10 sanaa, jotka ovat samanlaisia joka puolella maailmaa

Maapallolla puhutaan yli 7000 erilaista kieltä. Mutta yllättäen on kuitenkin olemassa sanoja, jotka ovat hyvin samankaltaisia ympäri maailman.

Kymmenien tuhansien vuosien ajan eri suuntiin kehittyneet kielet ovat niin erilaisia, että useimmiten edes vierekkäisissä maissa ei ymmärretä naapurin puhetta. Me emme tiedä tai osaa päätellä, mitä tarkoittaa inu, łééchąąʼí, suns ja köpek. Sanat tarkoittavat koiraa japaniksi, navajoksi, latviaksi ja turkiksi.

On kuitenkin olemassa kourallinen ilmaisuja, jotka ympäri maailman ovat samaa alkuperää tai ovat ihmiselle niin luontaisia, että ne ovat joka kielellä samanlaisia. 

Listafriikki keräsi nyt sanoja, joiden välinen yhteys on havaittavissa läpi kielten kirjon. Tutkijoiden mukaan on olemassa tasan yksi universaali sana, jota voi käyttää missä vain ja tulla aina ymmärretyksi. Osaatko arvata mikä se on?

OK

Missä vain kuljetkin, voit turvallisin mielin ilmaista myötämielisyyttä tai omaa hyvää olotilaasi sanomalla OK tai okei. Sitä on joskus sanottu jopa maailman tunnetuimmaksi sanaksi, joten kovin vikaan sen kanssa ei missään maailman kolkassa voi mennä. 

Yhdysvallat ottaa kunnian tästä suurimmasta ja laajimmalle levinneestä vientituotteestaan. Tarinan mukaan OK esiintyi ensimmäisen kerran vitsinä Boston Morning Post -lehdessä vuonna 1839. Päätoimittaja piti hauskana juttuna sitä, että ”all correct” (kaikki oikein) lyhennettäisiin lehden satiirisessa osiossa väärin. Ilmeisesti se oli 1800-luvulla huvittavaa…

Kaksikirjaimiselle maailmanvalloittajalle on myös muita alkuperäteorioita: Sen on sanottu olevan peräisin Amerikan alkuperäiskansoihin kuuluvan Choctaw-heimon sanasta okeh, joka tarkoittaa…okei. Tai ehkä se juontaa juurensa kreikankieliseen όλα καλά (ola kala), jolla kaiken kerrotaan olevan hyvin.

Miksi OK sitten on levinnyt kaikkialle? Sitä ei tiedetä varmaksi, mutta paikan vakiintumista on todennäköisesti helpottanut se, että sanan äänteet löytyvät useimmista kielistä. Sellainen termi, jossa on vaikkapa suomalainen ”r”, ei ikinä voisi ottaa tuulta alleen.

Taxi

Taksi on toinen suhteellisen uusi sana, joka on levinnyt nopeasti ympäri maailman. 1900-luvun alun Lontoossa kahdesta sanasta, taximeter ja cabriolet, muodostettu taxicab lyheni näpsäkästi taxiksi.

(Cabriolet on kärryjen takaa ohjattava hevosvaunu ja taximeter on johdettu latinankielisestä maksamista tarkoittavasta taxa-sanasta.)

Yksinkertaisuudessaan ja lyhyydessään sana oli helppo omaksua ja voi olla, että se levisi kasvavan turismin myötä ympäri maailman. Taksia voit huudella aivan selvällä suomen kielellä muun muassa Espanjassa, Uzbekistanissa, Beninissä ja Malesiassa. Hieman tarkempi pitää olla, jos käytät Uudessa-Seelannissa maorin kieltä, tēkihi, tai Etelä-Afrikassa zulun kieltä, itekisi.

Yhtä laajasti tunnettu taitaa kohta olla Uber.

Pajama

Pyjaman alkuperä, niin sanana kuin yöasunakin, on peräisin Iranissa puhutusta farsin kielestä. Pāy-jāmeh tarkoittaa suorana käännöksenä jalkavaatetta, ja alunperin sanalla onkin viitattu löysiin housuihin, jotka kiinnitetään vyötäröltä kuminauhalla. Sana oli jo aiemmin lainattu Intiaan, josta se 1800-luvun siirtomaa-aikana siirtyi Englantiin ja sieltä kaikkialle muualle. 

Hassua sanan leviämisessä muihin kieliin on se, että kaikkialla oli nukkumiseen tarkoitetulle asulle jo oma, vakiintunut sanansa, mutta jostain syystä Intiassa päivisin käytettävä, löysä vaate kiilasi yöpuvun nimeksi niin arabiankielisenä bijamana kuin unkarilaisena pizsamana. Se otti paikkansa jopa mihinkään kielikuntaan kuulumattomassa baskissa.

Banana

Vaikka banaani on endeeminen kasvi todennäköisesti vain Länsi-Intian saaristossa (eli hämäävästä nimestään huolimatta Karibialla) sekä Kaakkois-Aasiassa, on se sanana peräisin senegalilaisesta wolofin kielestä. Afrikkaan banaani tuotiin jo esihistoriallisena aikana, ja lopulta nimensä kera Eurooppaan 1500-luvulla.

Banaani ei sanana ole muuttanut muotoaan, vaikka monen muun hedelmän kohdalla niin on käynytkin. Ilmeisesti se on sopinut kaikissa kielissä niin hyvin suuhun (haha), että sanaa ei ole tarvinnut lähteä muuttamaan tutumman kuuloiseksi. 

Mama

Heti näin alkuun selvennys: suomeksi äiti on äiti. Vaikkakin ikivanha, on se silti germaaninen lainasana, sillä muinaisessa suomen kielessä äitiä on kutsuttu emoksi. Viroksi äiti on ema

Ja sitten siihen, mistä nuo sanat ovat peräisin.

Mama-sana esiintyy häkellyttävän monessa kielessä hyvin samanlaisena. Olisi helppo ajatella, että äiti on niin tärkeä osa lapsen selviytymistä, että sana on säilynyt ihmiskunnan alusta saakka ja siksi pysynyt lähes muuttumattomana mihin päin maailmaa lajimme ikinä onkaan levinnyt.

Mutta todellisuudessa tuo sana on syntynyt itsenäisesti eri kielikuntien kantamuodoissa. Tutkijoiden mukaan se johtuu vauvan ensimmäisistä ääntelyistä. Yleensä lapsi päästää aluksi suustaan ”aa” ääntä, jonka muodostamiseen ei tarvita kummempia kikkoja. Sitä seuraava äänne on se, kun vauva laittaa kesken ”aa:n” suunsa kiinni, jolloin kuuluu ”mm”. Kun vauva on ollut rinnalla, tulee sen suusta mamamama, jolloin äiti voi olettaa ääntelyn viittaavan itseensä. M-äännettä seuraa yleensä ”p”, joka on johtanut toisen huolenpitäjän, ”papan” nimitykseen.

Äiti on samanlainen sana, oli kyse sitten koreasta, eomma, navajosta amá, swahilista mama tai vaikka inuiittikielestä anama. Toki sana on hieman muuttunut, mutta perustana on -ma, jonka juuret voi löytää siitä suomalaisestakin emosta. 

Cha

Tee on lähtöisin Kiinasta, niin sanana kuin juomanakin. Itse asiassa teen kaksi yleisintä nimitystä ovat molemmat peräisin Kiinasta. Silkkitien kaupankäynnin kautta läpi Keski-Aasian levinnyt cha otettiin käyttöön muun muassa venäjän, farsin, arabian ja swahilin sekä muihin itäisen Afrikan kieliin.

Hollantilaiset kävivät kovasti kauppaa esimerkiksi Taiwanin saarella, jossa cha lausuttiin ”te”. Heidän mukanaan Eurooppaan ja läntiseen Afrikkaan omaksuttiin juomasta nimi tee. Ainoita, joissa teestä ei käytetä cha- tai te-nimitystä, ovat sellaiset kielet, joiden alueella teetä on alunperinkin viljelty.

Mutta näillä kahdella sanalla pääsee aika pitkälle, jos on vierailla mailla eikä tiedä mitä juomaa tilata. Sanot vain cha tai te, niin melko varmasti saat turvallisen kupillisen teetä.

Haha

Jos nauru on ihmisten universaali kieli, niin sen kirjoitettu muoto on ”haha”. Kaiken maailman ”hehet” ja ”hihit” eivät vedä missään päin maailmaa vertoja ”hahalle”, jos haluat ilmaista jonkun asian olevan hauskaa. Kirjoitusasu voi olla erilainen, muun muassa espanjassa huvittuminen kirjoitetaan ”jaja”, mutta siinä onkin kyse kirjainten erilaisesta lausumisesta.

Thaimaassa numero 5 lausutaan ”ha”, joten jos joku asia on erityisen hauskaa, voi thaimaalainen näppäillä puhelimellaan monta viitosta peräkkäin.

Tai sitten voi käyttää uutta universaalia ja kaikkien ymmärtämää kieltä, hymiöitä. 😂😂😂

Ja jos oikein villiksi haluaa heittäytyä, niin voi vaikka soittaa kaverille ja nauraa ääneen!

Qahwah

Samoin kuin teen kohdalla, niin kahviakin voi yrittää tilata toistelemalla jotain näistä: café, kahve, kava. Aivan varmasti joku osuu lähelle oikeaa. 

Kahvin nimi on peräisin arabian kielisestä sanasta qahwah. Se taas on napattu etiopialaiselta Kaffan alueelta, jossa kahvia on ensimmäisenä alettu viljelemään. Toisaalta kaffan kielellä kahvi on būno, mikä on hyvä muistaa, jos niillä seuduilla alkaa kahvihammasta kolottaa.

Suurin osa kielistä on napannut itselleen turkkilaisen (arabiasta lainatun) kahve-sanan, eikä kellään ole ollut suurta tarvetta mennä termiä muuttamaan. V:t ovat voineet muuttua f-kirjaimiksi tai a:t o:ksi, mutta perusidea on pysynyt samana. 

Xocolatl

Suklaan tarina on lähes identtinen kahvin kanssa; siinä mielessä, että valtavan suosituksi noussut, riippuvuutta aiheuttava aine on pysynyt nimeltään lähes muuttumattomana.

Nykyisen Meksikon alueella puhutusta nahuatlin kielestä lainattu xocolatl muuttui konkistadorien suussa chocolateksi. Espanjalaiset toivat 1500-luvulla Eurooppaan mukanaan niin kaakaopapuja kuin niiden nimenkin.

Alunperin kaakaopapua tarkoittaa sanan alkuosa, ja a-tl -pääte on viitannut juomaan, kirjaimellisesti ”veden kanssa”. Joten suklaan nimi tarkoittaa oikeasti kaakaota. Hämmentävää.

Se, etteivät kahvi, tee tai suklaa ole sanoina muuttuneet juuri ollenkaan, johtuu todennäköisesti siitä, että ne yleistyivät uusilla kauppa-alueilla niin nopeasti. Varminta oli vain pitää sana, jonka ihmiset jo yhdistivät uuteen koukutuksen kohteeseensa.

Häh?

Se on yksi ja ainut sana, joka on täysin universaali. Lauseen pikaisesti keskeyttävä ja korjaamista pyytävä, lyhyt ja ytimekäs: häh

Tutkijoiden mukaan se on virallinen sana, koska äänne voidaan kirjoittaa ja sen lukija tietää, mistä on kyse. Kirjaimet vaihtelevat kielestä toiseen, mutta perusrakenne on aina sama: yksitavuinen vokaalin ja konsonantin yhdistelmä, jolla on kysyvä tarkoitus. Myös äänenpaino on useimmiten nouseva.

Häh-sana täytyy oppia; se ei ole luonnollinen äännähdys toisin kuin vaikka kirkaisu tai murahdus. Joka kieleen sana on syntynyt toisistaan erillisenä; ihmiset ovat vain ympäri maailman havainneet, että se sopii hyvin mukaan keskusteluun eikä keskeytä alkuperäistä puhujaa liikaa. 

Sillä ei ole väliä, minkälainen mitä-sana milläkin kielellä on, välihuomautus on aina samankaltainen. Asiaa tutkineen N.J. Enfieldin mukaan häh, huh, yeh, ha tai eh eivät ole universaalin hämmennyksen, vaan ennemminkin yhteistyön sanoja, joilla saadaan kommunikaatio-ongelma ratkaistua heti, jos sellainen ilmenee.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme, jos mieleesi tulee muita ympäri maailman ymmärrettäviä sanoja.