Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus? 10 mielenkiintoista faktaa

Onko tekoäly uhka vai mahdollisuus ihmisten näkökulmasta? Tekoälyn kehityksestä ollaan aidosti huolissaan, mutta samalla se voi antaa meille paljon.

Vuonna 2015 alan parhaat asiantuntijat nyt jo menehtyneen Stephen Hawkingin ja Elon Muskin johdolla toivat julki huolensa siitä, mitä pahimmillaan voi tapahtua, mikäli tekoälyn kehityksessä ei oteta huomioon kaikkia mahdollisia sudenkuoppia.

Itse asiassa asiantuntijat julkaisivat avoimen kirjeen, jonka allekirjoittivat edellä mainitun kaksikon ohella myös muun muassa Googlen tekoälyasiantuntija Shane Legg, Skypen perustaja Jaan Tallinn sekä Oxfordin yliopistossa muun muassa tekoälyn etiikasta luennoiva Nick Bostrom.

Mutta mikä sitten on tuo keskusteluja jopa maailmanlopusta aiheuttanut tekoäly? Mitä se tarkoittaa ja miksi se voi olla myös positiivinen asia?

Lyhyesti sanottuna tekoäly tarkoittaa konetta, joka kykenee jäljittelemään inhimillistä päättelyä. Tekoäly kykenee siis omatoimiseen päätöksentekoon ja juuri siinä piilevät ne kaikkein suurimmat uhat ja mahdollisuudet.

Seuraavassa Listafriikki.com tekee katsauksen siihen, millaisiin ongelmiin tekoäly voi ihmiskunnan ajaa – kuten myös tekoälyn tarjoamiin positiivisiin puoliin.

Tekoäly vie ihmisiltä työt

Meistä varmasti lähestulkoon jokainen tietää tai tuntee henkilön, jolta on lähtenyt työpaikka alta, kun hänet on kyetty korvaamaan jonkinasteisella koneella eli robotilla. Toisin sanoen kyse on automatisoidusta tekoälystä, joka tekee saman työn kuin ihminen, mutta huomattavasti tehokkaammin, edullisemmin ja taukoja tarvitsematta.

Ihmisten työllistymisen, tai työpaikkojen säilymisen, kohdalla ei ole enää kyse siitä, tulevatko koneet viemään meiltä työpaikkoja, sillä sitä on tapahtunut jo jonkin aikaa – sen sijaan kyse on siitä, missä määrin tekoälyn kehittyminen tulee vaikuttamaan tähän tilanteeseen.

Ylipäätään kukaan ei tunnu olevan tässä suhteessa turvassa: tekoäly on työpaikkojen suhteen uhka niin kaupan kassatyöntekijälle kuin myös osakemarkkinoilla operoivalle analyytikolle. Esimerkiksi Heartificial Intelligence: Embracing Humanity and Maximizing Machines -kirjan kirjoittanut John C. Havens kertoo, miten hän muutama vuosi sitten haastatteli asianajofirman pomoa, joka tarvitsi lisäkäsiä eli uusia työntekijöitä, mutta samaan aikaan osakkeenomistajat vaativat yrityksen kassavirran kohentamista. Havens kertoo tälle henkilölle selvinneen, asiaa tutkittuaan, että hän pystyy korvaamaan kymmenen työntekijää, joista jokainen tienasi noin 100 000 dollaria vuodessa, yhdellä 200 000 dollarin tietokoneohjelmalla.

Aseet, joilla on oma tahto

Kuten jokainen meistä tietää, maailma on erittäin kaukana täydellisestä. Oma lukunsa ovat mainetta ja mammonaa hamuavat valtioiden johtajat, jotka pyrkivät viemään esimerkiksi armeijansa kalustoa päivä päivältä eteenpäin – kilpavarustelu näiltä osin on hurjaa. Aseistetut lennokit, jotka eivät tarvitse enää lentäjiä, ovat konkreettinen esimerkki siitä, mihin maailma on näiltä osin menossa.

Kun siis tekoäly päätyy vääriin käsiin ja tarkoitusperät ovat väärät, voi tekoälystä tulla todella vaarallinen elementti ja jo nyt maailman suurvaltiot ovat hurjassa kilpailussa tekoälyn suhteen, kuten tämä Venäjän presidenttinä toimivan Vladimir Putinin kommentti paljastaa: ”Tekoälyssä on tulevaisuus, eikä vain Venäjälle, vaan koko maailmalle. Se tarjoaa valtaisia mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, joita on vaikea ennustaa. Mistä maasta sitten ikinä tuleekaan johtaja tällä saralla, tulee siitä myös maailman hallitsija.”

Kaiken kukkuraksi tekoälyn kohdalla on olemassa aina se mahdollisuus, että se alkaa toimia niin sanotusti oman mielensä mukaisesti; jokainen voinee kuvitella, miten valtava uhka tällainen on.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuva ihmisten manipulointi

Oletko koskaan huomannut tilannetta, jossa et ole esimerkiksi googlannut tuotetta, vaan keskustellut siitä kasvotusten ystäväsi kanssa ja seuraavan kerran Facebookiin mennessä eteesi on pöllähtänyt välittömästi mainos kyseiseen asiaan/esineeseen liittyen? Pelkästään erilaisten sosiaalisen median kanavien algoritmit toimivat markkinoinnin suhteen suorastaan mestarillisesti: ne tietävät keitä me olemme, mistä me pidämme ja sitä kautta ikään kuin mitä me ajattelemme.

Markkinointi ei ole kuitenkaan suinkaan se suurin meidän murheista, mitä tulee sosiaaliseen mediaan ja tekoälyyn. Paljon varoittavampia esimerkkejä ovat esimerkiksi Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaali tai Iso-Britannian ero EU:sta (Brexit), joissa sosiaalisen median kanavia käytettiin todistetusti ihmisten manipuloimiseen; olit sitten, mitä mieltä tahansa Donald J. Trumpin päätymisestä Yhdysvaltain presidentiksi tai Brexitistä, ne ovat joka tapauksessa äärimmäisen varoittavia esimerkkejä siitä, mitä tekoälyllä voidaan saada aikaiseksi ihmisten mielissä. Näiden kahden äänestystuloksen taustalla oli yritys nimeltä Cambridge Analytica, joka käytti 50 miljoonasta ihmisestä kerättyä dataa vaikuttaakseen näiden äänestysten lopputuloksiin.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan manipuloinnin kohdalla tekoäly siis pyrkii ohjatusti vaikuttamaan ihmisten päätöksentekoon, tarjoamalla heille tietynlaista ajatusmaailmaa tukevaa sisältöä – oli sitten kyse faktasta tai fiktiosta eli jälkimmäisen kohdalla puhtaasti harhaanjohtavista valheista.

Eriävät näkemykset asetettuihin tavoitteisiin pääsyssä

Kuvitellaan, että jokin yritys kehittää tekoälyn, jonka tehtävänä on pelastaa maapallo tuholta – vaikkapa nyt esimerkiksi ilmastonmuutokselta, joka vie meitä kohti tuomionpäivää. Tekoäly alkaa toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja askel askeleelta se kykenee vaikuttamaan positiivisesti maapallon tilaan. Jossain vaiheessa tämä kone ymmärtää, että ihminen on se maapallon pahin tuhoaja, ikään kuin virus, josta on päästävä eroon. Mitä tapahtuu siis seuraavaksi?

Jokainen löytänee mielestään vastauksen tähän.

Tarkastellaanpa tätä ongelmaa hieman maltillisemman esimerkin kautta. Haluat päästä ruokakauppaan ja kerrot tekoälylle ”vie minut ruokakauppaan mahdollisimman nopeasti”. Mikäli tekoälyä ei ole optimoitu toimimaan oikealla tavalla, kuten esimerkiksi noudattamaan liikennesääntöjä, olet välittömässä vaarassa, sillä tällainen kone – esimerkiksi auto – vie sinut kirjaimellisesti nopeimmalla mahdollisella tavalla paikasta A paikkaan B, piittaamatta seurauksista.

Ihmisten yksityisyyden loukkaaminen ja sosiaalisiin luokkiin jaottelu

Jos ajatellaan, että tekoäly päätyisi puhtaasti rikollisten käsiin, uhkakuvat tekoälyn osalta kasvaisivat melkoisesti; tässä lieneekin syytä todeta, että tällaisen skenaarion toteutuminen on täysin mahdollista.

Mutta, miten sitten rikolliset voisivat hyödyntää tekoälyä omien tarkoitusperiensä edistämiseen? Digitaaliset uhat eli ihmisten tietojen hakkerointi, varastaminen ja siihen liittyvä kiristys ovat ensimmäinen luku. Toinen luku on fyysinen uhka eli esimerkiksi kuluttajien käyttämien drone-lennokkien muuttaminen aseiksi.

Täysin oma lukunsa on poliittinen uhka eli yksityisyydensuojaa rikkova vakoilu, profilointi, sorto ja valheellista informaatiota levittävät kampanjat; tekoälyn avulla voidaan luoda äärimmäisen aidoilta vaikuttavia feikkiprofiileja sosiaalisen median kanaviin ja siten valheellisen tiedon levittäminen faktapitoiselta vaikuttavana tietona on paljon helpompaa. Kun tähän lisätään teknologia, jonka avulla voidaan luoda muun muassa ääniklippejä, joissa esimerkiksi presidentinvaaleissa ehdolla oleva ehdokas sanoo jotain todella loukkaavaa (todellisuudessa asialla on äärimmäisen aidolta vaikuttavan äänitiedoston luova kone), soppa on valmis.

Näistä edellä mainituista luvuista jokainen kuulostaa pelottavan mahdolliselta ja osa jo nykypäivänä käytetyiltä keinoilta.

Ja sitten tulevat kasvojentunnistusmenetelmät, joita käytetään jo Kiinassa, muun muassa kouluissa, toimistoissa ja erilaisissa tapahtumissa; myös tätä ominaisuutta voidaan väärinkäyttää monin tavoin ja monien papereissa on vain ajan kysymys, milloin tästä tulee maailmanlaajuinen menetelmä. Ajatus kasvojentunnistusteknologian normalisoinnista voidaan myydä kuluttajille yksityisyyteen liittyvän turvallisuuden parantamisen kautta, mutta onko asia todella näin?

Ja sitten on ihmisten jakaminen sosiaalisiin luokkiin, jotka perustuvat niin ihonväriin kuin myös statukseen. Useat tutkijat ovat huolissaan siitä, että tekoälyn kehittäjät ovat äärimmäisen usein valkoihoisia miehiä. He eivät välttämättä tarkoituksella ole luomassa muita ihonväriä tai sukupuolia syrjiviä koneita, mutta näin saattaa käydä tietyllä tapaa vahingossa – niin vaarallisella sektorilla ihminen pelaa tekoälyn parissa operoidessa. Kuvitellaan siis jo aiemmin esitelty skenaario, jossa tekoäly kehittyy niin pitkälle, että se alkaa toimimaan oman tahtonsa mukaan: silloin se saattaa alkaa toimia siten, että se keskittää ihmisen kannalta tuhoisan käyttäytymisen nimenomaan tiettyihin sosiaalisiin luokkiin ja ihmisryhmiin.

Nopeus, tarkkuus ja virheettömyys – myös vaaratilanteissa

Nyt olemme edenneet listallamme siihen pisteeseen, että käännämme negatiivisten seikkojen sijaan katseet positiivisiin eli siihen, miksi tekoäly on hyvä asia ihmisille ja ihmiskunnalle.

Tekoälyn kohdalla kaikessa on kyse tietokonekielellä sanottuna koodaamisesta eli tekoälyyn liittyvän luomisprosessin onnistumisesta. Mikäli tässä onnistutaan, ihmisellä on mahdollisuus luoda jotain sellaista, joka pystyy suoriutumaan nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti haasteesta kuin haasteesta. Hyvä esimerkki ovat autot: ihminen ei ole aina kykeneväinen reagoimaan riittävän nopeasti liikenteessä tuleviin yllättäviin vaaratilanteisiin ja/tai reagointitapa on väärä. Tekoäly ei luonnollisestikaan ole virheetön, sillä se voi kokea niin sanottuja error-hetkiä, mutta toimiessaan se voi aidosti pelastaa ihmishenkiä.

Tekoäly ei myöskään panikoi tai ylireagoi vihamielisissä tilanteissa, mikäli se on ohjelmoitu oikein, vaan se kykenee selvittämään ongelmat, jotka olisivat ihmiselle kohtalokkaita. Kone pystyy myös olemaan tekemisissä ihmisille vaarallisten aineiden kanssa sekä mahdollistaa myös esimerkiksi avaruuden tutkimisen paikoissa, joihin ihmisellä ei ole niin sanotusti pääsyä.

Tekoäly huijausten ehkäisijänä ja ongelmavuosi 2038

Kuva: Kelly Sikkema | Unsplash

Ihmiset ovat huomattavasti entisaikoja haavoittuvammassa tilanteessa, kiitos internetin. Henkilötietoja, luottotietoja ja kaikkea siltä väliltä varastetaan ihmisiltä digitaalisessa ympäristössä pelottavan usein: pelkästään Yhdysvalloissa kyberrikolliset hyökkäsivät internet-yhteydellä varustettuihin laitteisiin keskiarvolta 5 233 kertaa kuukaudessa, vuoden 2019 aikana, ja mikä pahinta, tämä rikollisuuden osa-alue kasvaa järisyttävää vauhtia.

Tulevaisuudessa tekoäly voidaan rakentaa ehkäisemään kyberrikollisuutta ja siten suojelemaan meistä jokaista erilaisilta digitaalisessa maailmassa tapahtuvilta varkauksilta ja petoksilta.

Hieman pidemmällä tähtäimellä vuosi 2038 tulee aiheuttamaan tällä tietoa melkoisesti ongelmia. Jos sinä omistat iPhonen tai Android-käyttöjärjestelmää käyttävän puhelimen, voit kokeilla yrittää muuttaa puhelimesi päivämääräksi 20. tammikuuta, 2038, ja huomaat, ettei tämä ole mahdollista. Syynä on kaikessa monimutkaisuudessaan se, ettei Unix-käyttöjärjestelmään perustuvat 32-bittiset laitteet kykene käsittelemään aikaa tuon pidemmälle ja tuon päivämäärän koittaessa se näkyisi todennäköisesti laitteiden sekoamisena.

Ongelma on ratkaistavissa ytimeltään 32-bittistä järjestelmää käyttävien laitteiden muuttamisella 64-bittiseen järjestelmään. Aikaa ratkaista ongelma on toki vielä 18 vuotta, mutta itse asiassa tietoturvapalvelu F-Secure on varoitellut vastaavan ongelman ilmaantumisesta jo aiemmin. Asiaan pitää siis varautua ja tekoäly voisi olla yksi keino ongelman ratkaisuun.

Apu erilaisten vaikeuksien kanssa painiville ihmisille

Kuvittele ihminen, joka on yksinäinen, kenties masentunut ja esimerkiksi allerginen kissoille tai koirille. Eläimillä on kyky toimia melkoisina lohduttajina meille ihmisille – niitä jopa koulutetaan toimimaan niin – mutta esimerkiksi tällaisissa edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa lemmikin hankkiminen ei ole mahdollista.

Vaan miltä kuulostaa aidon koiran tavoin käyttäytyvä robottikoira? Kiitos tekoälyn, sellaisen luominen on mahdollista ja itse asiassa sellaisia on jo olemassa. Tulevaisuudessa näistä robottikoirista voidaan luoda varsin aitoja myös ulkoisesti, jolloin päästään äärimmäisen lähelle tuntua aidosta lemmikistä.

Ja, kun tässä nyt käsiteltiin nimenomaan yksinäisiä ihmisiä, lähes poikkeuksetta jokainen meistä kaipaa seksuaalista kanssakäymistä; piti sitä sitten seuraavassa olevasta ajatuksesta tai ei, tämä on toteutettavissa tekoälyn kautta, jolloin voidaan luoda ihmisen tavoin, ja jokaisen haluamalla tavalla, tällaisissa tilanteissa käyttäytyvä hyvin aidon oloinen robotti.

Käytännössä ottaen tekoäly voi olla ratkaisu moniin erilaisiin ihmisten kohtaamiin ongelmiin.

Unohtaa ei sovi myöskään esimerkiksi kirurgisia toimenpiteitä, hoitokeinoja ja niin edelleen, kun tietynlainen virhealttius on ainakin suurimmilta osin poissa. Lisäksi koneet saattavat kyetä asioihin, joihin ihminen ei yksinkertaisesti kykene tällä saralla tekemään, ja siten pelastamaan ihmishenkiä.

Tekoäly tekee ihmisten elämästä helpompaa

Sosiaalisesta mediasta, älypuhelimista ja erilaisista ihmisten käyttämistä älylaitteista, joista monet ovat meillä päivittäisessä käytössä, voi olla montaa mieltä. Meistä varmasti todella moni on ollut tilanteissa, joissa esimerkiksi puhelimen kanssa ei olisi tarvinnut ”räpeltää”, mutta siitä huolimatta sitä on joko itse tai joku muu on napannut puhelimen kouraansa esimerkiksi kesken keskustelun.

Niin tai näin, me elämme todellisuudessa, jossa erilaiset älylaitteet ovat arkipäivää, ja ne ovat myös monella tasolla tehneet elämästämme helpompaa. Meillä saattaa olla esimerkiksi älylaitteita, jotka tekevät kodeistamme turvallisia, ja joku saattaa olla kykeneväinen luomaan itselleen tyhjästä työpaikan puhtaasti yhden laitteen avustuksella.

Tietyllä tapaa tekoäly voi olla meille jokaiselle läsnä arjessa elämää helpottavana tekijänä, sillä laitteet voivat tehdä puolestamme asioita.

Tunteet poissa, positiivisessa mielessä

Ihminen on tunteellinen eläin, joka kokee elämänsä aikana monenlaisia tunteita laidasta toiseen: rakkaus, yksinäisyys, onnellisuus, pettymys – ihmisten tunteiden kirjo on tunnetusti äärimmäisen laaja.

Kun ihmisen täytyy tehdä kovia päätöksiä, jotka saattavat koskettaa vaikkapa vain sinua itseäsi ja lähimmäisiäsi tai toisessa ääripään tapauksessa kokonaista valtiota, ihmisen elämänkokemukset ovat aina läsnä. Joissain tapauksissa se on hyvä asia, joissain ei. Koneen eli tekoälyn kohdalla mukana ei ole minkäänlaista tunnetaakkaa. Tekoälyllä on tietty päämäärä, jota varten se on kehitetty, ja se toimii sen mukaisesti tehden rationaalisia ratkaisuja saamiensa ohjeiden mukaan.

Koneiden ei tarvitse myöskään levätä, nukkua tai pitää taukoja, eivätkä ne koskaan tunne tylsyyttä tai väsymystä; monessa asiayhteydessä nämä ovat äärimmäisen positiivisia asioita, vaikkakin juuri tällainen konemaisuus on myös omanlaisensa ongelma – esimerkiksi aiemmin tällä listalla esiteltyjen työpaikkojen menettämisen suhteen.

‍🤷‍♂️ Mitä sinä olet mieltä tekoälystä: onko se asia, jota meidän tulee kehittää, vai leikimmekö yksinkertaisesti liian vaarallista leikkiä tulen kanssa?!

Kerro mielipiteesi joko alla olevassa ⬇️⬇️ kommenttikentässä tai sosiaalisen median kanavissamme!