Lukijoiden kysymyksiä: Voiko vihreät saada vaihtumaan pitkiä valoja väläyttämällä?

Lukijoiden kysymyksissä saadaan selvyys sitkeään urbaanilegendaan, jonka mukaan auton pitkien valojen väläytys saisi liikennevalot vaihtumaan vihreiksi.

Listafriikki selvitti myös, voiko pilvettömänä päivänä sataa lunta, mikä on jäniksen kulkusuunta lumessa ja mihin sitä oikein päätyisi, jos Suomesta alkaisi kaivaa tunnelia suoraan alaspäin.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Mihin päätyy, jos Suomesta lähtee kaivamaan suoraan alaspäin?

Kysymyshän on tietenkin hypoteettinen, koska kaivaakseen suoraan maapallon läpi, täytyisi porata reilut 12 700 kilometriä ja kulkea läpi 6000-asteisen ytimen. Mutta lähdetään totta kai mukaan ajatusleikkiin!

Jos Suomesta, paikkakunnalla ei ole mitään väliä, lähtee kaivamaan suoraan alaspäin, päätyy keskelle Eteläistä jäämerta. Tilanne on vastaava lähes kaikialla maapallolla: vastakkaisella puolella on suurella todennäköisyydellä vettä.

Antipodesmap-sivustolla voi syöttää haluamansa kaupungin tai maan ja kartta kertoo, mitä suoraan alapuolella on. Uusi-Seelanti ja Espanja ovat limittäin, kun vastakkaiset kartat laitetaan päällekkäin. Samoin kohtaavat Etelä-Amerikka ja Kaakkois-Aasia; Chilestä ja Argentiinasta voi tarkasta sijainnista riippuen päästä Kiinaan, Mongoliaan tai Venäjälle.

Mutta oikeastaan kaikkialla muualla suora reitti johtaakin sitten johonkin maapallon suurista meristä.

Voiko lunta sataa pilvettömältä taivaalta?

Lunta on tuprutellut nyt harva se päivä ja välillä myös kauniin aurinkoisena päivänä. Miten se on mahdollista? Eikös sade ole aina peräisin pilvistä?

Sadetta, tuli se alas sitten vetenä tai lumena (tai niiden inhottavana sekoituksena), ei voi syntyä ilman pilviä. Itse asiassa suurin osa kaikesta sateesta on alunperin lunta, koska korkealla sadepilvissä lämpötila on rutkasti pakkasen puolella. Kun jääkiteiden muodostamat lumihiutaleet kasvavat tarpeeksi suuriksi, lähtevät ne putoamaan kohti maata. Hiutaleet matkaavat lämpimämpien ja kosteampien ilmakerrosten läpi, ja matkalla ne sulavat vedeksi, jos lämpötila on riittävän pitkään nollan paremmalla puolella.

Kysymys kuitenkin kuului, että miten pilvettömältä taivaalta voi sataa lunta. No, vaikka meidän silmämme eivät pilviä näkisikään, voi lunta tai vettä sataa lähes näkymättömän ohuista pilvistä, jotka ovat kaiken lisäksi hyvin korkealla.

On myös toisenlainen tilanne, jossa selkeänä päivänä voi ”sataa” lunta. Yleensä ilman lämpötila laskee ylöspäin mentäessä, mutta inversion vallitessa käy toisinpäin. Tällöin kostea ja lämpimämpi ilma sekoittuu alapuolella olevan kylmän ilman kanssa ja vesihöyry härmistyy jääkiteiksi. Tuolloin ilmassa voi leijailla pieniä kimmeltäviä hiutaleita, jotka ovat syntyneet ilman pilviä; varsinaisesti se ei kuitenkaan ole sadetta. Tällainen ilmiö voi tapahtua vain silloin, kun lämpötila on reilusti nollan alapuolella, -20 celsiusastetta tai kylmempää, joten meillä päin ihan mahdollista!

Mihin suuntaan jäniksen jäljet menevät?

Varmasti kaikki suomalaiset tunnistavat jäniksen jäljet; kuvio lumella on niin erilainen kuin muilla eläimillä. Mutta oletko sinä ikinä jäljet nähtyäsi pohtinut, mihin suuntaan jänis on loikkinut?

Tutuimmassa jälkikuviossa on kaksi painaumaa peräkkäin ja kaksi isompaa jälkeä vierekkäin. Peräkkäiset jäljet ovat etukäpälistä ja takakäpälät jättävät vierekkäin suuremmat, soikean malliset painaumat. Kun jänis loikkii menemään, heittää se takajalat etukäpälien ohi. Sen vuoksi takakäpälien jäljet ovat etenemissuunnassa ensimmäisinä. Joskus televisiossa näkee huvittavia tapauksia, joissa asiasta tietämättömät esittelevät eläinten jättämiä jälkiä lumella, ja lähtevät seuraamaan jänistä väärään suuntaan.

Jäniksellä on myös muunlaisia jälkikuvioita, jotka onkin sitten vaikeampi erottaa ja päätellä jäniksen jättämiksi. Kantavalla hangella tai muulla kovalla alustalla takajalat tulevat maahan lähes peräkkäin, jolloin jäljet on helppo sekoittaa ketun ravijälkeen.

Jos jänis pakenee henkensä edestä, jää lumeen jäljet, joissa sekä etu- että takakäpälät ovat rinnakkain. Pakoloikassa askelpituus voi olla jopa neljä metriä.

Voiko pitkien valojen väläytys vaikuttaa liikennevalojen vaihtumiseen?

Autoilijoiden keskuudessa liikkuu sellainen hyvin yleinen uskomus, että pitkien valojen väläytys saisi vihreät valot vaihtumaan. Urbaanilegendassa ei kuitenkaan ole mitään perää, eikä punaisille valoille vilkuttelemalla voi vauhdittaa matkan etenemistä.

Liikennevaloja ohjaavat anturit: tiehen upotettu induktiosilmukka reagoi metalliin ja tunnistaa päällään olevan auton. Paljon muovisia osia sisältäviä skoottereita ajaville tämä on huono uutinen, sillä niiden lähestymiseen anturit reagoivat heikosti.

Toisenlaisina tunnistimina käytetään tutkia ja infrapunakameroita, jotka reagoivat ajoneuvoihin rytmittäen liikennevalojen vaihtumista liikenteen mukaan. Nämäkään eivät kuitenkaan välitä pätkääkään valojen räpsyttelystä.

🤷‍♀️ Kommentoi aihetta alla olevissa kommenttikentissä ⬇️ ⬇️ tai somekanavissamme, oletko edelleen sitä mieltä, että pitkien valojen väläytys sopivalta etäisyydeltä saa liikennevalot saa vaihtumaan vihreiksi.

Lisää kommentti