit voivat joskus sekoittua.

Kävitkö jo testaamassa?

Lisää kommentti