Tätä suomalaiset kuukausien nimet tarkoittavat – kesäkuun alkuperä yllättää!

Suomalaiset kuukausien nimet ovat omaperäisiä ja niistä kuuluu olla ylpeä. Mutta tiedätkös tuttujen kuukausien nimien alkuperää? Yllätyksiä voi olla luvassa!

Lähes kaikki Euroopan kielet ovat hylänneet omat kuukausien nimet ja omaksuneet saman nimikäytännön. Myös unkarin ja viron kielet, eli suomen sukulaiskielet, ovat muuttaneet kuukausien nimet yleiseurooppalaisiksi. Latinalaisperäiset kuukausien nimet on omistettu roomalaisille jumalille, keisareille ja juhlille tai sitten ne perustuvat lukusanoihin, joka kertoo kuukauden paikan.

Tammikuu on pyhitetty Janus-jumalalle, helmikuu on omistettu puhdistautumisen jumala Februusille, maaliskuu kunnioittaa sodanjumala Marsia, toukokuu on hedelmällisyyden jumalien Maiuksen ja Maian kuukausi, ja kesäkuu on nimetty naisia suojelevan Juno-jumalattaren mukaan. Huhtikuu eli April tullee aperio-sanasta, joka tarkoittaa avaamista; silloin luonto ”avautuu” talven jäljiltä. Loput kuukaudet tulevat lukusanoista: septem eli seitsemän, octo eli kahdeksan, novem eli yhdeksän ja decem eli kymmenen. Jos luvut hämmentävät, niin vanhassa roomalaisessa kalenterissa oli vähemmän kuukausia.

Onneksi suomen kielessä kuukausien nimet on pidetty omaperäisinä ja nyt Listafriikki syventyykin tarkastelemaan, että mitä ihmettä muun muassa huhti ja marras tarkoittavat. Ja varaudu järkyttymään, sillä juuri tällä hetkellä menossa oleva kesäkuu ei ole saanut nimeään vuodenajan mukaan!

Suomenkieliset kuukausien nimet mainitaan ensimmäisen kerran Mikael Agricolan vuonna 1544 julkaistussa Rucouskiriassa. Siellä rukousten ohessa oli myös kalenteri, jossa Agricola antoi ohjeita siitä, mitä kunkin kuukauden aikana tulee tehdä.

Tammikuu

Kuukausien nimet aloitetaan sieltä nykykalenterin mukaan ensimmäisestä kuukaudesta eli tammikuusta.

Tammikuun alkuosa eli tammi saattaa viitata samannimiseen jaloon lehtipuuhun. Tammi on kova puu ja tammikuussa on usein kovat pakkaset. Tämä selitys tuntuu kuitenkin vähän kaukaa haetulta – vai mitä olet mieltä?

Hyväksytympi teoria perustuu tammi-sanan alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Se on perinteisesti tarkoittanut akselia, napaa tai keskipuuta. Ja tuo kuukausi jakaa ankaran talviajan kahtia eli se on kirjaimellisesti talven keskellä; tammikuu on talven napa, niin sanottu sydäntalvi. Muinoin tammikuuta onkin kutsuttu sydänkuuksi.

Helmikuu

Helmikuun helmen uskotaan viittaavan puiden oksille muodostuviin jäähelmiin. Kun elohopea on hetkeksi noussut plussan puolelle ja sitten ilma nopeasti pakastuu, jäätyy suojasään sula vesi puiden oksiin, mikä näyttää kuin oksissa olisi kirkkaita helmiä. Länsi-Suomessa jäähelmien koristaman metsän on sanottu olevan pyynsilmällä tai vesihilkalla. Itä-Suomessa metsä on tilkassa.

Helmikuuta on aikoinaan pidetty tammikuun kaimana samanlaisten sääolojen ansiosta. Siitä tulevat myös sen muut nimitykset pikkutammi, kaimalkuu ja kaimalo, joista jälkimmäisin tarkoittaa pientä kaimaa.

Nimitykset viittaavat siihen, että vaikka vuoden toinen kuukausi on edelleen kylmä ja luminen, on pahin jo ohi. Helmikuun voisi nähdä kuin tammikuun vähemmän ärsyttävänä pikkuveljenä.

Maaliskuu

Maaliskuun nimen alkuperästä on kielitieteilijöiden parissa ehkä kaikkein eniten kiistelyä. Joko se viittaa maahan, mahlaan tai maaliin.

Maa taitaa olla kaikkein eniten kannatusta saava vaihtoehto, sillä siihen viittaavat niin monet vanhan kansan sananparretkin, esimerkiksi ”maaliskuu maan avaa” ja ”maaliskuu maata näyttää”. Se siis on kaikessa yksinkertaisuudessaan maallinen kuukausi, jolloin lumi alkaa sulaa ja maa pikkuhiljaa näkyä pitkän talven jälkeen.

Mahla-teoriaa perustellaan sillä, että vanhassa viron kielessä tunnetaan mahlakuu tai maalakuu, joilla on viitattu siihen kuukauteen, jonka aikana puihin alkaa kehittyä mahlaa. Virossa mahlakuu on kuitenkin tarkoittanut huhtikuuta. Ja kyllähän maalis-sanan voisi helposti ajatella johtuneen mahlasta tai maalasta.

Kaikkein vähiten kannatusta on saanut näkemys, jonka mukaan maaliskuun nimi tulee maali-sanasta. Silloin on kantavilla hangilla hiihdetty harjoittelemaan metsästystaitoja ja ampumaan maaliin.

Huhtikuu

Huhtikuu aloittaa vuodesta sen ajanjakson, jolloin kuukausien nimet kuvaavat maaseudulla kulloisenakin aikana tehtäviä töitä. Huhtikuussa keväthankien aikaan käytiin merkitsemässä ja kaatamassa havupuut, jotka sitten jätettiin kuivumaan ja odottamaan seuraavana kesänä tapahtuvaa kaskenpolttoa.

Havupuukaski eli huhta eroaa tavallisesta kaskesta sillä, että siinä poltetaan nimenomaan havupuita. Huhtipuut olivat yleensä suurikokoisia ja sijaitsivat erämaassa kaukana asutuksesta. Lähinnä nuoresta koivusta koostuva tavallinen kaski sen sijaan poltettiin lähellä kyliä. Viron kielessä kask muuten tarkoittaa yhä koivua. Huhtikuun nimi on siis johdettu huhdasta, joka yhdyssanoissa esiintyy muodossa huhti. Samaan tapaan kuin lehmä ja lehmihaka.

Huhtikuuta on kutsuttu myös suvi-, sulama- ja kiimakuuksi. Kevät on vauhdissa, kun lumet sulavat ja sää hiljalleen lämpenee. Pohjois- ja Itä-Suomessa suvi tarkoittaa talvista suojasäätä, mikä on siis lähes vastakohta suven länsisuomalaiselle merkitykselle. Ja tuo kiimakuu – kevät saa hormonit hyrräämään ja huhtikuu on metsäkanalintujen, kuten teeren ja metson, soidinaikaa.

On myös esitetty, että huhtikuun nimi tulisi huhtoa-sanasta, joka joissakin murteissa tarkoittaa samaa kuin ’huuhtoa’. Huhtikuussa maa huuhtoutuu tai huhtoutuu lumesta.

Toukokuu

Toukokuu jatketaan maatalon töitä. Eteläsuomalaisen sanonnan mukaan ”toukokuussa touot tehdään” eli silloin on keväisten peltotöiden aika. Touko siis tarkoittaa kevätkylvöä ja kasvavaa viljaa. Mutta ennen kuin touko muuntui tarkoittamaan näitä edellä mainittuja asioita, oli sen alkuperäinen merkitys kevät.

Kevät-sana on tuhansia vuosia vanha, mikä on nähtävissä muun muassa siinä, että se kuuluu suomen lähisukukielten sanastoon, esimerkiksi viroksi kevät on kevad. Aiemminkin meillä on kyllä tunnettu talven jälkeinen vuodenaika, mutta se on siis ollut touko. Mistä sitten tiedetään, että touko on suomen kielessä kevät-sanaa vanhempaa perua? Etäisemmässä kielisukulaisessamme unkarissa kevättä merkitsee sana tavasz, joka on samaa perua kuin touko.

Toukotyöt ovat siis kirjaimellisesti kevättöitä. Touko-sanan merkitys vain on muuttunut.

Kesäkuu

Kesäkuun etymologia eli sanan alkuperä vaikuttaa itsestään selvältä. Kesä on tullut! Mutta kesä-sanan nykyisestä merkityksestä kesäkuu ei ole saanut nimeään.

Läntisissä murteissa lämpimin vuodenaika tunnettiin suvena ja Mikael Agricolan kirjaamat kuukaudet perustuivat nimenomaan tuon alueen murteisiin, erityisesti Turun murteeseen. Kesä sen sijaan tarkoitti kesantoa eli tuotantoon käyttämätöntä peltoa, joka jätetään vuodeksi tai useammaksikin viljelemättä ja näin maaperän annetaan levätä parantaa kasvukuntoa. Vanhassa länsisuomalaisessa talonpojan työkalenterissa oli tässä kuussa vuorossa kesantojen kyntäminen eli kesänajo. Kun siis on alettu puhua kesäkuusta, on kyseessä ollut kesantokuukausi eikä niinkään suvikuu, kuten me sen nykyisin ymmärrämme.

Kesä-sana, joka nykyisin on yleiskielinen nimitys vuodenajalle, on paljon tuoreempi suomenkielinen sana kuin suvi. Kesän arvellaan tässä merkityksessä olevan aikoinaan itämurteisiin tullut lainasana, mutta länsimurteissakin se siis on ollut pitkään käytössä; vain eri tarkoituksessa. Idästä kesä on vuodenajan nimityksenä levinnyt yleiskieleen 1800-luvulla, jolloin itämurteet alkoivat vahvasti vaikuttaa kirjoitettuun suomen kieleen.

Kuten jo aiemmin mainittiin, niin suvi on yhtälailla ollut käytössä itämurteissa, mutta nykyisen kesän kanssa sillä ei ole ollut mitään tekemistä; suvi-sana merkitsee talvista suojasäätä. On siinä ollut tekemistä, kun on yritetty luoda järkevää yleiskieltä maahan, jossa alueelliset erot sanojen merkityksissä ovat näinkin suuria!

Ja Listafriikki kun luuli, että kesäkuu olisi ollut kuukausien nimet -listalla yksi selvimmistä tapauksista!

Heinäkuu

Jos kesäkuun alkuperä oli oletetusta poikkeava, ei heinäkuu tuo yllätyksiä kuukausien nimet -listalle. Heinäkuu on tietenkin heinätöiden aikaa. Heinät on korjattava talveksi kotieläimille talteen, oli sää mikä hyvänsä. Siitä kertoo myös vanha kokemäkeläinen viisaus: ”Ei se heinää tee, joka pilvii vahtaa.”.

Elokuu

Heinät korjattiin talteen heinäkuussa ja viljan vuoro on elokuussa. Jos koskaan, niin elokuussa maatiloilla ei laiskotella. Kalannista, Varsinais-Suomesta, on peräisin hyvin paikkansa pitävä sananlasku: ”Joka elon aikana makaa, se tulevan kesän aikana kerjää”.

Elo on tarkoittanut monenlaista omaisuutta, muun muassa ruokaa, tavaroita ja kotieläimiä. Pohjois-Suomessa porokarja- tai lauma tunnetaan poroelona. Ehkä kuitenkin tunnetuin elo-sanan merkitys on se, mistä kuukaudenkin nimi on tullut. Se nimittäin tarkoittaa viljaa – kasvavaa, kaadettua tai puitua viljaa. Elo voi myös tarkoittaa itse viljankorjuuta.

Muista kuukausien nimistä elokuu poikkeaa sillä, että sitä ei mainittu Agricolan vuonna 1544 ilmestyneessä Rucouskiriassa. Suomen kirjakielen isälle elokuu oli mätekw eli kyluökw, jotka – noh – suomeksi ovat mätäkuu ja kylvökuu. Kirjoitettuna elokuu esiintyi ensimmäisen kerran vasta vuonna 1630 julkaistussa Hemminki Maskulaisen virsikirjassa.

Kylvökuu-nimitys tuli siitä, että niihin aikoihin suoritetaan rukiin syyskylvö. Mitä tahansa viljapeltoa voidaan kutsua elopelloksi, mutta osassa Suomea nimitys on vakiintunut tarkoittamaan nimenomaan ruispeltoa.

Mätäkuu, jota edelleen jonkin verran käytetään, tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin aurinko siirtyy Leijonan tähtimerkkiin. Se juontaa juurensa muinaiseen Mesopotamiaan, jossa tähtitaivaan muutoksen aloittama ajanjakso tunnettiin koiranpäivinä. Kyseessä oli siis koirankuu.

Mätäkuu-nimitys on itse asiassa käännösvirhe, sillä alkujaan Saksassa otettiin käyttöön kaskeamiskuuta tarkoittava Rodenmonat. Tanskalaiset muunsivat Rodenmonatin virheellisesti råddenmånediksi, joka sitten omaksuttiin ruotsin kieleen ja sitä kautta kääntyi suomeksi mätäkuuksi.

Mätäkuu alkaa jo heinäkuun puolella ja usein se on kesän kuumin ajanjakso. Vaikka nimitys on käännösvirhe, sopii se enemmän kuin hyvin kesähelteisiin. Varsinkin ennen kylmälaitteiden keksimistä ruoka pilaantui silloin tavallista nopeammin.

Syyskuu

Kuten tällä listalla on jo tullut varsin selväksi, eivät kaikki kuukausien nimet todellakaan ole yksiselitteisiä. Toisin on syyskuun kohdalla, sillä ”syyskuu syksyn tuo”.

Maatiloilla siirrytään syyskyntöihin, sillä viimeisetkin sadonkorjuuseen liittyvät työt on tehty. Syyskuussa ruvettiin perinteisesti valmistautumaan erilaisiin sadonkorjuujuhliin, kuten loppukuusta alkavaan kekriin. Vaikka kekri nykykalenterissa alkaakin aivan syyskuun lopulla, vietettiin sitä maataloissa sitä mukaa, kun kesän työt oli saatu pakettiin. Ajankohta siis saattoi vaihdella naapuritilojenkin välillä loppukesästä myöhäiseen syksyyn.

Syyskuu saa nimensä siis syksystä, joka on hyvin vanha suomalais-ugrilaisen kielikunnan perintösana. Niin viron sügis, pohjoissaamen čakča kuin unkarin ősz ovat peräisin samasta syksy-sanan muinaisesta kantamuodosta. Vuodenaikojen nimitykset kuuluvat muutenkin suomen kielen vanhimpiin sanoihin, joita siis syksyn lisäksi ovat talvi sekä – kuten tällä listalla olemme jo oppineet – touko ja suvi.

Lokakuu

Lokakuu viittaa suoraan kyseisen kuukauden olosuhteisiin: on märkää ja kuraista. Tästä kertovat myös lokakuun vanhat nimitykset loskakuu, ruojakuu ja likakuu.

Lokakuu on talveen varautumisen kuukausi, joka esimerkiksi Saksassa tunnettiin aiemmin nimellä Weinmonat, viitaten viininkorjuuseen. 1600-luvun alkupuolella lokakuu oli myös ruotsin kielessä vinmånad. Virallisesti lokakuusta ei kuitenkaan tullut viinikuukautta, vaikka Saksassa opiskellut Agricola vuoden 1544 Rucouskiriassaan neuvoikin syömään ja juomaan hyvin. Tässä muutama ote Rucouskirian ohjeista lokakuulle:

Winamariat nyt poijmetan. Viinirypäleet nyt poimitaan.

Paijska teuran otzan cangi. Paiskaa teuraan otsaan kanki.

Telle kwlla kelpa keijtetty fleski szöde. Tällä kuulla kelpaa keitettyä sianlihaa syödä.

Joo winan wtista, sille se percka rumin. Juo uutta viiniä, sillä se puhdistaa ruumiin.

Marraskuu

Onko lukijoiden joukossa Mokoma-faneja? Joka tapauksessa, yhtyeellä on kappale nimeltään Marras, joka alkaa sanoilla: ”Maa makaa martona kohmeessa”. Marto tarkoittaa lisääntymiskyvytöntä ja hedelmätöntä, marras taas kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa. Sanat sopivat yhteen, sillä marraskuussa luonto kuolee, tai ainakin monien kasvien maanpäälliset osat kuolevat. Ne ovat silloin myös martoja, eli eivät lisäänny.

Marras-sana on lainautunut suomen kieleen samasta indoiranilaisen kantakielen kuolemaa tarkoittavasta sanasta, josta on johdettu myös muun muassa englannin mortal, latinan mors ja espanjan muerte. Yhdessä maailman vanhimmassa kielessä, sanskritissa, mara tarkoittaa kuolemaa ja marta kuolevaista.

Sivuhuomautuksena mitenkään kuukausiin liittymättä: Ihon uloin osa on marraskesi, joka koostuu kuolleesta sarveiskerroksesta.

Kuolema liittyy marraskuuhun muutenkin kuin luonnon vuosittaisen kierron vuoksi. Kansanuskomuksen mukaan manalan portit ovat tuolloin auki ja kuolleiden henget eli martaat pääsivät liikkumaan elävien keskuuteen. Kristinuskon myötä ajankohta on saanut uuden nimen ja merkitys on hieman muuttunut, mutta edelleen pyhäinmiestenpäivää vietetään marraskuun taitteessa. Aiemmin se oli aina marraskuun ensimmäisenä päivänä, mutta nykyään Suomessa pyhäinpäivän ajankohta vaihtelee, jotta se osuu lauantaille.

Lue myös: 10 Halloweenin kauhutarinaa, jotka tapahtuivat oikeasti!

Joulukuu

Joulukuu on elokuun lisäksi toinen kuukausi, jota Agricola Rucouskiriassaan kutsui jollain muulla kuin nykyisin käytetyllä nimellä. Joulukuu on tietenkin saanut nimensä yhdestä vuoden suurimmasta juhlasta eli joulusta. Aiempi nimitys ei sekään ollut järin mielikuvituksellinen, sillä joulukuusta käytettiin nimeä talvikuu. Vuodelta 1584 on peräisin ensimmäinen kirjallinen merkintä joulukuusta.

Joulukuu – kuten joulu-sana itsekin – tulee ruotsin kielestä. Ruotsissa joulukuu tunnettiin myös julmånadina, ennen kuin sekin muutettiin latinan kielisen numeron mukaisesti decemberiksi.

Lue myös:

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme oliko tällä kuukausien nimet -listalla jotain suuria yllätyksiä. Henkilökohtaisesti yritän vieläkin toipua kesäkuusta 😂 Ajankohta sille on mitä parhain!

Lisää kommentti