#vainsuomijutut
Kyllä meilläkin osataan! 10 asiaa, joista Suomi tunnetaan maailmalla
Listafriikki ottaa tässä listauksessa tarkasteluun upean ja kauniin kotimaamme, ulkomaalaisten silmin: mistä asioista Suomi tunnetaan maailmalla?
Suomi tunnetaan maailmalla useammasta kuin vain kymmenestä asiasta: meillä on ollut esimerkiksi naispresidentti Tarja Halosen muodossa, Armi Kuusela valloitti aikoinaan kauneudellaan maailmaa, Suomesta tulee maailmassa eniten Heavy Metal -bändejä ja onhan Suomi tuhansien järvien maa.
Itse asiassa Suomen maine maailmalla on äärimmäisen hyvä ja tuo maine on eittämättä ansaittu.
Mutta mitkä sitten ovat ne kaikkein merkityksellisimmät ja tunnetuimmat asiat ja aiheet, näin subjektiivisesta näkökulmasta, mistä Suomi tunnetaan maailmalla?
Listafriikki.com tarjoaa listan aiheesta.
Tarkka-ampuja Simo Häyhä
Missä päin maailmaa sitä ikinä onkaan tullut liikuttua, häkellyttävän monta kertaa ensimmäinen kommentti on ollut, kerrottuani olevani Suomesta, että ”teillähän oli maailman paras tarkka-ampuja”. Kyseinen kommentti on luonnollisesti liittynyt Simo Häyhään, suomalaiseen legendaan, kuten Sotaveteraaniliitto häntä verkkosivuillaan kuvailee.
Häyhä oli Neuvostoliiton näkökulmasta niin pelottava sotilas Talvisodassa, että hän sai itselleen kutsumanimen ”Valkoinen kuolema”. Häyhä ampui omien muistiinpanojensa mukaan noin kolmen kuukauden mittaisena palvelusaikanaan 542 Neuvostoliiton sotilasta. Varmistettuja tappoja on yli 200 ja siihen eivät kuulu konepistoolilla ryhmänjohtajan ominaisuudessa suorittamat tapot. Suomen puolustusvoimien PR-osasto oli myös osaltaan vahvistamassa Häyhän mainetta, jotta hänestä saatiin vielä suurempi uhka Neuvostoliiton silmissä.
Häyhän salaisuus tarkka-ampujana perustui useampaan seikkaan: hän matkasi tuliasemiin jo hyvissä ajoin ennen auringonnousua, siellä hän maastoutui lumikuoppaan, johon hän pienikokoisena miehenä mahtui varsin hyvin, ja hän jätti asemansa vasta auringon laskettua. Häyhä ei jättänyt tehtävässään ainoatakaan kiveä kääntämättä, vaan hänen kerrotaan muun muassa laittaneen taisteluasemissa ollessaan lunta suuhunsa, ettei suusta nouse höyryä, hän jäädytti kuopan reunat, ettei paljastuisi ja tarkkaili pitkään vastustajan joukkojen liikehdintää. Kiväärissään kiikaritähtäimen sijaan avotähtäintä käyttäneen Häyhän monet metodit ovat käytössä edelleen tänä päivänä.
Häyhä haavoittui vakavasti maaliskuussa 1940, vain viikko ennen talvisodan päättymistä, kun hän sai Neuvostoliiton sotilaan ampuman luodin kasvoihinsa. Häyhä ei kuitenkaan menehtynyt sen seurauksena, vaan eli pitkän elämän ja kuoli vuonna 2002, 96 vuoden iässä.
Laitetaanko kahvit tippumaan?
Sehän on tunnettu fakta, että Suomessa juodaan paljon kahvia. Aamukahvi, työpäivän aikana kahvipaussit, kahvia töistä tullessa ja vielä iltakahvit. Jos tulee vieraita, niin aina keitetään kahvit. Kaikissa juhlissa juodaan kahvia. Voi olla liioiteltua sanoa, että jokaisessa suomalaisessa kotitaloudessa on kahvinkeitin, mutta kovin kaukana totuudesta ei varmaankaan olla.
Suomi tunnetaan maailmallakin kovana kahvimaana. Se selviää ulkomaalaisille viimeistään siinä vaiheessa, kun he tulevat tänne vierailulle tai tutustuvat suomalaiseen muualla maailmassa. Monet voivat sanoa olevansa kovia juomaan kahvia ja saattavat kauhistella omaa päivittäistä kulutustaan: ”Tänään on mennyt jo neljä kuppia kahvia, elimistö on turmiolla!”. Suomalainen pyöräyttää silmiään vieressä.
Mutta kuinka kofeiininhuuruisia me todella olemme? Noh, useamman vuoden olemme olleet maailman kärjessä, kun katsotaan kahvin kulutusta per asukas. Suomalainen juo kahvia 12 kiloa vuodessa. Olemme ylhäisessä yksinäisyydessä, sillä seuraavat maat tulevat yhtenäisenä rintamana verrattain kaukana perässä: Norja 9,9 kg, Islanti ja Tanska jaetulla kolmospaikalla 9 kg, Alankomaat 8,4 kg ja Ruotsi 8,2 kg.
Kansainvälisen kahviliiton ICO:n vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa selvisi, että melkein joka sadas (0,93 prosenttia) maailmassa tuotettu kahvipapu tuodaan Suomeen, meidän pieneen 5,5 miljoonan asukkaan maahan.
Monissa työehtosopimuksissa on erikseen mainittu kahvitauot ja auta armias mikä kummajainen olet, jos haluat kofeiinitonta kahvia, mikä muualla maailmassa nostaa suosiotaan jatkuvasti. Ei Suomessa.
Angry Birds
Angry Birds tunnetaan nykyisin käytännössä ottaen maailman jokaisessa kolkassa. Pelit, elokuvat ja kaikki mahdolliset oheistuotteet ovat tehneet Suomesta lähtöisin olevasta Roviosta kansainvälisen pörssiyhtiön ja Angry Birdsistä jättimäisen kansainvälisen ilmiön.
Mutta miten Angry Birds sitten sai alkunsa?
Itse asiassa Rovio oli valmistanut jo 51 mobiilipeliä ennen Angry Birdsiä, eikä mikään niistä saavuttanut riittävänlaista menestystä. Vuonna 2009 yritykseltä alkoivat loppua varat, paine oli kova ja yritys olisi saattanut hyvinkin laittaa pillit pussiin, mikäli Angry Birds ei olisi lähtenyt lentoon.
Keväällä 2009 Rovion pelisuunnittelija Jaakko Iisalo oli jo luonnostellut hahmot, jotka olivat omalta osaltaan humoristisia. Kesällä Tuomo Lehtinen alkoi tehdä koodaustyötä. Alkuun pelissä oli ympyröitä, jotka törmäilivät toisiinsa. Sitten muodostuivat linnamaiset rakennelmat, jotka murenivat näiden ympyröiden osuessa niihin. Lopulta kehittyi tarina, jossa vihreät possut olivat vieneet linnuilta munat ja linnut päättivät kostaa.
Angry Birds -pelin budjetti oli vain noin 100 000 euroa. Peli julkaistiin joulumarkkinoille vuonna 2009, mutta myös tuhannet muut pelivalmistajat tulivat omien peliensä kanssa ulos samoihin aikoihin ja Angry Birdsin suosio oli vaisua. Uusi vuosikymmen toi kuitenkin reippaasti valoa tunnelin päähän, kun vuoden 2010 helmikuussa peli alkoi menestyä massiivisella tavalla, erityisesti Iso-Britanniassa, jossa se nousi suosituimmaksi mobiilipeliksi. Kun sama tapahtui huhtikuussa Yhdysvalloissa, oli tie avoin valtavalle menestykselle. Sen jälkeen loppu onkin historiaa.
Tässä yhteydessä oman mainintansa ansaitsee niin ikään suomalainen pelisarja Max Payne, joka saavutti merkittävän suosion tietokoneilla ja konsoleilla; aivan kuten Angry Birdsistä, myös Max Paynesta on tehty elokuvia, jossa Max Payne -hahmoa on näytellyt muun muassa Hollywood-tähti Mark Wahlberg.
Lottovoitto syntyä Suomeen
On lottovoitto syntyä Suomeen. Se pitää paikkansa läpi koko ihmisen elämän, mutta erityisen hyvässä asemassa Suomessa syntyvät ovat muihin maihin verrattuna elämänsä alkutaipaleella. Tämä tiedetään hyvin myös muualla, sillä Suomi koreilee kansainvälisissä tilastoissa aina piikkipaikalla tai kärjen tuntumassa, kun puhutaan vastasyntyneiden hyvinvoinnista.
Suomessa vastasyntyneiden suhteellinen kuolinluku on yksi tuhatta elossa syntynyttä vauvaa kohden. Se ei ole hyvän terveydenhuollon omaavissa länsimaissa mikään itsestäänselvyys, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa tuo luku on 5,7 ja Kanadassa 4,3.
Save The Children -järjestön tutkimuksen mukaan Suomi on myös hyvä paikka tulla äidiksi, sillä äitiyskuolleisuus on maailman alhaisinta, vain kolme sataatuhatta synnytystä kohden. Meillä radikaali äitiyskuolemien väheneminen alkoi jo 1970-luvulla
Eikä tietenkään pidä unohtaa vuodesta 1937 saakka vähävaraisille ja vuodesta 1949 alkaen kaikille äideille myönnettyä äitiyspakkausta. Aluksi sen saamisen ehtona oli, että raskaana oleva äiti hakeutuu terveydenhuollon piirin – taustalla oli ajatus suuren lapsikuolleisuuden alentamisesta. Onnistui! Äitiyspakkaus nousee kansainvälisessä mediassa tasaisin väliajoin ylistäviin otsikoihin, ja useissa kymmenissä maissa, muun muassa Skotlannissa ja Japanissa, on otettu Suomesta mallia jos ei ihan pysyvästi niin ainakin kokeiluluonteisesti.
Duudsonit
Suomi tunnetaan maailmalla omaa terveyttään ja tervettä järkeä uhmaavasta eteläpohjanmaalaisesta nelikosta, Duudsoneista, jotka valloittivat hurjapäisyydellään ensiksi kotimaan ja sitten maailman. Samoihin aikoihin Duudsonien kanssa Yhdysvalloissa oli kasassa poppoo nimeltä Jackass ja tämän yhdysvaltalaisryhmän jäsenet pitivät Duudsonien toilailuja, nähtyään suomalaiskollegoitaan, vielä itseäänkin hullumpina.
Duudsonit siis tunnetaan yhä tänä päivänä ympäri maailman, joskin nykyisin he ovat keskittyneet lähinnä entisistä kaavoista poikkeavaan TV-työhön, auttaen muun muassa vaikeuksissa olevia perheitä ja koulukiusattuja lapsia Duudsonit tuli taloon -televisiosarjassa, ja tuotantoyhtiönsä Rabbit Filmsin kautta itse tuotantoon; Rabbit Films tuottaa muun muassa Posse– ja Haluatko miljonääriksi? -ohjelmia. Possen juontajiin kuuluvat Duudsoneista tällä hetkellä HP ja Jarppi. Porukan suunta muuttui käytännössä ottaen vuonna 2012, kun peräti 5 miljoonan euron budjetilla Music Television -kanavalle (MTV) valmistetun Dudesons in America -ohjelman menestys jäi vaisuksi. Tuossa vaiheessa nelikko pohti yhdessä Duudsonien lopettamista, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.
Duudsoneilta on tullut vuosien varrella myyntiin myös useita erilaisia tuotteita, kuten vaatteita, karkkeja, koulutarvikkeita ja unohtaa ei tietenkään sovi Duudsonit Activity Parkeja (aktiivisuuspuisto) eli DAP-puistoja, joita löytyy Seinäjoelta, Torniosta ja Espoosta.
Tieteen ja taiteen mestarit
Ruotsalaisen kemistin ja keksijän Alfred Nobelin testamentin mukaan vuodesta 1895 saakka jaetut Nobelin palkinnot ovat maailman arvostetuimpia tunnustuksia. Palkinnot jaetaan vuosittain kemian, fysiikan, fysiologian tai lääketieteen ja kirjallisuuden alalla sekä saavutuksista rauhan edistämisessä. Viiden perinteisen palkinnon lisäksi vuodesta 1969 saakka on jaettu Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.
Vain neljä suomalaista yksittäistä henkilöä on saanut Nobel-palkinnon – he ovat kansainvälisesti tunnettuja muutenkin kuin vain omien erikoisalojensa parissa.
Suomen ensimmäinen nobelisti oli kirjailija Frans Emil Sillanpää, joka voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939. Palkinnon myöntämistä Sillanpäälle perusteltiin näin: ”Hänellä on syvä ymmärrys maansa talonpoikaiselämästä ja ainutlaatuinen tapa kuvata näiden ihmisten elämää ja suhdetta luontoon”.
Kemisti Artturi Ilmari Virtanen voitti kemian Nobel-palkinnon vuonna 1945 AIV-rehun kehittämisestä. Säilöntämenetelmällä tuorerehua voitiin säilöä talven yli, minkä ansiosta maidontuontanto lisääntyi huomattavasti.
Presidentti Martti Ahtisaari voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2008 yli kolmenkymmenen vuoden aikana tekemästään työstä kansainvälisten konfliktien ratkaisemisessa ympäri maailman, muun muassa Namibiassa, Kosovossa ja Indonesian Acehin maakunnassa.
Yhdysvaltalaisissa huippuyliopistoissa uransa tehnyt ekonomisti Bengt Holmström voitti vuonna 2016 Nobelin taloustieteen palkinnon työstään sopimusteorian parissa. Hauskana knoppitietona: Simpsonit ennusti Holmströmin Nobelin jo kuusi vuotta ennen palkinnon myöntämistä.
Muumit
Tove Janssonin muumihahmot syntyivät 1930-luvulla taiteilijan pään sisällä, josta ne konkretisoituivat ensimmäiseksi kirjaksi sotavuosina: Jansson kirjoitti Muumit ja suuri tuhotulva -kirjan talvisodan aikana ja kuvitti sen jatkosodan jälkeen.
Muumikirjoja on käännetty yli 50 kielelle, mutta maailmanmaineeseen muumit nousivat 1950-luvulla, kun Muumipeikko-sarjakuvat alkoivat ilmestyä monessa kansainvälisessä lehdessä noin 40 eri maassa. Muumit ovat vuosikymmenten aikana nousseet eräiksi maailman rakastetuimmista ja tunnistettavimmista hahmoista.
Kaikkein suosituimpia muumit ovat Pohjoismaissa, vaikka ne laajasti ympäri maailman tunnetaankin. Mutta muumien luvattu maa ei loppuviimeksi olekaan täällä pohjolan perukoilla, vaan nousevan auringon maassa – yli puolet koko maailman muumimarkkina-alueesta on Japanissa.
Keväällä 2019 Naantalin Muumimaailma sai todellisen haastajan, kun Tokion läheisyyteen avattiin 7,3 hehtaarin kokoinen MoominValley Park. Teemapuisto on reippaasti isompi kuin 4,5 hehtaarin Muumimaailma. Japanilainen puisto on myös hyvin selkeästi suunnattu kaiken ikäisille, joten myös aikuisille, joita iso osa Japanin muumifaneista on, löytyy mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa.
Kaiken tason koulutus
Suomen koulujärjestelmä, jos mikä, on tunnettu maailmalla. On ollut jo vuosikymmenten ajan. Opettajat maailman joka kolkasta ovat tulleet tutustumisretkille meidän kouluihimme tarkoituksenaan selvittää, miksi suomalaiset oppilaat ovat vuodesta toiseen kärkisijoilla muun muassa kansainvälisessä koulumenestystä ja tietoa mittaavassa PISA-tutkimuksessa. Peruskoulu on maksuton ja tasavertainen kaikille, ja suomalaisilla lapsilla on poikkeuksellisen varhain mahdollisuus valita haluamiaan oppiaineita.
Koulutuksen taso on myös huippuluokkaa – meidän opettajamme ovat tutkimusten mukaan koulusta ja paikkakunnasta riippumatta maailman parhaita. Pääsääntöisesti kaikilla opettajilla on korkeakoulutus, mikä ei ole ollenkaan itsestäänselvyys.
Eikä harvinaisen hieno koulujärjestelmä lopu oppivelvollisuuden päättymiseen. Enemmistö nuorista jatkaa toisen asteen opintoihin ja heistäkin iso osa korkeakouluun. Järkytyksenä monelle ulkomaalaiselle tulee se, että korkeakoulutus on Suomessa maksutonta, joten taustasta ja varallisuudesta riippumatta kuka vain voi päästä opiskelemaan mitä tahansa. Kaikki ovat samalla viivalla.
Vuoteen 2016 saakka korkeakouluopiskelu oli ilmaista myös ulkomaalaisille opiskelijoille, mutta nyt Euroopan unionin ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta voidaan periä lukuvuosimaksuja, jotka vaihtelevat 8 000 ja 18 000 euron välillä koulusta riippuen. Se on silti koulutuksen tasoon nähden kohtuullinen hinta verrattuna moneen muuhun maahan.
Marimekko
Harvan brändin tuotteet ovat helpompia tunnistaa kuin Marimekon. Niistä ei voi erehtyä, eikä ole kumma, että näyttäviä kuoseja näkyy maailmalla niin kuuluisien henkilöiden kuin ihan tavallisten ihmistenkin yllä. Yhtiön tuotteet koristavat myös koteja tekstiilien ja astioiden muodossa ympäri maailman.
Vuonna 1951 perustetun Marimekon taival ja suosio ei ole ollut tasaista nousukiitoa, mutta aivan viime vuosina se on tehnyt vahvaa uutta tulemista uudistuneen suunnan ja tuoreiden, myös nuorempia kuluttajia puhuttelevien mallistojen myötä.
Eikä suosiota varmastikaan hidasta se, että Marimekkoa voi bongailla monista televisiosarjoista ja elokuvista. Esimerkiksi sellaiset huippusuositut sarjat kuten Valehtelevat viettelijät, Pukumiehet, Rouva Ministeri ja Moderni perhe ovat saaneet lavastuksiinsa mukaan Marimekkoa. Hieman vanhempaa, mutta brändin kannalta sitäkin merkittävämpää, ohjelmakaartia edusti Sinkkuelämää -sarja, jossa Marimekkoa nähtiin useaan otteeseen esimerkiksi päähenkilö Carrien yllä ja hänen kotinsa ikkunaverhoissa.
Ihan oikeassa elämässä nimekkäitä Marimekkoon pukeutujia ovat muun muassa näyttelijät Sharon Stone ja Sarah Jessica Parker, laulaja Elton John ja Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Hillary Clinton.
Itsenäisyys & Onnellisuus
Välillä suomalaiset pitävät itsenäisyyttämme tietynlaisena itsestäänselvyytenä, mutta sitä se ei suinkaan ollut, kun vastassa oli suuri ja mahtava Neuvostoliitto. Sotiemme veteraanit uhrautuivat sen puolesta, että meistä jokainen saa tänä päivänä nauttia vapaudesta ja Suomi tunnetaan maailmalla tästä äärimmäisen hyvin. Lukuisat ulkomaalaiset kyselevät uteliaina, miten Suomi kykeni pitämään kiinni itsenäisyydestään Neuvostoliiton kaltaista jättimäistä vastustajaa vastaan ja se kiehtoo ihmisiä todella laajasti.
Itsenäisyys on ollut myös elinehto sille, että Suomi on tänä päivänä yksi maailman johtavista hyvinvointivaltioista. Siinä, missä ulkomailla ihmiset kysyvät uteliaina sodistamme, heitä kiinnostaa äärimmäisen paljon myös se, miten Suomi keikkuu vuodesta toiseen onnellisuustilastoissa kärkisijoilla; Suomi tunnetaan maailmalla koko planeettamme onnellisimpana valtiona ja esimerkiksi kuluvan vuoden maaliskuussa Suomi oli tässä tilastossa nimenomaan ensimmäisellä sijalla.
Onnellisuus saattaa ehkä olla tietyssä mielessä hieman väärä sana kuvaamaan Suomea ja suomalaisia, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, millaisessa hyvinvointivaltiossa me saamme asua. Suomi onkin vuodesta toiseen yksi maailman kärkimaista seuraavilla mittareilla: turvallisuus, vakaus, poliisi, hallinto, vapaus, järjestäytyneen rikollisuuden vähyys, oikeuslaitoksen riippumattomuus, vaalien vapaus ja luotettavuus, korruption vähyys, omistusoikeuden suoja, yleinen hyvinvointi, pankkien vakaus, eläkejärjestelmä, valinnan vapaus, lehdistönvapaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ihmisten perusoikeuksien suojelu, koulutus ja sairaanhoitojärjestelmä.
Meillä siis menee melkoisen hyvin ja oikeastaan tämän paremmin asiat eivät voisi olla. Olkaamme siis kiitollisia tästä kaikesta joka päivä niille veteraaneille, jotka ovat mahdollistaneet vapautemme ja onnellisuutemme, tiedostaen, miten etuoikeutetussa asemassa me saamme olla Suomeen synnyttyämme.
🤷♂️ Suomi tunnetaan maailmalla monista asioista – mitä muita sinulla tulee mieleen? Mistä olet kaikkein ylpein suomalaisuudessa?! Kuulemme mielipiteesi enemmän kuin mielellämme, joten kerro omat näkemyksesi ihmeessä kommenttikentässä tai somekanavissamme ⬇⬇
#vainsuomijutut
”Kyllä ennuste pitää aina paikkansa, mutta ilimat saattaa reistaalla” – 9 legendaarista suomalaista sääprofeettaa
Varsinkin pitkän ajan sääennusteen tekeminen on hankalaa; on niin paljon muuttuvia osia. Listafriikki esittelee nyt suomalaiset sääprofeetat, joiden erityisosaamisena on nimenomaan tulevien kuukausien tai koko vuoden sään ennustaminen.
Ennustukset voivat perustua pitkäaikaiseen ympäristön ja sääilmiöiden havainnointiin tai sitten johonkin yksittäiseen asiaan.
Kun sääprofeettojen ennustuksia lukee menneiltä vuosilta, ei voi olla pistämättä merkille toistuvaa kaavaa: juhannuksena on viileää, heinäkuussa hellettä ja sadetta, talvi tulee myöhään, valkoinen joulu on siinä ja tässä, tammi-helmikuussa tulee lunta ja on kirpeitä pakkaspäiviä. Tekisi mieli sanoa, että sitäpä se Suomen ilmasto taitaa olla. Mutta osuvat sääprofeetat joskus hyvinkin tarkkaan laadituissa ennustuksissa oikeaan.
Moni sääprofeetta on sitä mieltä, että ennustaminen käy ilmastonmuutoksen myötä vuosi vuodelta hankalammaksi, koska luonto ei enää noudata samoja kaavoja kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Se pitää varmasti täysin paikkansa.
Tässä siis suomalaiset sääprofeetat ja heidän erikoiset metodinsa. Listalle valikoituvat ne henkilöt, jotka ovat edes hieman paljastaneet käyttämiään metodeja.
Sammakkoprofessori Taisto Heikkinen
Aloitetaan lista siitä Suomen kuuluisimmasta sääprofeetasta. Legendaarinen sammakkoprofessori Taisto Heikkinen nousi koko kansan tietoisuuteen tehdessään lokakuussa 1995 ensiesiintymisensä yhtä legendaarisessa Karpolla on asiaa -ohjelmassa. Seuraavan kesän ennustus osui nappiin ja Heikkisestä tuli maankuulu.
Vuonna 2011 menehtynyt hyrynsalmelainen Heikkinen ehti julkaista metodeistaan myös Sammakkoprofessorin sääopit -kirjan, jossa hän selvitti mitä kaikkea sammakosta voi nähdä. Heikkisen mukaan tuttua sammakkoa voi oppia lukemaan ja sen olemuksesta näkee, mitä mieltä se on tulevista säistä. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää jalkoihin. Eikä Heikkinen tosiaankaan käynyt naaraamassa mitä tahansa sammakoita ojan reunalta, vaan hänen ensimmäinen apulaisensa toimi ennustustehtävissä 12 vuoden ajan.
”Poutaa ennustaessaan se on selvästi virkeämpi kuin sateen ja muutenkin huonon sään edellä. Jos se asettuu peräti liikkumattomaksi, on luvassa hyvinkin römppäkeliä.”, kertoi Heikkinen aikoinaan.
Sammakko ei kuitenkaan ollut ainoa Heikkisen työväline, sillä kaikennäköiset luonnonilmiöt nivoutuivat hänen mukaansa yhteen ja kunhan noita vain osasi seurata, ei sään ennustaminen niin hankalaa ollutkaan. Lehmät jos ulostivat oikein lantaa lennättäen, oli kolmen päivän päästä tiedossa tuisku.
Hevosen haukottelu pakkassäällä taas tiesi sitä, että sää oli muutaman päivän kuluttua lauhtumassa. Maaliskuuta Heikkinen kutsui merkkimaaliskuuksi, sillä se on tärkein ajankohta kesäsään ennustamisessa. Jos maaliskuun merkit jätti huomioimatta, oli kesän sateiden ja lämpötilojen ennustaminen silkkaa arvailua.
Toisin kuin monet muut sääprofeetat, ei Heikkinen ollut ennustustensa suhteen vaatimaton. Itseluottamusta puhkuen hän kertoi, että asiantuntijat Helsingin päässä jäisivät työttömiksi, jos hän marssisi sammakkonsa kanssa sinne töihin. ”Sammakko ei valehtele”, ilmoitti Heikkinen eräässä Hannu Karpon haastattelussa. Voit katsoa sen tämän linkin kautta.
Ahti Lindberg
Huhtikuussa 2019 Pirkanmaalla sijaitsevasta Kyrösjärvestä nostettiin aamuvarhaisella ahven, joka pääsi samana päivänä paraatipaikalle Kyröskosken torille.
Siellä hämeenkyröläinen Ahti Lindberg esitteli vanhan kansan käytössä ollutta sään ennustusmenetelmää, jossa tutkitaan tainnutetun ahvenen selkäevää. Evä ei kuitenkaan kerro kaikkea tulevan kesän säästä, sillä tuuliolosuhteita tai lämpötilaa siitä ei voi nähdä. Mutta sateen ennustamiseen ahvenen selkäevä on ilmeisesti mitä mainioin väline.
Jokainen piikin väli vastaa yhtä kesäviikkoa ja jos sen kohdalla on verisuoni, on se merkki sateisesta säästä. Lindberg ennusti, että kesästä 2019 tulisi melko kuiva muutamalla kesäkuuhun ja elokuuhun ajoittuvalla sadejaksolla.
Kovin luottavainen ei Lindberg oman ennustuksensa suhteen ollut, mutta lupasi ottaa kunnian, jos se osuisi kohdalleen. Jos ennustus taas menisi penkin alle, osoittaisi syyttävä sormi ahveneen.
Kuinka ollakaan, heinäkuu 2019 oli Etelä-Suomea lukuun ottamatta hyvin kuiva, paikoin jopa mittaushistorian vähäsateisin.
Ari Junttila
Hyrynsalmella asusteleva porotilallinen Ari Junttila pitää omaa ennustusmenetelmäänsä täysin luotettavana. Ja mikäs meidän on sitä epäillessä, sillä poroprofeetaksi tituleeratulla Junttilalla on kymmenien vuosien kokemus.
Hän perustaa ennustuksensa poron lapaluuhun. Tulevat säät Junttila lukee kuutamoyönä lapaluun pintaväreilystä.
Kovin paljon Junttilan ennustuksista ei netistä löytynyt, joskin vuonna 2009 Junttila lupaili lomalaisille auringonpaistetta ja lämpöä heinäkuulle, mutta kesäkuun hän kertoi juhannusta lukuun ottamatta näyttävän kolealta. Elokuusta oli tulossa vaihteleva: alkukuusta lämmintä, sitten parin viikon mittainen sadekausi ja loppukuusta hellettä. Marjastajille poron lapaluu väreili hyviä uutisia.
Tuolla kertaa luotettavaksi vannottu menetelmä osui niin metsään kuin olla ja voi.
Yrjö Nieminen
Usean vuosikymmenen ajan ulos luontoon katselleen kauhajokisen Yrjö Niemisen ennustukset perustuvat sekä muurahaisiin että pilvien liikkeisiin ja sumuihin.
Jo 60 vuoden ajan sääpäiväkirjaa pitänyt Nieminen on todennut lämpimän ja aurinkoisen alkukesän olevan merkki sateisesta ja koleasta loppukesästä. Samoista muistiinpanoistaan entinen maanviljelijä Nieminen on havainnut, että neljää huonoa viljelysvuotta seuraa aina noin seitsemän hyvää vuotta. Huippusatoa hän ennustaa kesälle 2024.
”Itsenäisyyspäivänä katselin taivaalle ja näin kuusi pilveä ylöksyttäin. Ne olivat tulipunaisia ja mustareunaisia. Siitä päättelin, että kuuden kuukauden päästä alkaa kesä, joka kestää kaksi viikkoa. No kyllä meni vähän ylikin.”, kertoi Nieminen Iltasanomien haastattelussa vuoden 2018 helteisenä toukokuuna. Tuolloin hän oli onnistunut ennustamaan kevään ja alkukesän sään täysin oikein.
Nieminen ei ole arkaillut esitellä menetelmiään. Kaikkein tarkin ennustus tulee keväällä, kun muurahaispesän ympärillä on lunta ja muurahaiset ottavat läjässä aurinkoa. Siinä kohtaa Nieminen tökkää pesään kepin ja tarkkailee muurahaisten toimintaa: Jos ne nousevat kepin nokkaan saakka, on luvassa sateinen kesä. Jos ne taas pyörtävät vähän matkaa noustuaan takaisin, on tiedossa poutaa ja lämpöä.
Myös muurahaiskeko itsessään kertoo paljon tulevan kesän säästä. Niemisen mukaan muurahaiset rakentavat tiiviin keon pienistä neulasista, jos kesästä on tulossa kolea. Pesä voi kertoa myös talvesta: keon päälle vedetyt pidemmät oksat ovat merkki siitä, että tiedossa on paksu lumipeite.
Jos pilvet tai muurahaiset eivät anna varmuutta ennustukseen, vilkaisee Nieminen kärpäsen takapuolta: jos peräpää on pullea, tulee hyvä vuosi.
Pentti Heinonen
Nyt jo edesmennyt vilppulalainen Pentti Heinonen erosi monista muista sääprofeetoista sillä, että hän ei kirjanut havaintojaan tai sääilmiöitä vuosien varrelta ylös. Hän luotti muistiinsa; kaikki tiedot löytyivät sieltä. Heinonen oli myös vahvasti sitä mieltä, että ennustamista ei voi oppia, vaan se on syntymässä saatu lahja. Ja Heinosen lahja oli lintujen kuuleminen.
Tämä sääprofeetta sai tietonsa siis ohilentäviltä linnuilta; erityisesti varikset ja harakat kertoivat hänelle tulevasta. Lisäksi Heinonen seuraili järven vaiheita ja taivaankappaleiden liikkeitä. ”Kuu ei vaikuta minuun samalla tavalla kuin moniin muihin, mutta kyllä siitä on apua ennustamisessa.”, kertoi Heinonen Satakunnan Kansan haastattelussa vuonna 2016.
Kansansääennustuksen SM-kilpailuissa Heinonen vei voiton vuonna 2010, tehtyään ennustajan hommia siinäkin vaiheessa jo yli 40 vuotta. Hänen ennustuksensa olivat hyvin paikallisia – lähinnä kotiseudun eli Pirkanmaan alueen kattavia. Ennustaminen ei silti ole helppoa ja Heinonen oli yksi niistä, joiden mukaan ennusteiden laatiminen nopeasti vaihtelevien säätilojen vuoksi on viime vuosina vaikeutunut. Linnut eivät sentään ole vielä kadonneet.
Tauno Junttila
Siikajoen sääprofeettana tunnetuksi tullut, nyt jo edesmennyt Tauno Junttila suuntasi ennustuksissaan katseen taivaalle. Varsinkin talvipäivänseisaukseen liittyvät ”pesäpäivät” olivat merkittäviä tulevan kesän sääilmiöitä povatessa. Junttilan mukaan aurinko menee vuoden lyhimpänä päivänä kolmeksi vuorokaudeksi pesäänsä, ja jos se ei sieltä yhtenäkään päivänä näyttäydy, on tuleva kesä sateinen. Mutta vähäisetkin auringon säteet tietävät poutaa ja lämpöä. Ensimmäisen pesäpäivän sää vastasi Junttilan mukaan kesäkuuta, toinen heinäkuuta ja kolmas elokuuta.
Auringon lisäksi Junttila perusti ennustuksensa kuun syntymiseen, joka miehen omien sanojen mukaan oli tärkein osa ennustusta. Myös kalenteri oli hänelle korvaamaton apuväline: ”Katson almanakkaa aina puoli vuotta taaksepäin vastaavaan kuukauteen, koska minulla vuosi alkaa heinäkuussa”, kertoi Junttila Kalevan haastattelussa.
Kansansääennustuksen SM-kilpailuissa aikoinaan mestaruudenkin ottanut Junttila päätyi sääprofeetaksi vähän vahingossa. Ura lähti liikenteeseen vuonna 1996, vaikka hänellä ei sään ennustamiseen koskaan ollut ollut mielenkiintoa. Työporukalle hän oli ennustellut, usein huonolla menestyksellä.
”Ei siinä oikeastaan mikään kiinnosta, vaan menin ommaa tyhmyyttäni sanomaan aikoinaan, että huomenna sattaa ja ei satanu. Ja taas päinvastoin.”, kertoi Junttila Ylelle vuonna 2011.
Kerttu Hirvonen
Kuhmolainen Kerttu Hirvonen on aiemmin ennustanut säätä lammaslaumansa liikkeistä, mutta on sittemmin miehensä Hannu Hirvosen kanssa luopunut kotieläimistä. Sään ennustaminen ei kuitenkaan ole jäänyt ja nykyään nainen seurailee useita eri merkkejä pitkin vuotta. Erittäin merkittävänä jaksona Hirvonen pitää vajaan parin viikon mittaista niin sanottua jakoaikaa kekrin päätymisen ja 10. marraskuuta vietettävän Martin päivän välillä.
Lammaslehtoriksi kutsuttu Hirvonen arkailee kuitenkin ukkosten ennustamista, vaikka merkit niin näyttäisivätkin. Ihmiset ovat alkaneet syyttää häntä pahojen ilmojen manaamisesta, sillä niin usein hän on ennustanut oikein tulevia rajuilmoja.
Kun Kerttu Hirvonen ja muutama muu sääprofeetta kertoivat vuonna 2009 ennustuksiaan Kaleva-sanomalehdelle, heitti hän haastattelun loppuun: ”Älä ota tätä vakavasti.”
Kannatti kuitenkin ottaa, sillä kaikista ennustuksista Hirvonen osui lähimmäksi, mikä oli saanut jo Hannu-miehenkin uskomaan vaimonsa ennustajan kykyihin.
Unto Riihiluoma
Vuodesta 2005 saakka Ruukin kansansääennustuksen SM-kisoihin osallistunut Unto Riihiluoma seuraa monenlaisia luonnonilmiöitä, kuten jänisten ja oravien talviturkkien vaihtumista. Isojoella asuvan Riihiluoman mukaan eläimet osaavat ennakoida tulevia säitä.
Menestystäkin ennustuskisoissa on tullut, mutta vaatimaton sääprofeetta pistää sen tuurin piikkiin. Kaikkia menetelmiään hän ei ole suostunut paljastamaan, mutta kotimaisten luonnonilmiöiden lisäksi hänen ennustustensa tiedetään perustuvan taivaankappaleiden liikkeisiin ja kuun kiertoon.
Kuten moni muukin sääprofeetta, myös Riihiluoma on todennut, että ilmastonmuutos tekee sään ennustamisesta hankalaa ja muuttaa luonnon järjestystä. Aiempina vuosina hän on voinut visusti luottaa siihen, että ensilumi saapuu tasan yhdeksän viikkoa ensimmäisestä kattohuurteesta ja siipimuurahaisten parveilusta, mutta nämä tuottivat esimerkiksi vuonna 2020 pettymyksen.
Ensilumi tuli, vaikka kattohuurretta tai siipimuuraisia ei näkynytkään. Viime vuosien lämpimät loppukesät ja syksy ovat konkariennustajan mukaan seurausta siitä, etteivät meret jäädy samaan malliin kuin aiemmin.
Pakkaset yli 90-vuotias Riihiluoma ennustaa käänteismenetelmällä edellisen kesäkuun sään perusteella. Jos kesäkuu on oikein lämpöinen, tarkoittaa se sitä, että talvella värjötellään kireissä pakkasissa.
Juhani Luoma
Ruukin Kansansääennustuksen SM-kisoissa menestyksekkäästi vuosina 2010-2017 kilpailleen Juhani Luoman suvussa on ollut sääprofeettoja jo useammassa polvessa ja hänkin siirsi oppinsa eteenpäin tyttärelleen Johanna Perttilälle. Talvisään ennustamista koko ajan ylivoimaisesti hallinnut isokyröläinen sääprofeetta jäi vuoden 2015 kesäsäässä kakkoseksi häviten niukasti juuri Johanna-tyttärelleen.
Luoma menehtyi vuonna 2018 ja teki ennustuksiaan aivan loppuun saakka. Isossakyrössä paikalliset luottivat hänen sanaansa ja suunnittelivat esimerkiksi kylvöt menestyksekkäästi Luoman ennustusten perusteella.
Sääprofeetta keräsi informaationsa taivaankappaleiden liikkeistä ja lähiympäristöä seuraten. Aina kyse ei ollut välttämättä elävän luonnon merkeistä, sillä paljolti isoisänsä oppeja käyttänyt Luoma havainnoi myös Lapuan antennimaston valoiskuja, Orisbergista saapuvan junan ääntä tai Kyrönjoen virtausta. ”Bengsinkoski kun rupeaa kohajamaan, kaunis sää on tulossa, kun taas Reinilänkosken pauhu tietää sadetta”, paljasti sääprofeetta vuonna 2015 Ylen haastattelussa.
Ensilumen Luoma ennusti samalla periaatteella kuin isojokinen Unto Riihiluoma: lentomuurahaisten, tai siipikusiaisten, kuten Luoma niitä nimitti, viimeisestä häälennosta, jolloin ne pudottavat siipensä. Siitä yhdeksän viikon päästä pitäisi ensilumen olla maassa. Vuonna 2017 ennustus osui päivälleen nappiin.
Kiitosta tuli vuosien mittaan hääpäivien ja kesälomien sään ennustamisesta, mutta Luoma, kuten varmasti muutkin sääprofeetat, sai myös kritiikkiä.
Pieleen menneitä sääennustuksiaan hän kommentoikin pilke silmäkulmassa: ”Kyllä ennuste pitää aina paikkansa, mutta ilimat saattaa reistaalla.”.
Lue myös:
#vainsuomijutut
Juhannuksen selviytymispaketti: Juhannustaikoja, maailman vahvimpia alkoholijuomia sekä ”parhaita” neuvoja krapulan hoitoon!
Listafriikki tarjoilee nyt napakan selviytymispaketin juhannuksen juhlijoille. Perisuomalaiseen tapaan selviytymispaketti pitää sisällään juhannustaikoja ja alkoholia.
Ja mikä tärkeintä: niitä kullanarvoisia ohjeita sen tuskallisen kankkusen hoitoon. Ohjeet ovat toki hieman kyseenalaisia, joten toimivuudesta emme mene takuuseen. Mutta kaikkeahan voi yrittää!
Monenlaisia juhannustaikoja – enimmäkseen alasti
Kuva: Teuvo Salmenjoki | CC BY-SA 4.0 (kuvaa rajattu)
Juhannustaikoja on monenlaisia, joista suurin osa ohjeistetaan toteuttamaan alasti. Usein edellytetään myös saunamökkiä, metsää ja/tai peltoja. Jos tällaisia ei ole tarjolla – kuten asia kaupungin ytimessä saattaa olla – niin tässä yksi toteutuskelpoinen vinkki urbaaniin ympäristöön.
Karjalankannaksella sijaitsevasta Kirvusta, joka nykyisin on osa Venäjää, tulee hupaisa juhannustaika. Tarvitaan vain kirkko, joka löytyy lähes jokaisesta pitäjästä.
”Juhannusyönä menee nuori neito alastomana kontalleen kirkon vieritse kulkevalle tielle. Jos ensimmäinen tiellä kulkija on kirkkoherra, toivotetaan hänelle hyvää juhannusta, ja kehotetaan viemään tervehdys myös ruustinnalle. Jos sen jälkeen kasvojen puolelta tulee kohti vaikka kuinka monta miestä, kukaan heistä ei ole oikea. Heille ei saa vastata sanaakaan, vaikka he kuinka puhuttelisivat. Mutta ensimmäinen takaa päin tuleva mies on tuleva sulhanen.”.
Hyvät jussit kirkkoherralle! Toivottavasti hän on tietoinen tästä juhannustaiasta, ettei virkavaltaa hälytetä paikalle ennen kuin puoliso on löytynyt.
Lue lisää: Juhannustaiat – Alasti halkopinoon peruuttaminen kertoo paljon tulevasta sulhasesta!
Juhannustarjoiluja sieltä vahvimmasta päästä
Jos haluaa lyödä täysin ranttaliksi, niin joku maailman vahvimmista alkoholeista saattaa olla vastaus.
Ihan mistään lähikiskalta tai edes viinakaupasta ei näitä iloliemiä kuitenkaan hankita, sillä Suomen alkoholilain mukaan yli 80 tilavuusprosenttia etanolia sisältäviä valmisteita ei katsota alkoholijuomiksi.
Tällä listalla mennään reippaasti tuosta yli!
Lue tästä: 10 maailman vahvinta alkoholijuomaa – pelkkä ajatuskin korventaa sisuskalut!
Näin pääset eroon krapulasta: 10 ”parasta” keinoa kautta aikojen
Miten päästä eroon krapulasta? Se on se ikuisuuskysymys, jota moni pohtii – eikä vähiten juhannuskekkulointien mainingeissa.
Yksinkertaisin ja paras vinkki on tietenkin välttää krapulan aiheuttajaa. Jos siinä ei syystä tai toisesta onnistu, ja seuraava aamu valkenee tuskaisena, voi helpotusta hakea vaikkapa näistä kyseenalaisista keinoista.
Listafriikki ei ota vastuuta, jos silmämunien syöminen tai hiekkaan kaivautuminen eivät paranna oloa, sillä näitä vinkkejä ei ole toimituksessa testattu. Mutta näihinkin ”rohtoihin” on jossain päin maailmaa uskottu ja turvauduttu.
Tämän listan lukeminen ei todennäköisesti helpota krapulaan, kuten eivät mitkään vippaskonstit. Se vain on karu fakta. Mutta puhdistava vaikutus näillä voi olla, joten jos heikottaa, niin ota ämpäri valmiiksi viereen ja lähde rohkeasti kokeilemaan.
Lue lisää tästä: Näin pääset eroon krapulasta: 10 ”parasta” keinoa kautta aikojen
Listafriikki toivottaa aurinkoista juhannusta kaikille!
Lue myös:
#vainsuomijutut
Varma vapun merkki on verrattain uusi juttu Suomessa: Mistä opiskelijoiden haalariperinne on saanut alkunsa?
Tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä pohditaan sitä, että mistä opiskelijoiden haalariperinne on saanut alkunsa. Aihe on varsin ajankohtainen, sillä nyt juhlitaan vappua!
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Mistä opiskelijoiden haalariperinne on saanut alkunsa?
Ainakin yliopistokaupungeissa on yksi varma vapun merkki: haalareihin pukeutuneet opiskelijat. Haalareita toki pidetään muutenkin erinäisissä riennoissa ja opiskelijabileissä, mutta tuskin mikään muu yksittäinen hetki vuodesta täyttää kaupunkien katuja haalariväellä yhtä paljon kuin vappu.
Moni varmasti muistaa vielä vuosienkin päästä sen hetken, kun veti opiskelijahaalarin ensimmäistä kertaa ylleen. Se oli merkki siitä, että kuuluu johonkin porukkaan. Vaikka useimmiten opiskelijakaverit ovat kaikki entuudestaan täysin outoja ja kotoisin ympäri Suomea, yhdistää tuo samanvärinen haalari tietyn alan tai tiedekunnan tai ainejärjestön opiskelijoita taustasta huolimatta.
Haalarilla on helppo rymytä menemään eikä ole niin väliä, vaikka sen kanssa laskisi laskiaisena lumista mäkeä tai istuisi huhti-toukokuun vaihteessa puiston märällä nurmikolla.
Vaikka opiskelijahaalarit ovat nykyään tuttu näky korkeakoulukaupungeissa, niin Suomessa opiskelijoiden haalariperinne on yllättävän lyhyt.
Perinne on matkittu Ruotsista, jossa tekniikan alan opiskelijoilla oli kaksi frakkia: toinen akateemisiin juhliin ja toinen ”rellestämiseen”. Koska kaikilla opiskelijoilla ei ollut varaa hankkia kahta frakkia, vetivät he bileisiin vaihtoehtoisesti esimerkiksi labratakkinsa tai työhaalarinsa.
Ensimmäisinä opiskelijahaalarit nähtiin 1960-luvulla Otaniemen teknillisen korkeakoulun opiskelijoilla eli teekkareilla. Haalarit saattoivat olla kesätöistä jääneitä työhaalareita tai yrityksiltä erilaisiin tapahtumiin hankittuja sponsorihaalareita.
Hiljalleen Suomen teekkareiden eri ainejärjestöt alkoivat hankkia yhteneväisiä haalareita, joilla nämä killat erottuivat toisistaan. Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin – 1980-luvulla – haalarit rantautuivat muihin korkeakouluihin; ensin osakuntiin ja sen jälkeen tiedekuntiin. Nykyisin haalareita käyttävät kaikki korkeakouluopiskelijat.
Lue myös:
Jos haluat tyhjentävän vastauksen siihen, miksi Suomen nimi on Suomi ja Finland, tulet pettymään. Teorioita on kyllä mitä mielenkiintoisempia, joten saat valita kymmenestä vaihtoehdosta mieluisimman.
Osa käy enemmän järkeen, mutta mistäs sitä tietää, vaikka se kaikkein oudoin teoria olisi lopulta oikea. Osa teorioista lähtee kyllä aika kovasti laukalle ja ovat lähinnä huvittavia.
Tässä kohtaa on tärkeää mainita, että sekä Suomi että Finland nimillä kutsuttiin alunperin pelkästään Varsinais-Suomea, josta nimitys levisi myöhemmin kattamaan laajemman alueen, jolla puhuttiin samanlaista kieltä. Se tulee listassa monessa kohtaa esille, mutta on hyvä pitää mielessä hämmennyksen välttämiseksi.
Kun olet lukenut nämä Listafriikin 10 teoriaa Finland ja Suomen nimien alkuperästä, kerro ihmeessä meille ja muille, mikä sinun veikkauksesi on! Väärin et voi vastata, koska kellään ei ole oikeaa tietoa.
Suomi, saame ja häme ovat peräisin samasta lainasanasta
Otin listan ensimmäiseksi kohdaksi kaikkein tuoreimman ja hyväksytyimmän teorian Suomen nimelle. Toki samaan hengenvetoon sanottakoon, että osa asiantuntijoista pitää tätä alkuperää liian monen sattuman summana ja siten epätodennäköisenä.
Melko varmaksi (tai niin varmaa kuin tällaiset asiat voivat olla) tiedetään, että häme ja saame ovat peräisin kantabaltinkielisestä žeme-sanasta, joka tarkoittaa alavaa maata. Myös vanha slaavilainen sana zemla tarkoittaa maata. Suomi on sanana hyvin samantyyppinen kuin häme ja saame, joten olisi luonnollista, että niillä on samat juuret.
Ongelma on kuitenkin se, että Suomi maantieteellisenä alueena ja kansana oli aikoinaan täysin eri asia kuin hämäläiset tai saamelaiset. Se tarkoittaa sitä, että žeme olisi täytynyt lainautua kahteen kertaan samaan kieleen, mikä on tutkijoiden mukaan lähes ennenkuulumatonta.
Mielenkiintoista on myös se, että Suomen nimi on liettuaksi Suomija ja latviaksi Somija, jotka siis eroavat täysin niiden sukulaiskielten Finlandia muistuttavasta sanasta.
Lainattu venäjän kielestä
Toinen lainasanaan perustuva Suomen nimi -teoria tulee Venäjältä. Vanhoissa venäläisissä kartoissa Lounais-Suomen alueen nimi on ollut Сумь (Sum). Näyttää ja kuulostaa kovasti samalta kuin Suomi!?
Muinaisten balttilaisten heimojen asutusta 900-luvulla kuvatessa, asui Suomen alueella saamelaisia, hämäläisiä (Емь) ja karjalaisia kansoja. Vasta tuhat vuotta myöhemmin nuo erilliset heimot ovat muodostaneet yhtenäisen kansan ja alueen.
Ennen kuin ruotsalaisten käyttämä Finland-nimi levisi itänaapuriimme, ei maamme kansoille ollut venäjän kielessä yhtä yhtenäistä sanaa. Suomi oli vielä 1700-luvullakin heidän kartoissaan ja ajatuksissaan vain pieni alue muiden joukossa.
Suomi tarkoittaa ihmistä
Toisen selityksen mukaan Suomi olisi alkuaan ihmistä merkitsevä muinaisindoeurooppalainen lainasana. (Tähän valtavaan kieliryhmään kuuluvat muun muassa romaaniset, germaaniset ja slaavilaiset kielet).
Monessa jo hävinneessä kielessä miestä ja ihmistä tarkoittava sana on ollut esimerkiksi guma tai gomo, joka on sitten varhaiskantasuomeen lainattu muodossa ćoma. Myöhemmin se on muokkaantunut sanaksi *sōmi ja lopulta meidän nykyään käyttämään sanaan Suomi.
Tämän teorian mukaan Suomi olisi sanana sukua muun muassa nykyisille liettuan žmuõ ja latinan homo sanoille. Kautta historian tunnetaan paljon kansoja, jotka ovat alkaneet nimittää itseään muista kielistä lainaamillaan miestä ja ihmistä tarkoittavilla sanoilla.
Sitten siirrytään hetkeksi tarkastelemaan Finland-sanaa! Jäljellä ovat vielä hauskimmat teoriat Suomi nimen takana.
Maailman laidalla
Fin on latinaksi loppu. Loppu siinä mielessä kuin se tarkoittaa reunaa tai rajaa. Englannissa on useita sanoja, joiden alkuperä on latinan fin-sanassa: final, viimeinen; finish, lopettaa; definition, määritelmä; infinite, ääretön.
Olemmeko siis lopun maa? Tavallaan kyllä.
Katolisen kirkon kartografit eli kartanpiirtäjät olivat 700-luvulla saaneet tehtäväkseen piirtää Pohjois-Euroopan rajoja. He seilasivat Itämeren aalloilla piirtäen alueiden ääriviivoja ja nimesivät silloin Ruotsin valtakunnan itäisimmän osan, nykyisen Varsinais-Suomen, fin landiksi eli maan lopuksi.
Kyseessä ei missään nimessä ollut maa tai valtio, kuten me sen nyt ajattelemme, vaan sillä tarkoitettiin kirjaimellisesti maailman laitaa. Ehkä he ajattelivat siellä olevan pannukakun reunan?
Kun Vatikaani alkoi agressiivisesti markkinoida katolista kirkkoa Ruotsin alueelle (kitkeäkseen pakanallisuutta ja ehtiäkseen paikalle ennen idän ortodokseja), tarttui fin land paikallisille pysyvään käyttöön. Sillä kuitenkin viitattiin vain läntiseen ja hyvin pieneen osaan nykyistä Suomea.
Muut kansat: hämäläiset, saamelaiset, inkeriläiset ja karjalaiset olivat tuolloin aivan erillään ”suomalaisista”.
Lue myös: Maapallo ei ole pyöreä – 10 uskomatonta väitettä Litteän Maan yhdistykseltä
Muinaisnorja ja viikingit
Finland-nimen alkuperän on arvuuteltu tulleen myös naapurimaista. Viikinkienkin käyttämässä muinaisnorjan kielessä on sana finnr, löytää, josta arvellaan riistaa etsivien ja metsästävien itäisen alueen asukkien saaneen nimensä. Toisaalta ensimmäisen vuosituhannen lopulla kaikki ihmiset viljelivät maata, metsästivät ja keräilivät ravintoa. Finnr on voinut tarkoittaa kaikkia Pohjois-Euroopassa eläneitä kansoja.
Vanhoista riimukivistä on myös löydetty viitteitä Finlandiin. Eräässä 1600-luvulla Ruotsin itärannikolta löydetyssä riimukivessä oli kirjoitettuna: ”biarn huk * ikulfriþ : raistu : stain : aftʀ : utrik : sun : sain * han * uaʀ : tribin : o * fin*lonti” , joka voidaan vapaasti kääntää: Bjǫrn ja Ígulfríðr pystyttivät tämän kiven poikansa Ótryggrin muistoksi. Hän kuoli Finlandissa.
Suomalaiset kansana oli kyllä tunnettu jo paljon ennemmin, mutta tuota kiveä pidetään yhtenä ensimmäisenä kirjallisena Finland-alueen mainintana; se on peräisin 1000-luvulta.
Toisaalta, kiveen hakatut fin ja lonti sanat oli kirjoitettu erikseen, joten Finlandin lisäksi niillä on voitu tarkoittaa ”vaeltajien maata”, ”metsästäjien maata”, ”soiden maata” eli periaatteessa mitä tahansa maata.
Lue myös: 10 kiehtovaa faktaa viikinkien elämästä ja kulttuurista
Ajanlaskun alussa oli Fennit ja Phinnoit
Suomalaiset tunnettiin jo ajanlaskumme alussa antiikin Roomassa. Ensimmäinen meihin viittaava maininta on vuodelta 98 roomalaisen tutkimusmatkailija Cornelius Tacituksen Germania-teoksessa, jossa esitellään Rooman valtakunnan rajojen ulkopuolella eläviä heimoja.
Hän kuvailee teoksessaan lyhyesti ”jossain Balttian koillisosissa” asuvaa Fenni-kansaa. Fennit olivat Tacituksen mukaan villejä, luonnossa asuvia metsästäjiä, jotka elivät sanoinkuvaamattomassa kurjuudessa ja köyhyydessä. Ihmisillä ei ollut kunnollisia majapaikkoja, hevosia tai aseita, mutta he olivat Tacituksen mukaan äärimmäisen tyytyväisiä vaatimattomaan elämäänsä eivätkä pelänneet tulevaa. Se hämmästytti monia maita kiertänyttä historioitsijaa.
Jep, Tacitus oli selvästi tutustunut suomalaisiin!
Vuosikymmeniä myöhemmin kreikkalais-roomalainen maantieteilijä Ptolemy teki karttakirjan, joka vuonna 150 mainitsee kansan nimeltä Phinnoi. Heitä asui Euroopassa nykyisen Puolan ja Liettuan alueella, mutta myös pohjoisemmilla alueilla. Skandinaviassa eleli myös Phinnoi-heimo, joka asutti pientä, saareksi kuviteltua, maa-aluetta.
Palataan sitten takaisin Suomen nimi -teorioihin.
Suomaalaiset
Suomea voisi tuhansin järvien maan lisäksi kutsua tuhansien soiden maaksi. Voisiko siinä olla ratkaisu nimiongelmaan?
Ihmiset ovat kaskenneet happamista suotyypeistä eroavia lettoja ja perustaneet asutuksia näiden maanviljelyyn hyvin soveltuvien, ravinteikkaitten alueiden läheisyyteen. He asuivat siis soisella maaperällä, suomaalla.
Tätä alkuperää tukee meidän kansamme nimi; miksi olemme suomalaisia emmekä suomilaisia. Se selittyisi sillä, että alunperin olemme olleet suomaalaisia, joka on ajan mittaan lyhentynyt yhdellä kirjaimella. Jostain syystä alueen nimeksi oli kuitenkin tullut Suomi.
Tässä teoriassa saadaan luotua monien kaipailema yhteys Suomen ja Finlandin välille.
Englanninkielinen sana fen tarkoittaa suomeksi suota, ja vielä tarkemmin ottaen lettoa. Muissakin germaanisissa kielissä tuota suotyyppiä kutsuttiin samantapaisella sanalla. Nykyisen Lounais-Suomen alueella kauppaa käyneet ulkomaalaiset alkoivat kutsua soista maa-aluetta Fen/Finlandiksi.
Tässä teoriassa osuu kaikki kohdalleen.
Paitsi se, että Suomi-nimitys levisi verrattain myöhään soisimpiin osiin maatamme. Miksi länsirannikon saaristoisella alueella elävät ihmiset olisivat kuvailleet itseään soilla asuviksi suomaalaisiksi?
Myöskään kielitieteitä tutkivat etymologit eivät pidä suomaa/fenland -teoriaa uskottavana.
Kalannahkavaatteet?
Germaanisissa kielissä (esim. saksa ja englanti) fin tarkoittaa evää. Ruotsin itäistä aluetta piirtäneet kartoittajat luonnostelivat Lounais-Suomen rannikon evän muotoiseksi, koska siltä se näytti mereltä päin. Siitä tuli nimitys ”evämaa”, Finland.
Harvassa syntytarinassa on selitys sekä Suomen että Finlandin alkuperälle, mutta kalateoria raksittaa kummankin kohdan.
Rannikolla asuville kansoille kalastus oli tärkein tapa hankkia ravintoa. Suomen nimi on tämän teorian mukaan johdettu sanasta suomu. Kalansuomut voivat viitata pakanauskontojen totemismiin, jossa ihmisillä on yliluonnollinen yhteys johonkin eläimeen; tässä tapauksessa kalaan. Se selittäisi, miksi muinaissuomea puhuva kansa olisi alkanut viitata itseensä kaloihin liittyvällä sanalla.
On myös epäilty, että suomu-johdannainen olisi perua alueen ihmisten käyttämistä, kalannahkaisista vaatteista. Onko jo vähän kaukaa haettua?
Maa, joka on meille suotu
Suomen nimen on erään oletuksen mukaan ajateltu tulleen verbistä suoda. Sillä on tarkoitettu sitä, että upea maa on sen asukkaille suotu. Ylistyksessä on menty jopa niin pitkälle, että on Suomen on sanottu olevan ”Jumalan suoma” maa ja siitä nimitys olisi peräisin.
Tätä teoriaa tukisi se, että suoda-verbistä on johdettu erisnimi Suoma, joka sata vuotta sitten oli hyvinkin yleinen naisen nimi. Siitä saadaan pienesti muokkaamalla myös etu- ja sukunimenä käytetty Suomi. Nimi Suomi on muuten 1900-luvun alusta alkaen rekisteröity alle sadalle miehelle ja naiselle.
Suoda-verbi on saanut kannatusta Suomen alkuperänä myös sen takia, että maassa asuneita ihmisiä on pidetty erityisen hyvänsuopina.
Tämä näkemys on vähän ristiriidassa listan viimeisen kohdan kanssa.
Riidanhaastajat
Nimi Suomi on peräisin suomia-verbistä. Se voi tarkoittaa arvostelua tai moittimista, kun joku on käyttäytynyt huonosti eikä ole uskonut kieltoja ja käskyjä.
Suomia-sana tarkoittaa myös konkreettisempaa lähestymistapaa: pieksämistä, hakkaamista ja selkään antamista. Sen on arveltu olleen maamme nimen lähtökohtana, koska suomalaiset ovat olleet tunnetusti kovia tappelemaan.
Onko tämä kaikkein järkeenkäyvin vai hulluin teoria? Itse en voi uskoa, että tällaista on ihan kirkkain silmin esitetty.
Sanomattakin lienee selvää, että Suomen ja Finlandin alkuperistä ei ole päästy tutkijoiden keskuudessa yhteisymmärrykseen.
On kuitenkin yksi asia, josta ollaan samaa mieltä: Finland on aina viitannut maantieteelliseen alueeseen ja on muualla asuvien ihmisten antama nimi. Suomi taas on kansan itse itselleen antama nimi, joka perustuu yhteiseen kieleen ja heimoon.
Lue myös:
#vainsuomijutut
10 asiaa, joista tietää olevansa suomalainen – Moniko pitää paikkansa sinun kohdallasi?
Jos joskus mietityttää, että oletko oikeasti suomalainen, niin voit tarkistaa tältä listalta moniko kohta pitää kohdallasi paikkansa. Tällä on hyvä lasketella huomisen itsenäisyyspäivän viettoon!
Tämä lista on tehty kaikella rakkaudella ja aimoannoksella itseironiaa ja pilkettä silmäkulmassa! Mitään ei tarvitse hävetä ja kaikesta saa ja pitää olla ylpeitä – sillä tällaisia me suomalaiset olemme. Halusimme tai emme.
Jonotus. Ah, niin ihana jonotus.
Se on hassua, miten usein suomalaiset naureskelevat ”muiden suomalaisten” innokkuudelle jonottamaan. Jännä, miten ne ovat aina ne ”muut”, mutta en minä!
Suomalaiset jonottavat ilmaisia ämpäreitä ja lentokentällä suomalaiset jonottavat malttamattomana pääsyä ahtaaseen koneeseen, vaikka terminaalissa olisi paljon mukavampi istuskella ja odottaa, että jono hälvenee.
Miten on, asuuko sinussa pieni salainen jonottaja, joka naureskelee muille, mutta tuntee joka kerta piston sydämessään, koska tietää itsekin syyllistyvänsä aivan liian huonon maineen saaneeseen jonottamiseen?
Ehkä me siksi katsomme itsenäisyyspäivän vastaanottoa, että siihen jonossa seisomiseen on niin helppo samaistua!?
Loppumaton valitus, mutta voimakas puolustus
Oletko kova valittamaan? Jos vastasit kyllä, omaat yhden merkittävimmistä suomalaisista ominaisuuksista. Me valitamme lumesta, lumettomuudesta, kylmistä kesistä ja toisaalta kuumuudesta, työstä ja sitten taas siitä, että ei ole töitä, hallitus on kuraa, mutta ei se vaihtamalla ainakaan parane… Lista on loputon. Syyllistytkö jatkuvaan valitukseen? Ei se mitään – kuuluu suomalaiseen luonteeseen.
Mutta auta armias, jos joku ulkomaalainen menee vahingossa sanomaan poikkipuolisen sanan Suomesta. Kuka kumma uskaltaisi!? Jos joku menee arvostelemaan vaikka meidän kalliita hintojamme tai talven pimeyttä, nousee suomalaisten ihokarvat pystyyn, päässä sumenee ja silmissä lyövät helvetin lieskat.
Siinä vaiheessa kaikki omat valituksen aiheet unohtuvat (vaikka olisi juuri kironnut samoja asioita) ja suomalaiset siirtyvät puolustus- tai paremminkin hyökkäyskannalle.
Turvaväli – pandemialla tai ilman
Kuvat suomalaisista bussipysäkillä ovat jo klassikkokamaa. Sopiva etäisyys kanssaihmiseen on vähintään se kaksi metriä – suomalaiset ovat tarkkoja omasta reviiristään eikä liian lähelle toista ole sopivaa mennä. Siinähän voi kaikkein pahimmassa tapauksessa käydä niin, että joutuu juttelemaan jonkun ventovieraan kanssa. Se on aivan sama, vaikka sataisi kaatamalla – jos katoksessa on vain yksi ihminen, on se hänen henkilökohtaista tilaansa.
Siinä mielessä muutaman vuoden takaiset, koronapandemiaan liittyneet turvavälisuositukset eivät hirveästi suomalaisia hetkauttaneet. Me kun olemme tottuneet muutenkin pitämään kunnolla etäisyyttä, ellei kyseessä ole perheenjäsen tai kaveri. Muu maailma joutui nupisten sopeutumaan siihen, mikä meiltä käy luonnostaan.
Sama juttu kaikissa julkisissa kulkuvälineissä tai vaikkapa virastoissa asiointia odottaessa: jos istuminen tarkoittaa samalla sitä, että joutuu jonkun tuntemattoman viereen, on kaikkien kannalta parempi vain jäädä seisomaan.
Tapasi saunoa paljastaa suomalaisuuden
Onhan saunoja muuallakin kuin Suomessa, eikä saunominen varsinaisesti ole mikään maailman eksoottisin asia. Suomessa varmasti on eniten saunoja per asukas ja meidän saunamme ovat niitä ainoita oikeita.
Eksoottista, ja ulkomaalaisille vähän pelottavaakin, suomalaisesta saunasta tekee meidän omalaatuinen tapamme saunoa.
Mietipä miten sinä saunot. Onko sinusta täysin normaalia istua alasti vieri vieressä ventovieraiden kanssa, pahimmassa tai parhaassa tapauksessa vastakkaista sukupuolta olevien kanssa? Kuuluuko löylyä heittää niin että irvistyttää? Juodaanko saunassa tuopillinen vettä vai vaivalla väsätty virkistävä vihersmoothie vai pullo (toisensa perään) olutta? Onko lumihangessa pyöriminen perusjuttuja?
Tai entäs se, että kaveria hakataan puun oksilla?
Raha-asioista EI puhuta! Paitsi…
Raha-asioista ei sovi puhua, ja ainoa, joka tietää palkkasi, on puolisosi. Jos hänkään. Toisen palkkaa ei ole sopivaa kysyä eikä varsinkaan kertoa omaansa, jos sitä ei kysytä. Ja kuka sitä nyt edes kehtaisi kysyä?
Tähän kirjoittamattomaan sääntöön on tietenkin poikkeus. VEROTIEDOT! Kun suomalaisten verotiedot lävähtävät loppuvuodesta julkisiksi, ovat kaikki vapaata riistaa. Julkisuuden henkilöiden tulot ruoditaan mediassa viimeistä senttiä myöten ja silti jokainen väittää, että ei kyllä kiinnosta pätkääkään.
Eipä.
Verotietojen tullessa julki on myös täysin sallittua kytätä ja selvittää, että mitähän se naapuri nyt onkaan tienannut. Ja tulla siitä luonnollisesti kateelliseksi.
Voi naapurikateus; siihen pienen aasinsillan kautta. Suomalainenhan on ainoa, joka on valmis maksamaan satasen, ettei naapuri saisi viittäkymppiä. Nyt rehellisesti: tunnistatko kyseisen luonteenpiirteen itsestäsi?
Kaikki Suomeen liittyvä ulkomailla sulattaa sydämen
Oli se sitten Marimekkoa, Muumeja tai Iittalaa, on suomalaisen sydän sulatettu, jos niitä tulee ulkomailla vastaan. Se on jännä juttu, sillä eiväthän ne Suomessa ollessa säväytä samalla lailla, kun kaikilla on jotain kotimaista designia kotonaan. Voiko sanoa, että suomalaisen kodin tunnistaa Marimekosta ja Iittalasta? Varmasti lähes kaikki omistavat jotain kyseisten yritysten tuotteita.
Johtuuko kansallisylpeys tässä kohtaa siitä, että olemme maailman mittakaavassa niin pieni maa ja kansa, että kaikki Suomeen viittaava on sen kuuluisan torijuhlan paikka? Kun Suomi mainitaan kansainvälisissä uutisissa, on se uutisen paikka. Kun Suomi mainitaan elokuvissa tai tv-sarjoissa, on se vähintäänkin listan paikka. Onkohan mikään muu kansakunta yhtä innoissaan oman maansa mainitsemisesta kuin me?
Lue myös: Torille! 10 kohtausta, joissa Suomi mainittu
Maito on erinomainen ruokajuoma
Tuskin missään muualla juodaan yhtä paljon maitoa ruoan kanssa. Muuten kyllä juodaan eli kahvin ja teen kanssa tai ihan itsekseen terveellisyytensä vuoksi. Mutta ei ruokajuomana.
Monelle suomalaiselle maito on kuitenkin se ainoa oikea juoma ruokailtaessa. Siihen opitaan jo pienestä pitäen kotona ja koulussa, ja ainakin siellä, missä itse kävin ala-astetta, oli pakko ottaa lounaalla maitoa. Nykyään juodaan paljon vettä, mutta kyllä sillä maitopurkilla taitaa olla pysyvä paikka suomalaisessa ruokapöydässä.
Miten teidän kotona?
Otat kengät pois sisällä
Siis tottakai kengät otetaan pois, kun mennään sisälle.
Suomalaisten on erittäin vaikea ymmärtää, että sisällä oltaisiin kengät jalassa. Niin ei tehdä kotona eikä vieraisilla. Miksi kukaan käyttäisi kenkiä sisällä? Tulee sotkua ja eihän kenkiä ole tarkoitettu pidettäväksi jalassa 18 tuntia päivässä. Näin kuitenkin on muualla. Kengät jaloissa marssitaan sisälle oli sitten kesä tai talvi.
Esimerkiksi Irlannissa jos mennään kyläilemään ja vieras riisuu eteisessä kenkänsä, pidetään sitä todella outona ja aivan liian tuttavallisena eleenä. Eli on fiksumpaa marssia peremmälle kuraisilla saappailla.
Jääkiekko on maailman tärkeintä…
…ainakin toukokuussa. Isänpäivän perinteistä Karjala-turnausta voi seurata vähän toisella silmällä, mutta kun MM-kisat alkavat keväällä kolkutella oven takana, kuoriutuu koloistaan miljoonia suomalaisia lätkäfaneja, joille mikään muu ei merkitse sillä hetkellä enemmän kuin Leijonat. Pelipaita kaivetaan kaapista, karjalalippis ylähyllyltä ja yhtäkkiä kaikki ovat asiantuntijoita. Torille! Ihanaa, Leijonat, ihanaa!
Suomalaiset tietävät tasan tarkkaan, mitä luvut 4-1, 6-1, 3-1 ja 4-3 tarkoittavat. Vai onko niitä jo kenties liikaa!?
Ruotsin kielen taito on hataralla pohjalla. Paitsi…
Suurimmalla osalla suomea äidinkielenään puhuvista suomalaisista on toisen kotimaisen taito parhaimmillaankin hataralla pohjalla. Vaikka sitä on vuosikaupalla opiskeltu koulussa, ei ruotsiksi keskusteleminen vain meinaa onnistua. Vai johtuneeko uskalluksen puutteesta?
Oli miten oli, on yksi asia, jonka jokainen suomalainen osaa täydellisesti ruotsiksi. Arvaatko? Liippaa läheltä tuota äskeistä listan kohtaa.
Kaikki osaavat laulaa Den glider in -kappaleesta ainakin kertosäkeen. Sanasta sanaan ilman mitään ongelmia.
Lue myös:
#vainsuomijutut
Miksi Venäjä hyväksyi Suomelle oman rahan? Näin Suomen valuutaksi tuli aikoinaan markka
Miten Suomi sai aikoinaan oman valuutan ja miksi rahayksikön nimeksi tuli markka? Tänään Listafriikki selvittää vastauksia näihin kysymyksiin.
Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että Suomen valuutasta tuli markka ja oikeastaan vielä ihmeellisempää on se, että Venäjä hyväksyi Suomen suuriruhtinaskunnalle oman rahayksikön. Suomessa oli nimittäin oma valuutta vuosikymmeniä ennen itsenäistymistä.
Olisi mukava kuulla, minkälaisia markkoja Listafriikin lukijat ovat käyttäneet? Itse 1980-luvulla syntyneenä muistan maksaneeni kaksilla erilaisilla markoilla ja penneillä – epäilisin, että tilanne on sama monella teistäkin. Nyt toki on jo vaikea kuvitella käyttävänsä muuta kuin euroa, sillä sen kanssa on asioitu koko aikuisikä.
Tekeekö joku muuten vielä laskutoimituksia päässään ja kertoo kaikki hinnat kuudella? Ja siis kysyn ihan tosissaan ja mielenkiinnosta. Kerro kommenttikentässä artikkelin alapuolella!
Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!
Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?
Miksi Suomen valuutaksi tuli markka?
Nyt ollaan jo reilut kaksi vuosikymmentä eletty euro-aikaa, mutta mennään tämän kysymyksen myötä hetkeksi sitä edeltäneeseen aikaan eli Suomen markkaan.
Suomessa ruvettiin käyttämään valuuttana markkaa paljon ennen kuin maastamme tuli itsenäinen. Historian saatossa Suomessa on käytetty useita erilaisia valuuttoja turkiksista roomalaisiin kuparirahoihin ja Ruotsi-Suomen aikaisiin hopearahoihin: äyreihin, markkoihin ja taalereihin. Markka taas on vanha jalometallien, kuten kullan ja hopean, painomitta, mistä se aikoinaan kätevästi omaksuttiin monen Euroopan valtakunnan rahayksiköksi.
Kun Suomi oli 1700-luvulla Ruotsin ja Venäjän kiistakapula, kiersi ja kelpasi meidän mailla molempien valtakuntien rahat. Mutta kun Suomesta tuli vuonna 1809 osa Venäjää, julistettiin rupla samalla kertaa viralliseksi valuutaksi.
Suomen suuriruhtinaskunnassa, 1800-luvun puolessa välissä, senaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkö Fabian Langenskiöld pommitti Pietaria ahkerasti kirjeillä, vaikka Suomen rahaolojen uudistaminen oli ollut vireillä jo aiemminkin. Langenskiöld sai juurrutettua venäläisten valtaapitävien päähän, että Suomi on liian pieni kansakunta käyttämään mahtavaa ruplaa.
Uudistusta perusteltiin myös sillä, että Suomi tarvitsee ulkomaisia lainoja rakentaakseen rautateitä ja kehittääkseen maanviljelyä. Lainat saatiin hopeavaluutoissa, joten Suomenkin olisi päästävä hopeakantaan. Vaikka ruplakin oli periaatteessa hopeavaluutta, oli setelien vaihdettavuus hopeaan jouduttu 1850-luvulla käydyn Krimin sodan vuoksi lopettamaan. Siksi setelien arvo oli heikentynyt ja hopeakolikot olivat käytännössä hävinneet kierrosta.
Vuosien vääntämisen jälkeen Suomi sai vuonna 1860 keisari Aleksanteri II:lta luvan alkaa käyttää omaa valuuttaa, markkaa, jonka arvo oli neljäsosa ruplasta. Rahauudistuksen vei lopulta finaaliin J. V. Snellman suomenmielisine kumppaneineen. Tietenkään mikään uudistus ei käy yhdessä yössä, joten valuutan irrottaminen ruplasta, kolikkojen lyöminen ja rahan sitominen hopeakantaan otti oman aikansa. Vuonna 1865 markasta tuli täysin itsenäinen valuutta eikä venäläinen seteliraha enää kelvannut laillisena maksuvälineenä. Hopearuplat kuitenkin säilyivät markan rinnalla käytössä; hopearupla oli neljän markan arvoinen.
Missään muualla markka ei ollut tuolloin virallinen valuutta, sillä Saksassakin markka otettiin nimenä käyttöön vuosikymmen myöhemmin. Kuten jo edellä mainittiin, oli markka kuitenkin aiemmin ollut käytössä, ja se oli esimerkiksi Ruotsi-Suomen rahayksikkö vuoteen 1776 saakka.
Nimen keksiminen Suomen omalle valuutalle ei ollut mikään läpihuutojuttu ja ehdolla oli monia hyviä ja vähän vähemmän hyviä vaihtoehtoja. Miltä kuulostaisi, jos olisimme makselleet saikoilla, muruilla, heljoilla, suomoilla, oravilla, valioilla tai vaikkapa kauneilla? Aiheesta käytiin sanomalehdissä kiivasta keskustelua. Kansalliseepos Kalevalan koonnut Elias Lönnrot liputti lämpimästi vanhastaan tutun markan puolesta, joka sitten lopulta veikin voiton.
Vaikka rahauudistus oli pitkälti suomenmielisten eli fennomaanien ajama, ei oman rahayksikön käyttöönotto ollut niinkään väline taloudelliseen eristäytymiseen Venäjästä, vaan paremminkin integraatio lähimpiin kauppakumppaneihin, joiden valuutat olivat hopeakannassa. Uudistuksen tavoitteena oli vakauttaa Suomen rahan arvo suhteessa kauppakumppaneiden, tärkeimpänä muiden Pohjoismaiden ja Saksan, hopeavaluuttoihin.
Vuonna 1878 Suomen ja Venäjän valuutat erkanivat toisistaan lopullisesti ja hopearuplien käyttö laillisena maksuvälineenä päättyi, sillä markka sidottiin kultakantaan. Hopean hinta oli kääntynyt laskuun, joten valtio toisensa jälkeen siirtyi kultakantaan. Tuolloin Suomen markka oli samanarvoinen monen muun Euroopan valuutan, esimerkiksi Saksan markan ja Ranskan frangin kanssa.
Tällainen oli Suomen markan alkutaival!
🤷♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme, ikävöitkö markkaa vai peukutatko euroa.
Lue myös:
#vainsuomijutut
Erikoisten urheilulajien luvattu maa ja outo salaliittoteoria – Onko Suomea oikeasti olemassa?
Listafriikki kaivelee arkistojen kätköistä huippulistoja, jotka ansaitsevat nousta kaikkien luettavaksi. Tänään esittelyssä ovat hulluimmat urheilulajit, joiden mestaruuksista Suomessa on juhlittu, sekä äärimmäisen omituinen salaliittoteoria – onko Suomea olemassa?
Seuraavan viikon ajan Listafriikki ottaa hieman kevyemmin, kun lomailemme koti-Suomessa. Julkaisemme kuitenkin eri kategorioista mielenkiintoisia listoja, ja ensimmäisenä vuoronsa saa #vainsuomijutut -kategoria. Sieltä löytyvät kaikki nimenomaan Suomea ja esimerkiksi suomen kieltä käsittelevät listamme.
Mutta nyt siis salaliittoteorioiden ja erikoisten lajien pariin! Oletko sinä osallistunut joihinkin näistä mestaruuskilpailuista?
Salaliittoteorioiden aatelia: Onko Suomea olemassa?
Monenlaisia juttuja on Listafriikissä kirjoiteltu, mutta Suomen olemassaolon kyseenalaistava salaliittoteoria on ehdottomasti sieltä erikoisimmasta päästä.
Reddit-yhteisöpalvelussa täydestä vitsistä käyntiin lähtenyt huhu on kiertänyt internetin ihmeellisessä maailmassa vuodesta 2015 lähtien ja aina tasaisin väliajoin se putkahtelee ilmoille uutiskynnyksen rikkoen.
Todistusaineisto on tähän salaliittoteoriaan uskovien mielestä vankkumaton; useimpia todisteet naurattavat. Mutta täytyy sanoa, että kyllä monenlaista väitettä on saatu kehitettyä sen puolesta, että mitään Suomea ei olekaan.
LUE LISTA TÄÄLTÄ: Suomea ei ole olemassa! 10 salaliittoteoriaa tukevaa väitettä
Kesäpilkistä hankikusemiseen – Suomessa kamppaillaan erikoisten urheilulajien mestaruuksista
Tämä lista erikoisten lajien mestaruuskisoista sopii hyvin yhteen Suomen olemassaoloa kyseenalaistavan listan kanssa. Omituisia urheilulajeja pidetään myös todisteena siitä, että eihän tuollaista maata voi oikeasti olla olemassa.
Mutta kyllä vain: meillä kilpaillaan ihan todellisesti mitä oudompien lajien mestaruuksista. Listallemme eivät päässeet saunominen tai eukonkanto, vaan nyt mennään vähän tuntemattomampien lajien pariin.
Maailmanmestaruudesta on Suomen kamaralla kamppailtu muun muassa puunhalauksessa, piereskelyssä ja rautakankikävelyssä. Oletko sinä kenties osallistunut johonkin listan kisailuista?
LUE LISTA TÄÄLTÄ: Top 10 hulluimmat lajit, joiden mestaruuksista Suomessa on kamppailtu
Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä listoista:
#vainsuomijutut
Nyt kääritään! Näin hulvattomasti muun muassa kirkko ja muut suomalaiset tahot kannustavat Käärijää Euroviisuissa
Otetaan kaikki ilo irti Käärijän jo nyt mahtavasta menestyksestä Euroviisuissa! Vaikka voittoa ei tulisikaan, niin ainakin koko Suomi on yhdessä rintamassa tanssimassa cha cha chata!
Monet ovat varmasti nähneet eri medioissa kuvia Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajista eli kivimiehistä, jotka saivat jo maanantaina ylleen vihreät Käärijä-bolerot.
Mutta muutkin tahot ovat virittäytyneet Euroviisujen huumaan ja repineet kaiken ilon irti Käärijästä ja Cha Cha Cha -kappaleesta. Ja miksipäs ei; eihän Suomi ihan joka vuosi ole yksi suurimmista ennakkosuosikeista.
Listafriikki keräsi Twitteristä joukon julkaisuja, jotka ainakin meillä nostivat hymyn huulille – osa sai jopa nauramaan kyyneleet silmissä. Ilahduttavan rohkeitakin vetoja on nähty eikä todennäköisistä mielensäpahoittajista ole välitetty – ja hyvä niin! Sanoohan Käärijä itsekin: ”Enkä pelkääkään tätä maailmaa”.
Heitetään huomisen kauppalistalle Vihreät kuulat, samppanjaa, piña coladaa ja tietenkin kaikkea sellaista, mitä voi kääriä. Kääretorttua!?
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus – salasanat niinku cha cha cha
Takana rankka viikko ja paljon pitkii päivii? Haluut olla sekasin ja vapaa huolista? 🍍🥥
Pidä silti kaksin käsin kiinni salasanoistasi niinku cha cha cha cha cha cha cha! 😎
Onnea finaalin #käärijä! 💚🔥 pic.twitter.com/qxCtWBGNqn
— Traficomin Kyberturvallisuuskeskus (@CERTFI) May 11, 2023
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kannustaa Käärijää, mutta muistuttaa cha cha chan lomassa pitämään huolen turvallisista toimintatavoista verkossa.
Kirkon ulkomaanapu – enkä pelkääkään tätä maailmaa
👇💚💚💚😎💚💚💚👇
Niinku cha cha cha
Enkä pelkääkään tätä maailmaa
Niinku cha cha cha#Kehitysyhteistyö on osa Suomen ulkopolitiikkaa.#ChaChaCha #EmmeKäännäSelkää #Kaarija— Kirkon Ulkomaanapu (@Ulkomaanapu) May 10, 2023
Kirkon ulkomaanavun twiitti on jopa liikuttava! Käärijää kannustetaan ja kappaleesta löydetään myös yhtymäkohta omaan toimintaan.
Suomen ympäristökeskus – havaintoja uhanalaisesta käärijälajista
Olemme saaneet paljon kansalaishavaintoja lajista, jonka tuntomerkkejä kirkkaanvihreä väritys, rytmikäs liikehdintä ja ananaspohjaisten juomien äärelle hakeutuminen. Tämä uhanalainen käärijälaji leviää toivottavasti pian koko Eurooppaan#chachacha #paidatonriehuja #Eurovision2023 pic.twitter.com/g41Ws1CZW6
— Suomen ympäristökeskus (@SYKEinfo) May 9, 2023
Suomen ympäristökeskuksen twiitti on yksi kekseliäimmistä! Kyllä, tämä paidattomana riehujanakin tunnettu käärijälaji on ottamassa koko Euroopan haltuun.
Nurmijärven kunta – Seitsemän Käärijää
Cha cha cha! Mikäs olisikaan muodikkaampi kampaus kuin Käärijä-potta?
Nurmijärven kunta haluaa tempauksellaan toivottaa Käärijälle tsemppiä Euroviisujen semifinaaliin. Käärijä-vaakuna koristaa kunnan somekanavia viisujen ajan 💚 @outimakela #chachacha pic.twitter.com/UkMN75PA0D— Nurmijärven kunta (@nj_kunta) May 9, 2023
Nurmijärvellä pistettiin vaakuna uuteen uskoon, mutta kuitenkin vain sosiaalisessa mediassa. Seitsemän pellavapäistä veljestä saivat kaikki muodikkaan Käärijä-lookin.
Vielä on naamataulut vakavat, mutta onhan tämä mielikuva paljon parempi kuin se, että vaakunassa olisi seitsemän Donald Trumpia.
Lue lisää: Suomen Top 10 erikoiset, hauskat ja kyseenalaiset kunnanvaakunat.
Pirkanmaan pelastuslaitos – turvallista Cha Cha Chata
Loppuviikolle on luvassa paljon cha-cha-cha-cha’ta, mut eipä silti unohdeta tur-val-li-suut’ta!⁰⁰@pirkanmaanpela toivottaa Käärijälle onnea Euroviisufinaaliin!⁰⁰🫲🟢🟢😃🟢🟢🫱#Käärijä #Eurovision #Finland @JerePoyhonen pic.twitter.com/47BEKhYMIi
— Pelastuslaitos PIR (@pirkanmaanpela) May 10, 2023
Vaikka kaikki haluavat Käärijän voiton jälkeen olla sekaisin ja vapaita huolista, niin Pirkanmaan pelastuslaitos muistuttaa järjen käytöstä. Cha cha cha on sallittua ja toivottavaa, mutta turvallisuus edellä!
Maanmittauslaitos – etsi Karttapaikalta Käärijää
Ajankohtaista #paikkatietoa viisukansalle!💚#Käärijä edustaa Suomea Euroviisufinaalissa tulevana lauantaina. Maastamme löytyy yllättävän monta aiheeseen sopivaa paikannimeä, kuten Kääriän saari Leppävirralla.
Voit etsiä lisää paikkoja Karttapaikalta: https://t.co/paEpGiijY3 pic.twitter.com/f3HIv1sHIB
— Maanmittauslaitos (@Maanmittaus) May 11, 2023
Montako erilaista Käärijään liittyvää paikannimeä Karttapaikalta voisikaan löytyä? Kääriänpudas, Kääriänräme, Kääriäisluoto… Mitä jos mahdollisen euroviisuvoiton jälkeen ei suunnatakaan torille vaan Kääriänkorpeen!?
HSL – Torille!
🫲🟢🟢😃🟢🟢🫱 Mitä yhteistä on ratikalla ja Käärijällä? Kumpikin vie torille! Tsemppiä finaaliin Käärijä. #euroviisut #käärijä #chachacha #ratikka Hymiön creditit @VilleYlikahri pic.twitter.com/HWvMUHruUq
— HSL (@HSL_HRT) May 10, 2023
Helsingin seudun liikenne on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että lauantaina tavataan torilla.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko – hengessä mukana
Hengessä mukana, niinku cha cha chaa. #Käärijä #Eurovision2023 #ESC2023 pic.twitter.com/XiKPPA42T4
— Suomen ev.lut.kirkko (@kirkko_evl) May 9, 2023
Tälle voi nostaa hattua! Mahtava kuva ja aivan loistava kannustusviesti Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta.
Järvenpään kaupunki – logosta kääriytyi uusi versio
Järvenpään kaupungin tunnus Luonnotar heräsi kevään Euroviisujen huumaan ja uudisti tyylinsä. Cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha – tässä on Käärijätär! 🫲🟢🟢😎🟢🟢🫱 #järvenpää #euroviisut #chachacha pic.twitter.com/7OQITW63Dv
— Järvenpään kaupunki (@JarvenpaanKaup) May 11, 2023
Järvenpään kaupungin Luonnotar-tunnuksesta kääriytyi pienillä muutoksilla Käärijätär.
Ateneumin taidemuseo – Edelfelt feat. Käärijä
Boleroita putkahtelee Malmille, kivimiesten ylle ja kultakauden maalauksiin. Toivotamme Käärijälle roppakaupalla onnea Liverpoolin Euroviisujen semifinaaliin 💚
Albert Edelfelt Ateneumissa 5.5.–17.9.
Käärijä Liverpoolissa X.X.–X.X.CHA CHA CHA!#ChaChaCha #Winland #ESC2023 pic.twitter.com/AkKPHCRXqv
— Ateneum Art Museum (@AteneumMuseum) May 9, 2023
Klassikko kohtaa modernin. Ateneumin taidemuseon twiitti ja muokattu kuva Edelfeltin maalauksesta on täyttä kultaa!
Haagan seurakunta – Luther feat. Käärijä
”Pidä kaksin käsin kiinni juomista niinku,
cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha.
Mä mietin pirua ku tartun tuopista niinku,
cha, cha, cha, cha, cha, cha, cha.”#euroviisut #luther #Chachacha pic.twitter.com/DMdV7C1YWa— Haagan seurakunta (@Haagansrk) May 9, 2023
Kun tämä twiitti tuli vastaan, niin nauroin ääneen ja sanoin ainoastaan positiivissa mielessä, että ”mitä helvettiä Haagan seurakunta!?”
Uskonpuhdistuksen käynnistänyt Martti Luther on saanut hieman uudenlaisen tyylin ja Cha Cha Chan sanoja on muokattu Lutherin henkeen sopiviksi.
Tähän on hyvä päättää tämä katsaus euroviisukannustuksista. Mikä näistä oli oma suosikkisi vai onko vastaan tullut vielä jotain parempia? Voit ilmiantaa parhaat kannustukset meidän somessa tai jutun alapuolella olevassa kommenttikentässä!
Lue myös:
-
Yleistieto1 viikko sittenSelfie-tikku käytössä jo sata vuotta sitten!? 10 keksintöä, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella – osa 1
-
Elämäntapa1 viikko sitten
Viimeisistä toiveista Hollywood-leffan arvoiseen tapaukseen: 10 uskomatonta tippaustarinaa – osa 1
-
Tiede6 päivää sitten
Norsut nukkuvat seisten, koska muuten ne kuolisivat: Eläinten 10 eriskummallista nukkumistapaa – osa 2
-
Yleistieto4 päivää sittenSuomessa kiidettiin luistimilla jo yli 5000 vuotta sitten: 10 keksintöä, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella – osa 2
