Lukijoiden kysymyksiä: Mistä on peräisin sanonta ”olla äimän käkenä”, ja miten ylävitonen on syntynyt?

Tällä kertaan lukijoiden kysymyksissä pohditaan sitä, mistä on peräisin kaikille tuttu sanonta ”olla äimän käkenä”. Lisäksi selvitetään ylävitosen syntytarinaa.

Listafriikki vastaa myös siihen, mikä on maailman suurin hedelmä ja onko jokaisessa eläinlajissa albinismia.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Miten ylävitonen on syntynyt?

Ylävitonen on yllättävän tuore ”keksintö”, vaikka varmasti tuntuu siltä, kuin se olisi ollut olemassa aina. Tämä universaalisti käytetty high five on kuitenkin peräisin vuodelta 1977!

Maailman tunnetuin tuuletus nähtiin ensimmäisen kerran pohjoisamerikkalaisen baseball-sarja MLB:n ottelussa Los Angeles Dodgersin pelaajien välillä. Dusty Baker oli juuri lyönyt runkosarjan viimeisessä ottelussa kauden 30. kunnarinsa, mikä teki Dodgersista historian ensimmäisen MLB-seuran, jolla oli neljä 30 kunnaria lyönyttä pelaajaa.

Kun Baker juoksi kotipesään, oli joukkuekaveri Glenn Burke odottamassa häntä juhlimaan. Burke nosti spontaanisti kätensä ylös eikä Baker hämmentyneenä tiennyt mitä tehdä, joten hän läpsäytti kaverin kättä.

Sitten Burke asteli lyömään ja iski MLB-uransa ensimmäisen kunnarin. Kun hän oli kiertänyt kentän ja palasi kotipesää, oli Baker odottamassa käsi pystyssä.

Monien mielestä joukkukaverinsa käteen läpsäyttänyt Baker oli ylävitosen keksijä, mutta mies itse antaa kaiken kunnian Glenn Burkelle, joka oli pioneeri muutenkin – hän oli ensimmäinen avoimesti homoseksuaali baseball-pelaaja.

Mistä on peräisin sanonta ”olla äimän käkenä”?

Kyllähän me kaikki tiedämme, mitä sillä tarkoitetaan, kun joku on äimän käkenä. Mutta mistä tällainen erikoinen yhdistelmä on peräisin?

Äimä on iso nahkaneula, jossa on kolmisärmäinen terä. Äimäneulassa on verrattain suuri silmä, joka ennen vanhaan on kai muistuttanut hämmennyksestä ammollaan olevaa suuta. Siitä on aikoinaan tullut sanonta ”olla äimänä”, joka tarkoittaa hyvin samaa kuin ”olla huuli pyöreänä”.

Käki taas lienee selvempi juttu. Tai ei ehkä kirjaimellisesti selvempi, sillä kovassa humalatilassa olleesta ihmisestä on sanottu, että hän on käkenä. Johtuneeko vertaus siitä, että sekä käki että känninen voivat päästellä omituisia ääniä?

No näistä päästäänkin sanontaan ”olla äimän käkenä”: se on yhdistelmä kahta edellä mainittua sanontaa. Jos joku on äimän käkenä, ei hän taida ymmärtää oikein mistään mitään.

Lue myös:
Suomalaiset sanonnat: Onko näissä mitään järkeä?

Mikä on maailman suurin hedelmä?

Olisiko maailman suurin hedelmä vesimeloni? Tai vaikka kurpitsa? Kummatkin nuo kasvavat järjettömän suuriksi ihmisen ”hienoisella” avustuksella.

Maailman suurin vesimeloni on yhdysvaltalaisen Christopher Kentin kasvattama 159-kiloinen jättiläinen, joka palkittiin lokakuussa 2013 Guinnessin maailmanennätyksellä. Vaikka Kent yrittää ahkerasti joka vuosi rikkoa oman ennätyksensä, on Carolina Cross -nimen saanut mahtava vesimeloni edelleen kaikkein painavin.

Maailman suurimman hedelmän titteliä pitää hallussaan vesimelonit lähes kymmenkertaisesti varjoonsa jättävä maailman painavin kurpitsa. Belgialaisen Mathias Willemijnsin monsteri palkittiin vuonna 2016 saksalaisilla kurpitsafestareilla, jossa kisaamassa oli lukuisia viljelijöitä yli tonnin painoisten hedelmiensä kanssa. Willemijnsin 1190 kilon painoinen kurpitsa vei voiton, eikä sitä ennätystä ole vielä lyöty. Eli vastaus kysymykseen on kurpitsa.

Mutta nämä edellä mainitut ovat jalostettuja hedelmiä ja tarkoin varjellusti kasvatettuja.

Luonnossa maailman suurimmat hedelmät kasvattaa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa tavattava intianleipäpuu. Puun tuottamat makeat jakkihedelmät voivat suurimmillaan olla jopa 50 kilon painoisia, 90 senttiä pitkiä ja halkaisijaltaan puolimetrisiä.

Onko albiinoja joka eläinlajissa?

Albinismi on harvinainen sairaus, jonka oireet vaihtelevat hyvinkin paljon yksilöstä toiseen. Yksinkertaisesti sanottuna siinä on kyse häiriöstä melaniini-pigmentin muodostumisessa, mutta siitä on monen monta eri muotoa. Yhteinen tekijä on kuitenkin pigmentin puuttuminen kokonaan tai sen vähäinen määrä kehon eri osissa: silmissä, hius- ja karvatupissa ja ihossa.

Vaikka albinismi on erittäin harvinaista luonnossa, tavataan sitä kuitenkin lähes kaikissa tunnetuissa eläinryhmissä. Muilla eläimillä kuin nisäkkäillä (esimerkiksi sammakkoeläimet) albinismi ei aina ole aivan helppo havaita, koska niiden tuottamat muut pigmentit vaikuttavat ihon ja karvojen väritykseen.

Albinismia tavataan merellä, maassa, maan alla ja ilmassa. Eri puolilla maailmaa bongattuihin eläimiin kuuluu muun muassa valaita, krokotiileja, kirahveja, kilpikonnia, lintuja, siilejä, kenguruita, meritähtiä, hyönteisiä, lintuja, matoja, sammakoita, leijonia… Mutta jätänpä listaamisen sikseen, sillä pointti taisi tulla selväksi. National Geographicin sivuilla voi käydä ihastelemassa albiinoeläimiä videon muodossa.

Siihen, esiintyykö albinismia jokoaisessa eläinlajissa, on mahdoton vastata. Todennäköisesti kyllä, koska siitä on esimerkkejä niin laajasti, mutta albinismin harvinaisuuden ja monimuotoisuuden vuoksi lopullista vastausta ei ole saatu (eikä ehkä ikinä saadakaan) selvitetyksi.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme oletko aivan äimän käkenä siitä, kuinka tuore juttu ylävitonen onkaan 😆