Maistaisitko? 10 kummallista säilyketölkkiruokaa

Käsi ylös: Kuka on hamstrannut tölkkiruokaa tänä vuonna? Löytyykö kaapeistasi joku tämän listan erikoisuuksista?

Eri kulttuureissa ympäri maailman on erilaisia ruokaperinteitä, eikä kenenkään ole syytä arvostella muiden tapoja. (Listan ensimmäinen kohta toki saattaa olla poikkeus tähän sääntöön.)

Jos me ihmettelemme linnunpesäkeittoa tai käärmeenlihaa, tulee muille suurena järkytyksenä muun muassa poronliha. Kuka pystyy syömään Petteriä!?

Joskus ruoat ovat niin suosittuja, että suuret valmistajat päättävät tehdä niistä massatuotantoa ja pistää herkkunsa säilyketölkkiin. Joskus siinä onnistuu ja toisinaan taas ei. Listafriikki esittelee nyt kymmenen erikoista tölkkiruokaa, jotka eivät aivan kaikissa herätä hillitöntä ruokahalua.

Koira

Vaikka useimmille meistä koiranliha kuulostaa järkyttävimmältä asialta, mitä ruokalautaselta voi löytyä, on se perinteinen osa monen maan ruokakulttuuria erityisesti Aasiassa. Arvioiden mukaan ruoaksi tapetaan maailmanlaajuisesti noin 30 miljoonaa koiraa vuodessa. 

Koiranlihan myyminen varsinkin Kiinalaisilla eläintoreilla on saanut valtaisaa kritiikkiä ja Pekingissä koirat on tämän kesän aikana määritelty ensimmäistä kertaa historiassa lemmikeiksi eikä ihmisen ruoaksi. Se on askel kohti aikaa, jolloin koiranlihanmyynti kielletään lailla. Toki siihen on vielä matkaa.

Lihaa on kaikesta arvostelusta huolimatta tarjolla erinäisissä muodoissa. Suurin osa tölkkikoirasta menee ravintoloiden käyttöön, mutta satunnaisessa ruokakaupassa tai torikojussa purkin voi löytää tonnikalasäilykkeiden vierestä.

Vyötiäinen

Vyötiäinen ei äkkiseltään näytä ateriaksi kelpaavalta eläimeltä erityisesti rustosta ja luusta koostuvan paksun kilpensä vuoksi. Mutta Keski- ja Etelä-Amerikassa vyötiäisenliha kuuluu monin paikoin aivan normaaliin, jokapäiväiseen ruokavalioon. Osa kotitalouksista pitää vyötiäisiä jonkin aikaa lemmikkeinään, jotka kuitenkin lopulta päätyvät pannulle.

Varsinkin Meksikossa vyötiäistä on helppo löytää niin ravintoloiden ruokalistoilta kuin kauppojen tiskeiltä. Purkitettuna vyötiäisestä löytyy eri versioita esimerkiksi häntää ja eksoottisten ruokien aatelia: kiveksiä. Perinteisissä ohjeissa vyötiäisenliha sopii korvaamaan niin naudan, possun kuin kanankin.

Silkkitoukan kotelot

Kuva: © Superbass | CC-BY-SA-4.0 (via Wikimedia Commons)

Ne jotka ovat käyneet Etelä-Koreassa ovat varmasti törmänneet silkkiperhosen koteloihin, joita on tarjolla jokaisessa paikallisessa ruokakaupassa.

Kun toukat kehittyvät koteloiksi, niiden silkki kerätään talteen ja loput pistetään parempiin suihin. Kotelot ovat Etelä-Koreassa terveellisiä välipaloja ja ne tarjoillaan usein yksinkertaisesti riisin tai nuudelien kera.

Säilyketölkistä tuleva haju on monelle ensikertalaiselle paljon pahempi kuin varsinainen maistaminen. Joten jos ajatuksesta pääsee yli, voi makukokemus oikeasti olla aivan erilainen. Tölkkiin ei myöskään kannata katsoa, sillä näky ei ole makuhermoja hivelevä.

Silkkiperhosen toukan kotelot ovat Etelä-Koreassa äärimmäisen suosittua katuruokaa, joten ilta Soulin yöelämässä kannattaa ehdottomasti päättää ainutlaatuiseen makukokemukseen.

Hevosenmaitojauhe

Hevosenmaitoa käytetään juomana erityisesti Venäjän itäosissa ja Mongoliassa. Se on ravinteikasta ja vähärasvaista, mutta sisältää reilusti laktoosia, joten laktoosi-intoleranssista kärsivien on syytä pysyä siitä kaukana.

Hevosenmaidon sanotaan pitävän ihon nuorekkaana ja sitä jopa myydään kapseleina. Tölkissä myytävän jauheen sen sijaan voi sekoittaa esimerkiksi veteen ja nauttia sellaisenaan tai sitä voi käyttää muun muassa jälkiruokien valmistuksessa muiden maitojen sijaan.

Hevosenmaitojauheen myyntivalttina toimii purkin kyljessä oleva iskulause ”The Khan’s Choice”, jolla viitataan siihen, että Mongolivaltakunnan johtajakin nautti kyseistä herkkua. Joten jos haluat Tšingis-kaanin voimat, niin ei muuta kuin hevosenmaitokaupoille!

Linnunpesäjuoma

Linnunpesäkeitto on varmasti monelle tuttu ainakin käsitteen tasolla, mutta harvempi on sitä ”päässyt” maistamaan. Nykyään on saatavilla myös juoma, joka on mitä helpoin tapa päästä käsiksi perinteiseen kiinalaiseen ruoka-annokseen. 

Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että linnun oksennuksesta ja ulosteesta rakennetuissa pesissä on itseasiassa terveyttä edistäviä vaikutuksia. 

Keitosta sovellettu juoma on hiljalleen ottamassa jalansijaa myös muualla maailmassa, joten älä ylläty, jos tulevaisuudessa lähikaupan hyllyltä löytyy tölkki linnunpesäjuomaa. Valmistajat lupaavat, että jokainen pesä on käsinpesty, eikä puhdistuksessa ole käytetty valkaisuaineita. Yksi juoman myyntivaltteja on myös se, että kun tölkin aukaisee, leviää ilmoille valloittava, tuoreen linnunpesän tuoksu. 

Kalkkarokäärme

Eikö kalkkarokäärmeitä pitäisi pelätä? Elävinä kyllä, mutta ilmeisesti tölkkimuodossa ja savustettuna ne ovat mitä suurinta herkkua, joillekin. 

Legendan mukaan kalkkarokäärmeen liha on mitä parhain ravinnonlähde, jos sattuu eksymään villin luonnon keskelle. Täysin toinen juttu onkin sellaisen nappaaminen.

Kaikille niille, jotka ovat hullaantuneet kalkkarokäärmeen lihaan, tulee nyt hyviä uutisia: sitä on saatavilla kätevästi säilykepurkissa. Täten omaa hyvinvointiaan ei tarvitse pistää vaakalaudalle, vaan tölkkiruokaa voi tilata netistä. Kaikille epäilijöille tiedoksi: liha on marinoitu mausteisessa liemessä. Muuttiko tämä info jonkun suhtautumista?

Skorpioni

Skorpioni ja myrkkypistin: vältä viimeiseen saakka! Paitsi jos makunystyräsi halajavat maistiaista. Skorpioneja on tuhansien vuosien ajan metsästetty ravinnoksi ja ne ovat esimerkiksi Aasiassa suosittua katuruokaa. 

Säilykeversiota skorpionista on tarjolla ainakin Thaimaassa ja hyvin varustelluissa thairuokakaupoissa. Liha maistuu ilmeisesti hieman samanlaiselta kuin katkaravut (Listafriikillä EI ole omakohtaista kokemusta), ja parhaimmillaan säilykkeskorpioni on mausteiseen kastikkeeseen dipattuna.

Kokonainen kana

Kertokoon kuva tuhat sanaa. Yhdysvalloissa on kaupoista saatavilla kokonainen kana säilykepurkissa. 

Kuten mikä tahansa tölkkiruoka, myös säilykekana säilyy huoneenlämmössä. (Ensimmäinen hälytysmerkki). Ohjeen mukaan se kannattaa kuitenkin ennen käyttöä laittaa jääkaappiin, jotta lihan (ja kaiken muun) käsittely olisi helpompaa. Säilyketölkissä olevaa kokonaista kanaa tulee paahtaa uunissa vain noin 10- 15 minuuttia (toinen hälytysmerkki), ja voilà, illallinen on valmis.

Sweet Sue -tuotemerkin alla myytävä tölkkikana on saavuttanut tietynlaisen kulttimaineen Yhdysvalloissa, kun monet haluavat kokeilla omia rajojaan. Maku on lukemani perusteella suolainen ja hieman metallinen (tölkkiruokaa!), mutta ilmeisesti pahinta tässäkin säilyketapauksessa on sisällön ulkonäkö.

Hampurilainen

Kun hampurilaisen kohdalla sanotaan sanat ”premium ja gourmet”, niin ensimmäisenä ei ehkä tule mieleen tölkkihamppari. Säilykepurkissa oleva hampurilainen on kehitetty retkeilijöille, jotta he voisivat iltanuotiolla nauttia pikaruokaketjujen tunnetuksi tekemää herkkua,

Toisin kuin esimerkiksi papujen kohdalla, hampurilaissäilykepurkissa oleva kuva ei vastaa todellisuutta. Oliko joku yllättynyt? Jos vaellukselle on pakottava tarve saada mukaan hampurilainen, niin itse ottaisin kaupasta mukaan mikroversion. Tämä tölkkiruoka tuntuu sen verran väärältä.

Poro

Säilykeporo oli pakko ottaa mukaan, koska se aiheuttaa hämmenystä niin monessa maassa. Meille suomalaisillekaan poro ei ehkä ole arkinen ruoka, mutta moni on varmasti jossain vaiheessa nauttinut poronkäristystä. Ilman sen kummempia omantunnontuskia. 

Mutta kun mennään maihin, joissa poro ei ole luonnonvarainen eläin, tulee kaikilla mieleen vain joulupukin apulainen, Petteri Punakuono. Ihmisten on vaikea uskoa, että kukaan voisi oikeasti syödä suloista poroa. Ja kaiken lisäksi niinkin arkisesti kuin säilykepurkista!

Ja tässä tullaan nimenomaan eri kulttuurien rikkauteen, sillä se mikä meille on normaalia, voi olla täysin utopistista jollekin muulle. Muualla syödään käärmeitä ja skorpioneja, Suomessa syödään poroa. Ja se on ihan ok, niin kauan kuin eläimiä kohdellaan oikein.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentässä  tai somekanavissamme ⬇️⬇️ oletko kokeillut jotain näistä erikoisuuksista. Tai menikö listalle ”tätä on pakko päästä kokeilemaan”?