Top 10: Mitkä olivat kuumimmat keksinnöt 100 vuotta sitten?

Me elämme vuotta 2021. 100 vuotta sitten elimme vuotta 1921. Listafriikki tekee katsauksen siihen, mitkä olivat kuumimmat keksinnöt 100 vuotta sitten.

Miten paljon maailma onkaan muuttunut 100 vuoden aikana.

Nykypäivänä erilaiset keksinnöt ovat niin arkipäiväinen asia, että niitä tipahtelee tuon tuosta. Vaan minkälaiset keksinnöt kalenterivuodelta 2021 tullaankaan muistamaan vuosisadan päästä, kun elämme vuotta 2121 vai tullaanko muistamaan mitään?

Vastausta meillä ei tuohon edellä olevaan kysymykseen luonnollisestikaan vielä ole, mutta sen sijaan vuodesta 1921 osaamme kertoa paljon enemmän. Seuraavassa siis Listafriikki käy läpi Top 10 keksinnöt, jotka keksittiin tasan 100 vuotta sitten eli teemme aikamatkan vuoteen 1921.

Valheenpaljastin

Vuonna 1921 Berkeleyssa, Kaliforniassa, keksittiin historian ensimmäinen valheenpaljastin. Ensimmäisen valheenpaljastimen kehitti poliisina työskennellyt John Larson ja sen toiminta perustui verenpaineen yläpaineen mittaamiseen, mikä ilmoittaa valtimon sisällä olevan paineen sydämen supistuksen aikana. Yläpaineen mittaamisen kehitti psykologi William Moulton Marston, josta tuli myöhemmin sarjakuvien kirjoittaja ja Ihmenaisen luoja.

Siinä, missä nykyaikainen valheenpaljastin mittaa verenpaineen ohella pulssia ja ylipäätään kohdehenkilössä tapahtuvia fyysisiä muutoksia, uskoi Marston 100 vuotta sitten, että muutokset nimenomaan vereenpaineessa saattavat paljastaa valehteleeko henkilö vai ei.

Valheenpaljastimen paikkansapitävyys kiistettiin välittömästi. Vuonna 1923 käydyssä korkeimman oikeuden käsittelyssä sen todettiin olevan hyväksyttävissä todistusaineistoksi vain, jos se on yleisesti hyväksytty tieteellisen yhteisön keskuudessa. Valheenpaljastuskokeen tuloksia ei ole tänäkään päivänä hyväksytty tieteellisen yhteisön keskuudessa päteväksi todistustaineistoksi, mutta tuomioita sillä on saatu aikaiseksi lukuisia. Esimerkiksi Yhdysvaltain historian ensimmäisen oikeustieteellisen laboratorion perustanut Leonarde Keeler puolusti keksintöä ja hyödynsi sitä kuulusteluissa, uhkailemalla kuulusteltavaa valheenpaljastustestillä; sitä kautta hän sai kuulusteltavia myöntämään rikoksia.

Syy sille, miksi valheenpaljastinta ei ole koskaan todettu päteväksi todistusaineistoksi tieteellisen yhteisön keskuudessa, liittyy siihen, että ihmiset – esimerkiksi tunnetut sarjamurhaajat – kykenevät huijaamaan laitetta. Esimerkiksi Seattlen alueella 49 naista tappanut sarjamurhaaja Gary Ridgway, joka tunnettiin sarjamurhaajanimellä Green River Killer, huijasi laitetta vuonna 1987 ja täysin syytön henkilö ei puolestaan läpäissyt valheenpaljastustestiä.

Vaikka valheenpaljastin on ollut aina todella kiistanalainen, se kuuluu eittämättä tähän vuoden 1921 kuumimmat keksinnöt -listalle, sillä kaikesta huolimatta sillä on ollut valtava vaikutus esimerkiksi juuri tunnustusten saamisessa.

Auton niskatuki

Meidän jokaisen liikkuminen autolla, olimme sitten kuljettajan tai matkustajan roolissa, on nykyisin huomattavasti turvallisempaa ja myös miellyttävämpää kiitos niskatuen. Ennen niskatuen keksimistä autokolareissa, ja ylipäätään ihmisten ajaessa autoilla, nähtiin todella paljon erityisesti niskavammoja, sillä osuman voimasta johtuen niskat pääsivät retkahtamaan pahemman kerran, kun pään takana ei ollut mitään tukea.

Niskatuen kerrotaan vähentävän retkahduksesta seuraavia niskavammoja jopa 40-prosenttisesti, mutta tuohon prosenttilukuun yltäminen edellyttää sitä, että niskatuki on säädetty optimaalisesti penkissä istuvalle henkilölle.

Niskatuki tarjoaa onnettomuustilanteissa mahdollisuuden käyttää sitä myös ikkunan rikkomiseen, mikäli tilanne sitä vaatii, sillä niskatuki on kiinni istuimessa kahdella metallisella ”putkella”, jotka toimivat erittäin tehokkaasti ikkunan rikkomiseen – esimerkiksi tilanteissa, joissa auto on joutunut veden varaan. Mitä ilmeisimmin tämä aspekti ei kuitenkaan ollut Benjamin Katzin mielessä, kun hän keksi niskatuen vuonna 1921, vaan kyse on erittäin positiivisesta vahingosta.

Niskatukia ei kuitenkaan nähty autoissa välittömästi, kun tämä kuumimmat keksinnöt -kategoriaan lukeutuva idea oli tullut Katzin mieleen, vaan se tapahtui vasta vuosia myöhemmin, itse asiassa Volvon toimesta, ja sittemmin se tuotiin kaikkiin automerkkeihin- ja malleihin.

Luonnollisesti niskatuet ovat kehittyneet merkittävästi vuosien varrella, eivätkä ne enää ole samanlaisia kuin 100 vuotta sitten, mutta tehdyt muutokset ovat liittyneet ennen kaikkea turvallisuuden parantamiseen, kuten ylipäätään auton kehitystyössä, sekä mukavuuteen.

Vaihtelevan tiheyden tuulitunneli

Kun saksalainen Max Munk kehitti vaihtelevan tiheyden tuulitunnelin vuonna 1921, ja vaikka kyseessä ei ollut historian ensimmäinen tuulitunneli, meni tämä keksintö ehdottomasti tuona aikana merkittävimmät keksinnöt -kategoriaan – pidettiinhän sitä joissain yhteyksissä jopa vallankumouksellisena keksintönä ilmailualan osalta. Tämän keksinnön myötä NASA, tai itse asiassa silloin nimenä toimi NACA, nousi aerodynaamisen tutkimuksen saralla kaikkein arvostetuimmaksi järjestöksi.

Verrattaessa aiempiin tuulitunneli-malleihin, vaihtelevan tiheyden tuulitunnelin tarjoamat tiedot olivat huomattavasti edeltäjiään tarkempia. Useat eri arvostetut tahot tulivatkin tulevien vuosien aikana tutkimaan tätä mullistavaa keksintöä, tavoittenaan totta kai kehittää siitä vielä kehittyneempi versio.

Tähän vaihtelevan tiheyden tuulitunnelin ympärillä vallitsee edelleen tänä päivänä melkoinen määrä polemiikkia, ennen kaikkea sen keksijän osalta. Yleisesti ottaen siis Munkia pidetään sen keksijänä, mutta oliko keksinnön taustalla todellisuudessa venäläinen Vladimir Margoulis, joka työskenteli tuohon aikaan NACA:n Pariisin toimistolla tai kuuluisiko kunnia Munkin alaisuudessa toimineille insinööreille? Niin tai näin, Munk on kerännyt kunnian tästä keksinnöstä.

Robotti / Robotti-sana

Keinotekoinen elämä otti ensimmäiset askeleensa käytännössä ottaen vuonna 1921, mutta ei nyt välttämättä ihan vielä siinä konkreettisen robotin muodossa. Toisin sanoen kyse on robotti-sanan keksimisestä ja käyttämisestä ensimmäistä kertaa: tämä tapahtui, kun tsekkiläinen näytelmien käsikirjoittaja Karel Capek julkaisi näytelmän, joka kantoi nimeä R.U.R. Tuo kyseinen näytelmän nimi oli lyhenne sanoista ”Rossum’s Universal Robots”. Vapaasti suomennettuna tuon näytelmän nimi kuuluu ”Rossumin maailmanlaajuiset robotit”.

Tuo näytelmä kertoo tehtaasta, jossa kehitetään keinotekoista elämää eli robotteja ja nämä robotit on sekä kehitetty että rakennettu toimimaan ihmisten palvelijoina. Viisi vuotta myöhemmin ensimmäinen robotti nähtiin puolestaan valkokankaalla, elokuvassa ”Metropolis”.

Ensimmäinen toimiva ja ohjelmoitavissa oleva robotti näki kuitenkin päivänvalonsa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1954 ja se tunnettiin nimellä Unimate. Unimate ei kuitenkaan kerännyt kovinkaan kummoista suosiota, vaan siihen vaadittiin robotti nimeltä Shakey, joka oli ensimmäinen tekoälyn omannut liikkuva robotti. Shakey pystyi tekemään itsenäisesti päätöksiä ja huomioimaan ympäristönsä, perustuen sille valmiiksi luotuihin toimintamalleihin.

Insuliini

Diabetes on tunnettu kauan, sillä ensimmäiset tarkat kuvailut sairaudesta ovat jo parin tuhannen vuoden takaa, mutta syytä siihen ei tiedetty pitkään aikaan. 1700-luvulla huomattiin, että diabetespotilaan virtsa on sokeripitoista, mikä johti ensimmäisen testausmenetelmän löytymiseen. Vuonna 1869 saksalainen, ansioitunut patologi Paul Langerhans löysi haiman saarekesolut, mutta niiden merkitys selvisi vasta 40 vuotta myöhemmin. Tuolloin skotlantilainen fysiologi Edward Sharpey-Schäfer keksi, että Langerhansin saarekkeiksi nimetyt soluryhmät tuottavat hiilihydraattien aineenvaihdunnalle välttämätöntä ainetta, joka kulkeutuu haimasta suoraan verenkiertoon. Hän antoi aineelle nimeksi insuliini.

Pitkän aikaa diabetesta hoidettiin tietynlaisella ruokavaliolla, mutta tulokset eivät olleet loistavat. Kun syy diabetekseen vihdoin löytyi – Langerhansin saarekkeiden insuliinintuotanto on heikentynyt – olivat edistysaskeleet nopeita.

Mistä päästäänkin historiakierroksen jälkeen vuoteen 1921. Sata vuotta sitten kanadalaiset Frederick Banting ja Charles Best onnistuivat eristämään koiran haimasta insuliinia, ja hoitamaan sillä toista koiraa, jolle oli aiheutettu keinotekoisesti diabetes poistamalla sen haima. He saivat koiran verensokeriarvot laskemaan normaalitasolle. Jo seuraavana vuonna lehmistä eristettyä insuliinihormonia alettiin antaa ihmisille ja yksi lääketieteen historian suurimmista läpimurroista oli tapahtunut. Ensimmäinen insuliinia saanut potilas oli 14-vuotias Leonard Thompson, jolla annettiin pistos tasan 99-vuotta sitten; tammikuun 11. päivänä vuonna 1922.

Banting ja Best eivät koskaan hyötyneet rahallisesti hoidon keksimisestä, sillä he myivät patentin 1 dollarilla Toronton yliopistolle, jotta insuliini saatiin nopeasti massatuotantoon, ja että kaikilla ihmisillä varallisuudesta riippumatta olisi mahdollisuus saada hoitoa.

Lue lisää:
Ihmisten epäitsekkyys: 10 päätöstä, jotka pelastivat ihmishenkiä

Lentokoneiden käyttö maanviljelyksessä

Orville ja Wilbur Wright tekivät joulukuussa 1903 ensimmäiset, muutamien sekuntien mittaiset lentonsa moottorikäyttöisellä lentokoneella. Sen jälkeen kehitys oli nopeaa ja viimeistään ensimmäinen maailmansota johti käsittämättömiin edistysaskeliin ilmailualalla.

Vuonna 1921 lentokoneet mullistivat yhdysvaltalaisen maanviljelyn, sillä silloin levitettiin ensimmäiset torjunta-aineet ilmasta käsin. Menetelmä oli aiempia tapoja huomattavasti nopeampi ja tehokkaampi eivätkä viljelykasvit tai maaperä kärsineet pellolla ajamisesta.

Luutnantti John A. Macready, kokenut Yhdysvaltain armeijan pilotti, teki vuonna 1921 Ohion osavaltion maatalousministeriön valvoman lennon sodassa käytetyllä Curtiss JN-6H -koneella. Kyseessä oli koe, jolla tutkittiin, voisiko lentokoneesta levitetty jauhemainen lyijyvetyarsenaatti (melko tymäkkä myrkky) tuhota trumpettipuiden lehtiä syöviä perhosentoukkia.

Ja kyllähän tapa oli toimiva. Sen jälkeen kaksitasoisia lentokoneita alettiin käyttämään sekä torjunta-aineiden että lannoitteiden tehokkaaseen levittämiseen ympäri maata.

Vapaaratas

Polkupyöräilyyn liittyvä Shozaburo Shimanon keksintö vuodelta 1921 on osa jokapäiväistä arkeamme edelleen tänä päivänä ja siksi tämä keksintö eli vapaaratas ansaitsee eittämättä paikkansa tällä 100 vuotta sitten tehdyt kuumimmat keksinnöt -listalla.

Vapaaratas mahdollistaa käytännössä ottaen sen, että pyöräillessä sinun ei ole pakko polkea mennessäsi eteenpäin. Toisin sanoen, esimerkiksi alamäessä, sinun on mahdollista rullailla mäkeä alas niin, ettet polje ollenkaan ja samaan aikaan polkimet pysyvät paikoillaan; ennen tätä Shimanon keksintöä pyörän liikkuminen polkematta oli niin ikään mahdollista, mutta polkimet eivät pysyneet paikallaan, vaan ne rullasivat joka tapauksessa eteenpäin. Lisäksi vapaaratas mahdollistaa polkemisen vastapäivään eli esimerkiksi juuri alamäkeä ajaessasi voit rullailla polkimia niin sanotusti väärään suuntaan, jos näin haluat syystä tai toisesta tehdä.

Vapaaratas on ”syypää” sille, että kun pyörällä ei poljeta, siitä kuuluu ”rätisevä ääni” tai ”nakuttava ääni” – mikä termi sille sitten ikinä onkaan paras kuvaus.

Tämä Shozaburo Shimanon keksintö on siis todella merkittävässä roolissa ja se on tehnyt pyöräilystä erittäin paljon mielekkäämpää. Lisäksi hänen keksintönsä on oleellisessa roolissa myös sähköpyöräjärjestelmien osalta, joten 100 vuotta myöhemmin sen rooli on todella järisyttävä koko pyöräilyalalla. Itse asiassa Shimano-yritys, jonka valmistamia erilaisia osia löytyy lukuisista pyöristä, perustettiin kokonaisuudessaan vuonna 1921 ja sillä on edessä 100-vuotissyntymäpäiväjuhlat helmikuussa.

Tetraetyylilyijyn ja bensiinin yhdistäminen

Kun 1920-luvulla öljyn käyttö autoissa oli valtaisaa, uudet keksinnöt etenkin bensiinin suhteen olivat jotain sellaista, mitä kaivattiin suuresti. 100 vuotta sitten eli vuonna 1921 polttomoottorit nakuttivat melkoisesti, ja sekä kemiaa että konetekniikkaa opiskellut Thomas Midgley Jr. päätti tehdä asialle jotain. Kyseisenä vuonna, General Motorsilla työskennellessään, hän keksi, että lyijyn lisääminen bensiinin johti moottorien nakutuksen poistumiseen.

Lopulta tuohon käyttötarkoitukseen eli polttomoottorien nakutuksen poistamiseen kehitettiin erillinen yhdisteensä eli tetraetyylilyijy. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että kyseinen yhdiste oli kirjaimellisesti myrkkyä. Tehtaalla yhdistettä valmistaneet työntekijät sairastuivat vakavasti, heitä menehtyi ja jokainen voi kuvitella, mitä tällaisen yhdisteen päätyminen ilmaan aiheutti ylipäätään ihmisille ja ennen kaikkea luonnolle.

Ehkä kaikkein käsittämättömintä tällaisen lyijypitoisen yhdisteen käyttöönotossa oli se, että lyijyn haitallisuus ja vaarallisuus olivat yleisesti ottaen tiedossa jo tuohon aikaan eli 1920-luvulla. Toisaalta lyijyä käytettiin monien muidenkin keksintöjen ja asioiden yhteydessä, kuten muun muassa elintarvikepakkauksissa ja vesisäiliöiden saumojen tiivistämisessä.

Midgley Junior oli elinaikanaan äärimmäisen arvostettu ja kunnioitettu keksijä. Sittemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että hänen keksintönsä olivat todella haitallisia koko meidän planeetallemme, ja vaikka hän ei missään nimessä tahallisesti keksinyt ympäristölle ja ihmisille haitallisia asioita, se oli valitettava lopputulema.

Lysotsyymi

Lysotsyymi on meidän kaikkien elimistössä luontaisesti oleva entsyymi, joka torjuu bakteeri-infektioita. Se hajottaa bakteerien soluseinässä olevia proteiineja ja saa solut räjähtämään. Ihmisellä lysotsyymiä erittyy limakalvoilla, erityisesti nenässä ja kyynelnesteessä.

Lysotsyymi löytyi, kun skotlantilainen tutkija Alexander Fleming havaitsi, että räkä tuhosi tiettyjä bakteereita oikein tehokkaasti. Tarinan mukaan hän oli flunssaisena töissä ja pisara räkää tippui bakteerimaljalle, jolloin hän olisi huomannut nesteen vaikutuksen mikrobikasvustoon. Todennäköisesti tuo legenda ei pidä paikkaansa, sillä Flemingin tiedetään tarkoituksella testailleen omien eritteidensä vaikutusta bakteerikantoihin; hän uskoi parannuskeinon infektioihin löytyvän ihmisen omasta elimistöstä.

Hän onnistui eristämään hajottamisen aiheuttaneen entsyymin ja nimesi sen lysotsyymiksi – siitä arveltiin tulevan käänteentekevä aine kamppailussa tulehduksia vastaan. Lysotsyymi kuitenkin toimi tehokkaasti vain tiettyihin bakteereihin, mutta se ei onneksi Flemingiä lannistanut, vaan antoi vain lisämotivaatiota muiden antimikrobiaalisten aineiden tutkimiseen. Ja kuinka ollakaan, muutamia vuosia myöhemmin hän löysi penisilliinin jätettyään loman ajaksi likaisia petrimaljoja lojumaan pöydille.

Lysotsyymi ei kuitenkaan ollut merkityksetön löydös. Se on apuna ruoansulatusvaivojen hoidossa ja erilaisissa suunterveyteen liittyvissä ongelmissa. Ihonhoidossa lysotsyymiä käytetään aknen ja muun muassa makuuhaavojen hoitoon – juurikin tuhoamaan tulehduksia aiheuttavia bakteereita.

Lysotsyymi on myös merkittävä entsyymi elintarvikkeiden valmistuksessa ja säilyvyyden parantamisessa. Sitä käytetään muun muassa juustojen ja alkoholijuomien valmistuksessa, ja antimikrobiaalisten ominaisuuksien vuoksi sitä lisätään esimerkiksi hedelmiin, vihanneksiin ja tuoreeseen lihaan estämään bakteerien aiheuttamaa pilaantumista.

Televisio

Sanotaan nyt heti tähän alkuun, ettei televisiota ollut vielä olemassa 100 vuotta sitten, mutta teoriassa se menee tähän kuumimmat keksinnöt -listalle 100 vuoden takaa. Vuonna 1921, vasta 14-vuotias Philo Farnsworth, näki omien sanojensa mukaan näyn isänsä maatilalla Idahossa, Yhdysvalloissa.

”Hänen sukulaisten kertomusten mukaan Farnsworth haaveili mekaanisen sijaan täysin sähköisen television keksimisestä, kun hän ajoi hevosten vetämällä äkeellä perheensä uudella maatilalla Idahossa. Kun hän kynsi perunapeltoon suoria ja samansuuntaisia linjoja, hän näki television uurteissa. Hän visioi järjestelmän, joka pilkkoisi kuvan vaakasuuntaisiin linjoihin ja nuo linjat koottaisiin takaisin yhteen kuvaksi laitteen toisessa päässä; vain elektronit kykenivät tallentamaan, lähettämään ja tuottamaan uudelleen selkeän liikkuvan kuvan”, Farnsworthista kirjan kirjoittanut Evan I. Schwartz kertoo tarinan television keksimisen taustalla.

Kun hän oli saanut tuon näyn, alkoi hän kehitellä useita erilaisia versioita televisiosta, esitellen niitä tuutoreilleen, ja valmistuessaan tämä eittämättä maailman merkittävimmät keksinnöt -kategoriaan luokiteltava keksintö eli televisio alkoi olla totisinta totta. Hän haki sijoittajilta taloudellista tukea sähköiseen televisioon, jota hän itse kuvaili termillä ”kuvan leikkelijä”. Vuonna 1927 hän sai patentin televisioon ja loppu on näiltä osin historiaa.

Farnsworth ei ollut ensimmäinen ihminen, joka oli pyrkinyt kehittämään television, mutta hänestä tuli ensimmäinen täysin sähköisen television kehittämään pystynyt henkilö. Farnsworth oli päättänyt jo kuusivuotiaana, että hänestä tulee keksijä, ja kun hän menehtyi vuonna 1971, omisti hän patentin yli 300 keksintöön.

🤷‍♂️ Keksinnöt, onko sinulla tullut mieleen jokin keksintö, jonka olemassaolosta et tiennyt, mutta asiaasi tutkittua sinulle selvisi, että sellainen on jo olemassa? Kerro alla olevissa kommenttikentissä ⬇️ ⬇️ tai somekanavissamme tarinasi!

Facebook Notice for EU! You need to login to view and post FB Comments!

Lisää kommentti