10 hullunkurista tarinaa suurten yhtiöiden nimien takana

Nimi on yhtiön kannalta yksi tärkeimmistä asioista. Sen pohjalta luodaan ensivaikutelma ja muodostetaan mielikuvia. Nimi voi tehdä tähden tai pilata kaiken.

”Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.” Viimekertaisessa Listafriikin videopodcastissa vähän sivuttiin tamperelaisen UROS Live -areenan nimeämistä ja sitä minkälaisia mielipiteitä se on herättänyt. Universal Roaming Solutions -yhtiössä ollaan oltu mediamylläkästä vain mielissään: kaikki julkisuus on hyvästä. Nimen täytyy herättää huomiota ja jäädä mieleen.

UROS Live ei nyt päässyt kuitenkaan tälle meidän listallemme, jolla käydään läpi erikoisia tarinoita suuryhtiöiden nimien takana. Miksi Apple, Amazon ja Spotify ovat sen nimisiä kuin ne ovat? Joillakin on takanaan suurempi merkitys ja osa on syntynyt aivan sattumalta, jopa virheen seurauksena.

Tässä siis Listafriikki.com:n 10 hassua ja mielenkiintoista yhtiöiden nimien syntytarinaa.

Apple

Steve Jobsin kanssa vuonna 1976 tietokoneyhtiön perustanut Steve Wozniak on kertonut, että Jobs keksi yritykselle nimen autossa, miesten matkatessa kalifornialaisella moottoritiellä numero 85. Hän oli sen enempää asiaa avaamatta ilmoittanut ”Olen keksinyt mahtavan nimen: Apple Computer (suom. omena tietokone)”.

Jobs oli monella tavalla mielenkiintoinen ja joskus hankalakin persoona. Yksi hänen erikoisia ominaisuuksiaan oli erilaisten ruokavalioiden kokeilu. Yhdessä vaiheessa hän oli vannoutunut fruitaristi eli söi ainoastaan hedelmiä ja jonkun verran pähkinöitä, siemeniä ja viljoja.

Hän oli ollut hiljattain, ruokavalionsa innoittamana, vierailemassa omenatarhalla, joten Wozniak epäili idean tulleen sieltä. Oli toki mahdollista, että suurena Beatles-fanina Jobs oli napannut idean yhtyeen perustamasta Apple Records -levy-yhtiöstä. Wozniak tiesi olla kyselemättä turhaan lisää.

Jobs halusi yhtiölleen nimen, joka olisi käyttäjälle helpommin lähestyttävä eikä ”kylmä, monimutkainen ja etäinen” kuten sen kilpailijat olivat. Omena oli ”hauska ja täynnä elämää”.

Vuonna 2007, samassa tapahtumassa, jossa Jobs julkisti ensimmäisen iPhonen, ilmoitettiin yhtiön jatkavan pelkällä Apple -nimellä. Siitä oli tullut niin paljon muutakin kuin tietokoneyhtiö.

Niin Apple kuin moni muukin suuryhtiö on ollut lähellä konkurssia. Listan siitä, mitkä muut menestyvät firmat ovat käyneet kuilun partaalla, voit käydä lukemassa tämän linkin kautta.

Amazon

Kun Jeff Bezos vuonna 1994 suunnitteli kirjojen nettikauppaa autotallissaan (missäs muuallakaan), oli hän päättänyt perustaa yrityksensä nimellä Cadabra. Nimi oli viittaus abracadabra-sanaan, joka hepreaksi tarkoittaa ”luon puhuessani”, ja oli tunnettuna loitsuna viittaus myös yrityksen vision taianomaisuuteen.

Bezoksen lakimies ei ollut nimestä innoissaan; hänen mielestään yhteys sanojen välillä menisi kuluttajilta ohi. Kaiken kukkuraksi asianajaja kuuli nimen ensimmäisellä kerralla väärin. Hän luuli Bezoksen sanoneen cadaver, joka tarkoittaa kuollutta ruumista.

Innokas start up -yrittäjä ei missään nimessä halunnut kenenkään yhdistävän hänen yhtiötään kuolemaan, joten ei auttanut muu kuin pistää mietintämyssy takaisin päähän. Bezos päätti, että nimen on alettava a-kirjaimella, koska aikana ennen Googlea netin käyttäjät etsivät sivustoja aakkosjärjestyksessä olleesta hakemistosta, ja hän halusi luonnollisesti oman nettikauppansa olevan luettelon ensimmäisellä sivulla.

Sanakirjaa selatessaan Bezos törmäsi Amazoniin ja ajatteli sen olevan täydellinen nimi: eksoottinen, erilainen ja maailman isoin. Ja sitä kaikkea autotallin uumenissa perustetusta Amazon.com kirjakaupasta todellakin tuli.

Google

Stanfordin yliopiston tohtoriopiskelijat Sergey Brin ja Larry Page loivat vuonna 1996 projektityönään aivan uudenlaisella algoritmilla toimivan hakukoneen. He nimittivät sitä ensin BackRubiksi (suom. selkähieronta), koska algoritmi arvosteli sivustoja takaisinlinkkausten (engl. back link) perusteella.

Seuraavana vuonna, kun hakukone oli jo yliopiston käytössä, päättivät sen kehittäjät, että BackRub ei ole tarpeeksi myyvä nimi. Brin ja Page miettivät muiden opiskelutovereidensa kanssa mahdollista nimeä; he halusivat hakukoneensa ja yhtiönsä kuvastavan mahdottomalta tuntuvaa tehtäväänsä:

”Järjestellä Internetin äärettömältä vaikuttavaa informaation määrä”.

Eräs jatko-opiskelija, Sean Anderson, ehdotti nimeksi googolplex, josta Page nappasi välittömästi lyhyemmän version, googol. Tuo googol on itseasiassa luku 10 potenssiin 100 eli 1, jonka perässä on sata nollaa. Googolplex taas on luku 1, jonka perässä on googol nollaa. Anderson syötti sanan domain-nimien tietokantaan tarkistaakseen olisiko se mahdollisesti saatavilla.

Hänen sanojen tavuttamistaitonsa oli kuitenkin ontuva, joten googolin sijaan hän kirjoitti samalla lailla lausuttavan sanan google. Selvisi, että se oli vapaana.

Kirjoitusvirheestä alkunsa saanut Google.com rekisteröitiin Pagen ja Brinin nimiin syyskuun 15. päivänä vuonna 1997. Mountain View’ssa, Kalifroniassa, sijaitseva yhtiön päämaja on nimeltään Googleplex.

ABC

Otetaan listalle mukaan vähän kotimaista väriä, nimittäin huoltamoketju ABC. S-Ryhmän omistuksessa oleva ketju perustettiin vuonna 1998, ja nykypäivänä auton voi tankata jo 443:lla ABC-asemalla. Onko olemassa joku suomalainen, joka ei ole ikinä asioinut kyseisessä laitoksessa? Saa ilmoittautua.

Mutta kuinka moni tietää mistä ABC:t ovat saaneet nimensä?

Kun liikennemyymälöistä piirrettiin ensimmäisiä luonnoksia, vaativat arkkitehdit, että huoltamon tunnusmerkkinä toimineeseen opaspylvääseen laitetaan nimi. Heikki Strandén, joka toimi vuosia huoltoasemaketjun johtajana, oli menossa esittelemään alustavia havainnekuvia SOK:n, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan, hallitukselle, mutta nimeä ei oltu vielä päätetty. Kuvilla oli kiire, joten Strandén heitti arkkitehdille ”Laita kuviin vaikka ABC”. Kolmikirjaiminen tunnus jäi projektin työnimeksi, mutta virallista nimeä haettiin markkinatutkimuksen ja asiakastestien kautta.

Ketjulle ei kuitenkaan kahdella ensimmäisellä testikierroksella löytynyt sopivaa nimeä, joten Strandén päätti vaihtoehtojen puutteessa lisätä testattavien nimien joukkoon ABC:n. Tiedämme, kuinka siinä kävi: ABC oli yllättäen testiryhmän ylivoimainen suosikki, ja koska asiakas on aina oikeassa, on Suomessa matkatessa mahdoton välttyä aakkoshuoltsikoilta.

Pepsi

Caleb Davis Bradham opiskeli 1800-luvun lopulla lääketiedettä Marylandin yliopistossa ja työskenteli samalla osa-aikaisesti paikallisessa apteekissa. Henkilökohtaisista syistä johtuen Bradham joutui jättämään opinnot kesken ja muuttamaan takaisin kotiseudulleen Pohjois-Carolinaan. Jotain kuitenkin jäi käteen opiskeluvuosista, koska hän perusti oman apteekin, jossa kehitti uudenlaisen terveysjuoman.

Sokeria, vettä, karamellia, sitruunaöljyä, muskottipähkinää ja paljon salaisia ainesosia sisältänyt, ”Brad’s Drink” -nimen saanut, juoma nousi valtavaan suosioon lähes yhdessä yössä.

Bradham ei halunnut kehittämänsä juoman olevan vain maukas virvoke, vaan uskoi sen olevan myös ruoansulatusta edistävä terveystuote. Mielikuvia muuttaakseen hän nimesi juomansa elokuun 28. päivänä vuonna 1898 Pepsi-Colaksi. Nimi juonsi juurensa dyspepsiaan, joka tunnetaan kansankielisemmin ruoansulatusvaivoina.

Uudelle vuosisadalle siirryttäessä Pepsi-Colan mainoslause olikin:

”Riemastuttava. Virkistävä. Ja edistää ruoansulatusta.”

Spotify

Spotifyn perustaja, ruotsalainen Daniel Ek, oli jo ennen digitaalisen musiikkipalvelun kehittämistä tienannut aiemmilla sivustoillaan ja niiden myynneillä niin mukavasti, että hänen ei olisi hirveästi enää tarvinnut töitä tehdä. Mutta rahasta huolimatta parikymppinen Ek, joka oli teini-ikäisestä saakka perustanut ja rakentanut nettiyhtiöitä, totesi olevansa kykenemätön toimettomuuteen.

2000-luvun alussa laiton musiikin jakaminen kukoisti. Verrattuna muun muassa iTunesiin olivat laittomat palvelut laadultaan huomattavasti parempia. Ek halusi kehittää ongelmaan ratkaisun, joka olisi kuluttajalle piraatteja houkuttelevampi ja samalla musiikin tekijät saisivat heille kuuluvat korvaukset. Idea Spotifysta oli syntynyt, mutta palvelulle tarvittiin vielä nimi.

Ek ja yrityksen toinen perustaja Martin Lorentzon pähkäilivät asiaa Ekin asunnolla Tukholmassa. He käyttivät esimerkiksi netin sattumanvaraisia sanageneraattoreita ja heittelivät vierekkäisistä huoneista nimiä toisilleen. Tarina ei kerro, mitä Lorentzon oli oikeasti sanonut, mutta yhden hänen vuonna 2006 huutamansa ehdotuksen Ek oli kuullut väärin Spotifyna.

Se oli heti googlattu ja selvisi, ettei kukaan ollut ennemmin käyttänyt sitä. Siinä silmänräpäyksessä domain-nimi Spotify oli rekisteröity. Miesten mielestä nimen syntyhistoria on nolo, ja he ovatkin kehittäneet tarinan, jonka mukaan Spotify tulee sanoista SPOT (huomata) ja IDENTIFY (tunnistaa).

Ollaan varmaan yhtä mieltä siitä, että nimen oikea syntytarina on paljon parempi!?

Häagen-Dazs

Newyorkilainen aviopari, Reuben ja Rose Mattus, työskenteli yhdessä Reubenin perheen makeisia valmistamassa Senator Frozen Products -yrityksessä ja tekivät tulosta, jolla tuli ”ihan hyvin” toimeen. He halusivat kuitenkin menestyä paremmin ja näkivät vuonna 1959, että oli yhtiön uudelleen brändäyksen aika.

Laadukkailla raaka-aineillaan muista jäätelöistä erottuvassa yhtiössä haluttiin myös nimen kuvastavan valmistuksen tinkimättömiä periaatteita. Mattusit halusivat nimen olevan erilainen, ja tärkein kriteeri oli, että sen täytyi kuulostaa ulkomaalaiselta ja eksoottiselta. Sekä Reuben että Rose olivat uskonnoltaan juutalaisia ja muuttaneet 1920-luvulla Puolasta Yhdysvaltoihin. He olivat viehättyneitä tanskan kielestä, koska ”toisen maailmansodan aikana ainoa maa, joka oli pelastanut juutalaisia, oli Tanska”. Niinpä he päätyivät erikoiseen, tanskalta kuulostavaan Häagen-Dazs -nimeen.

Mitä se sitten tarkoittaa tanskaksi?

Ei yhtään mitään. Itse asiassa tanskan kielessä ei ole käytössä ä-kirjainta tai zs-konsonanttiparia.

Se ei Reuben ja Rose Mattusia tai jäätelöä ostavia ihmisiä haitannut. Silmiinpistävän nimen, vertaansa vailla olevien reseptien ja katutason markkinoinnin seurauksena Häagen-Dazsin jäätelöt pistävät herkuttelijoiden suut makeaksi tänäkin päivänä.

O·P·I

Mieti jotain kynsilakkamerkkiä… Kuinkahan isolla osalla tulee ensimmäisenä mieleen OPI!?

Suzi Weiss-Fischmann ja George Schaeffer perustivat vuonna 1981 Odontorium Products, Incoporated -yhtiön, joka myi tarvikkeita nimensä mukaisesti hammasklinikoille. He kiersivät ovelta ovelle myymässä tuotteitaan ja heidän valikoimaansa kuului muun muassa akryyli. Akryyliä on käytetty hammasproteeseissa, purentakiskoissa ja oikomiskojeissa jo 1940-luvulta saakka. Materiaalina se kestää hyvin lämpötilanvaihteluita ja kovaa kulutusta.

Jossain vaiheessa Schaeffer huomasi, että kynsisalongit ja -teknikot alkoivat ostaa suuria määriä akryylia, josta he valmistivat pitkiä rakennekynsiä. Weiss-Fichmann ja Schaeffer päättivät vaihtaa alaa ja ottivat Los Angelesin kauneussalonkimarkkinat haltuunsa.

Yhtiö laajensi valikoimaansa oheistuotteisiin: kynsiviiloihin, siveltimiin ja kynsilakanpoistoaineisiin. Kultasuoneen he kuitenkin iskivät värillisillä kynsilakoilla vuonna 1989.

Olihan lakkoja tottakai olemassa, mutta nimensä OPI Productiksi muuttanut yhtiö teki jotain aivan uudenlaista. Se alkoi valmistaa kausittain vaihtuvia kokoelmia ja nimetä lakkoja erikoisilla ja mieleen jäävillä nimillä. OPI:n myötä lakoista tuli paljon enemmän kuin vain väri kynsillä; siitä tuli naisille tapa ilmaista itseään. Voi kuulostaa hassulta, mutta kynsilakan houkuttelevalla nimellä on suuri vaikutus värin valintaan ja ostopäätökseen. Vaikka OPI myytiin vuonna 2010 osaksi suurta kosmetiikka- ja kauneusalanyritys Cotya, on hammastarvikkeilla uransa aloittanut Weiss-Fichmann edelleen päävastuussa yksittäisten kynsilakkojen kekseliäistä nimistä.

Twitter

Mikroblogi- ja yhteisöpalvelu Twitterin alkuperäinen työnimi oli Status. Vuonna 2006 kehitetylle palvelulle haluttiin yhden perustajan, Jack Dorseyn, mukaan löytää nimi, joka kuvaisi puhelimen pärinää ihmisten taskuissa ympäri maailman.

Monen aivoriihen jälkeen perustajat päätyivät sanaan twitch (suom. nykäistä, sätkiä), koska puhelin värisee taskussa, kun siihen tulee viestejä ja ilmoituksia. Mutta pian he totesivat, että twitch-sanasta voi tulla helposti vääriä mielikuvia, joten se hylättiin palvelun nimenä.

Miehet ottivat sanakirjan esiin (varmaankin tietokoneen ruudun kautta) ja kävivät läpi sanoja twitchin ympärillä. Läheltä löytyi twitter, jonka määritelmässä luki ”linnun viserrys” ja ”merkityksetön jutustelu”. Nimi tuntui heti täydelliseltä.

Dorsey ja muut perustajat näkivät linnun viserryksessä vielä syvemmänkin yhteyden. Esimerkiksi meille ihmisille lintujen laulu ei tarkoita mitään, mutta muut linnut toki ymmärtävät sanoman. Sama oli Twitterin alkuperäinen idea: Viestin merkitys riippuu täysin sen lukijasta, monille se voi olla täysin turha, mutta jollekin hyvin tärkeä.

Twitter on yksi merkittävimmistä viime vuosikymmenellä luoduista applikaatioista. Käy lukemassa tältä listalta, mitä muita maailmaa mullistavia applikaatioita 2010-luku toi mukanaan.

Bluetooth

Bluetooth-nimen taustalla on ehkä yksi erikoisimmista tarinoista.

Se on kirjaimellinen viittaus viikinkikuningas Harald Blåtandiin (Sinihampaaseen), joka hallitsi 900-luvun lopulla Tanskaa ja Norjaa. Hänen vähemmän mairittelevan lisänimensä on peräisin tarinasta, jonka mukaan kuninkaan hampaat olivat niin huonossa kunnossa, että muuttuivat ajan myötä sinimustiksi. Palataan häneen aivan kohta.

1990-luvun alussa monet yritykset halusivat tuoda markkinoille langattoman, lyhyen kantaman tiedonsiirtotekniikan. Nykyään tuntuu hassulta ajatukselta, että keskenään kilpailevat yritykset kehittäisivät jotain yhdessä, mutta Bluetoothin kohdalla nimenomaan oli näin. Vuonna 1996 sellaiset yritykset kuten esimerkiksi Nokia, Ericsson ja Intel alkoivat yhdessä kehittämään tekniikkaa, jota yhteisellä työnimellä kutsuttiin Bluetoothiksi.

Se tuli jäädäkseen, kun Intelillä työskennellyt Jan Karach kertoi ehdottamansa nimen alkuperän.

Takaisin siis Harald Sinihampaaseen. Hän oli onnistunut raakojen sotien jälkeen yhdistämään Norja ja Tanskan monet erilliset heimot yhdeksi valtakunnaksi. Historiaintoilijana tunnettu Karach ajatteli Sinihampaan pystyvän siinä tapauksessa yhdistämään toisiinsa myös tietokoneen ja matkapuhelimen.

Bluetoothin logo on yhdistelmä muinaisista skandinaavisista riimukirjaimista ᚼ ja ᛒ, jotka meidän aakkosissamme vastaavat h- ja b-kirjaimia: Harald Blåtandin nimen alkukirjaimia.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme, mikä oli suosikkisi näistä alkuperätarinoista? Listafriikki.com:n äänet meni Spotifylle ja Bluetoothille!