Maan päivä: Mitä maapallolle kuuluu tänään?

Joka vuosi huhtikuun 22. päivänä vietetään maailman laajuista Maan päivää. Tämän vuoden teema on ”ilmastoteko” ja siihen voivat kaikki ottaa helposti osaa.

Vuodesta 1970 saakka järjestetty Maan päivä (Earth Day) on jo viidenkymmenen vuoden ajan ollut ympäristönsuojelun etulinjassa. Tänä vuonna Maan päivään liittyvät kampanjat ja keskustelupaneelit pidetään kokonaan verkossa, joten kaikki nettiyhteyden omaavat voivat osallistua ympäristönsuojelutalkoisiin. 

Tällä hetkellä ilmastonmuutos voi tuntua toissijaiselta, mutta pandemia ei poista sitä faktaa, että maapallo on saastunut ja roskainen.

Listafriikki keräsi kymmenen kohdan listan, jossa muistutetaan ympäristönsuojelun tärkeydestä ja siitä, mitä juuri sinä voit omalta osaltasi tehdä. Ja kyllä, jokainen pienikin asia on merkittävä!

Mitä Maan päivänä on saavutettu?

Eri vuosina järjestäjät ovat halunneet nostaa jonkun tietyn ympäristönsuojelun aiheen jalustalle.

Historian ensimmäinen Earth Day sai Yhdysvalloissa aikaan suuria lakimuutoksia ja poliittisen kentän yhdistymistä ympäristöasioissa. Siitä on vähän otettu takapakkia, mutta aina voi yrittää uudelleen.

Vuonna 1990 Maan päivän kierrätysteema antoi maailmanlaajuisen sykäyksen roskien lajittelulle ja kierrättämiselle. Neljäkymmenvuotista toimintaa juhlittiin vuonna 2010 kampanjalla, jonka tarkoitus oli istuttaa miljardi puuta; siihen tavoitteeseen päästiin kaksi vuotta myöhemmin.

Vuonna 2016 maailman johtavat päättivät, että Pariisin ilmastosopimus astuu voimaan juuri Maan päivänä. Sen vaatimattomana tavoitteena on pysäyttää ilmastonmuutos

Ole Suomessa edelläkävijä

Maan päivä ei ole niin suuri juttu Suomessa kuin se on muualla maailmassa. Vaikka ympäristöjärjestöissä kyllä tiedetään sen ajankohta, ja ymmärretään päivän merkitsevyys muualla, ei suureen kampanjointiin riitä maassamme voimavaroja.

Erilaisia vuosipäiviä ja ympäristön suojelemiseen liittyviä tapahtumia on niin paljon, että Suomessa Maan päivä on vain yksi niiden joukossa.

Siksi olisikin erityisen tärkeää, että yksittäiset ihmiset ja yritykset lähtisivät järjestämään omia (tänä vuonna virtuaalisia) tempauksia. Viime vuosina Maan päivän tapahtumiin on arvioiden mukaan osallistunut yli miljardi ihmistä.

Eikö jo ole korkea aika, että suomalaisetkin lähtevät mukaan!?

Osallistu EarthDayhin netissä

Maan päivään voit helposti osallistua omalta kotisohvalta. Earth Dayn nettisivuilla voi 24 tunnin ajan seurata ympäri maailman tapahtuvia keskusteluja, virtuaalisia mielenilmauksia, opetusvideoita ja ihmisten omia ilmastotekoja.

Eikä siinä tarvitse jäädä vain sivustaseuraajaksi, sillä Earth Dayn sosiaalisen median kanaviin voi lähettää esimerkkejä omista ilmastoteoista. Rakenna komposti takapihalle tai uusi kätevä lajittelupiste keittiöösi. Tietenkin jokainen voi myös lahjoittaa rahaa Earth Dayn keräyksiin tai esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitolle

Jos ei muuta, niin käy muun netissä pyörimisen ohessa lukemassa jotain ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutokseen liittyvää. Itse asiassa taidat tehdä sitä juuri nyt!

Tämän vuoden loppuun mennessä Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneiden maiden täytyy osoittaa konkreettisia tekoja matkalla tavoitteeseen. Se vaatii, ei vain päättäjiltä, vaan kaikilta meiltä osallistumista ja myös uhrauksia. Kun lentoliikenne joskus avautuu, niin onko samantien syytä suhaista reissuun? 

Otsonikerros on toipumassa

Hyviä uutisia!

Etelämantereen yläpuolella oleva otsonikerros on hurjimmista vuosista palautunut niin paljon, että eteläisellä pallonpuoliskolla huolta aiheuttanut suihkuvirtaus on pysähtynyt.

1900-luvun lopulla otsonikerrokseen oli syntynyt aukko, jonka yllättäen huomattiin vaikuttavan ilmakehän kiertoliikkeeseen. Tuo suihkuvirtaukseksi kutsuttu ilmiö oli alkanut siirtymään etelämmäksi. Siirtyminen aiheutti sen, että lämmön ja kosteuden kulkeutuminen eteläisellä pallonpuoliskolla muuttui. Tämä vaikutti erityisesti Etelämantereen, Patagonian ja Uuden-Seelannin lämpenemiseen sekä läntisen Tasmanian ja Uuden-Seelannin kuivumiseen. Australiassa ilmavirtausten siirtyminen lisäsi kuivuutta työntämällä sateita pois rannikoilta. Muutos vaikutti myös Eteläisen jäämeren kiertoon, lämpötilaan ja suolapitoisuuteen. 

Vuonna 1987 allekirjoitettiin 46 maan toimesta Montrealin pöytäkirja, joka on kansainvälinen sopimus, jolla pyritään otsonikerroksen suojeluun vähentämällä otsonikatoa aiheuttavien aineiden valmistusta ja käyttöä. Aukko Etelämantereen yllä oli löydetty vasta muutamaa vuotta aiemmin ja löydöksen ansiosta huomattiin, että jotkin ihmisen valmistamat yhdisteet, kuten kloorifluorihiilivedyt, heikensivät otsonikerrosta.

Nopealla kansainvälisellä yhteistyöllä saatiin kuitenkin suunta muutettua, ja otsonikerros on alkanut korjaantumaan, minkä ansiosta suihkuvirtaus on siis lopettanut siirtymisensä. Jos ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä, voi olla että ilmavirrat siirtyvät lopulta entisille paikoilleen.

Ilmaston lämpeneminen

Fakta: Viimeisen 140 vuoden ajalta vuosi 2019 oli historian toiseksi kuumin. Kärkipaikkaa pitää 2016.

Fakta: Tammikuu 2020 oli historian kuumin tammikuu. Helmikuu 2020 oli toiseksi kuumin häviten niukasti vuoden 2016 helmikuulle.

Fakta: Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on suurempi kuin ikinä aiemmin 800 000 vuoden aikana. 

Fakta: Viimeisin kerta, kun maapallon kuukausittainen keskilämpötila on ollut normaali (suhteessa 1900-lukuun), oli vuonna 1985.

Fakta: Vuodesta 1990 saakka maapallon meret ovat lämmenneet vääjäämättömästi. 

Ilmanlaadun paraneminen

Nyt kun liikennepäästöt ovat minimissään, on ympäri maailman saatu todistaa saastepilvien hälvenemistä ja suurten kaupunkien ilmanlaadun parantumista. Sehän on selvää, että ilman puhdistuminen on vain hetkellinen ilmiö, mutta se antaa vedenpitävän todisteen siitä, mitä teollisuus ja liikenteen päästöt saavat aikaan. 

Typpidioksidin määrä ilmassa on radikaalisti vähentynyt, mikä antaa meille toivoa tulevaisuuteen ja ajatuksen siitä, mitä hiilineutraalilla yhteiskunnalla voidaan saavuttaa. Typpidioksidi, joka ei itsessään ole niin sanottu kasvihuonekaasu, on ihmisen terveydelle haitallinen ja aiheuttaa muun muassa astmaa ja muita vakavia keuhkosairauksia.

Videolla on nähtävissä Euroopan avaruusjärjestön, ESA:n, satelliittikuvaa Italian vähentyneistä typpidioksidimääristä. Samanlaisia radikaaleja muutoksia ilmanlaadussa on havaittu joka puolella maailmaa. 

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan ilmansaasteiden takia kuolee vuosittain lähes 9 miljoonaa ihmistä.

Eläimet liikkuvat vapaammin

Kun ihmiset pysyvät sisällä, tulevat eläimet esiin piiloistaan. (Tämän linkin kautta voit käydä lukemassa, mitä silloin tapahtuu, kun ihminen on poistunut kuvioista kokonaan.)

Nyt on poikkeukselliset olosuhteet ja kun tilanne normalisoituu, siirtyvät eläimet takaisin omiin oloihinsa. Tämä on ihmisille kuitenkin erittäin hyvä herätys ja muistutus siitä, miten lähellä villi luonto oikeasti onkaan.

Ympäri maailman on saatu todistaa kaupunkien valtaamista: Barcelonassa villisiat juoksentelevat keskustassa, Pariisissa sinisorsat tekevät päiväkävelyjä kaduilla, Korsikalla lehmät nauttivat rantaelämästä ja Walesissa vuorikauriit tekevät kaupunkikierroksia.

Ylläoleva kuva on Kanadan suurimman kaupungin, Toronton, yhdestä vilkkaimmista ja suosituimmista ulkoilualueista, joka yleensä on täynnä ihmisiä ja heidän vapaana juoksevia koiriaan. Tänään viileästä kevätpäivästä Ontariojärven rannalla nautti kettuemo viiden leikkivän poikasensa kanssa.

Erityismaininta: Kilpikonnat

Eräs suuria turistilaumoja houkutteleva vuosittainen tapahtuma luonnossa on merikilpikonnien rantautuminen munimaan. Ja erityisen kiinnostavaa on se, kun pienet kilpparit kuoriutuvat ja taittavat hengenvaarallisen matkan rantahietikolta mereen.

Niitä uhkaavat linnut ja muut saalistajat, mutta myös ajattelemattomat ihmisjoukot. Merikilpikonnien pesiä on rikottu, munia on viety ja kuoriutuneita poikasia on häiritty ja jopa tapettu niiden muutenkin vaarallisina ensiaskelina.

Nyt kun kokoontumiset rannoille on kielletty, saavat kilpikonnat munia rauhassa ja niitä onkin rantautunut aiempia vuosia huomattavasti enemmän niin Intiassa kuin vaikkapa Brasiliassakin. Johtuuko se ihmisen poissaolosta? Hankala sanoa.

Mutta ainakin muniminen sujuu häiriöttä ja poikasilla on vähemmän uhkia, kun ne kuoriutuvat. Thaimaalaisella rannalla pesiä on löytynyt enemmän kuin viimeiseen 20 vuoteen. Turismi on pilannut monia merikilpikonnien luontaisista pesimäalueista, joten autiot rannat ovat niille nyt harvinaista herkkua.

Tänä vuonna niiden käyttäytymistä seuraamalla voidaan kartoittaa alueita, jotka olisi mahdollista rauhoittaa, vähintään munimisajankohdaksi.

Mitä jos ottaisit kävelylle muovipussin mukaan ja keräisit roskia?

Maan päivälle oli suunnitteilla globaali ympäristönsiivouskampanja, jossa ihmiset kokoontuisivat asuinalueilleen keräämään roskia. Sen piti olla maailman suurin ikinä järjestetty vapaaehtoistapahtuma, mutta sattuneesta syystä se ei tänä vuonna toteutunut. Mikäänhän ei kuitenkaan estä tekemästä sitä omatoimisesti. 

Ei ole helpompaa tapaa osallistua Maan päivään kuin laittaa hanskat käteen, ottaa muovipussi mukaan ja lähteä ulos keräämään roskia. Se on myös loistava tapa saada käytettyä hyväksi näppäriä, pieniä käsiä. Asettakaa kilpailu siitä, kuka kerää eniten. Kaikille osallistujille voi antaa sitten palkinnon hyvästä suorituksesta. Kauanko luulet, että kestää täyttää yksi muovipussillinen? 

Mitä muuta minä voin tehdä?

Alkaako ärsyttää jatkuva paasaus yksityisautoilun vähentämisestä? Vai oletko kyllästynyt lihan demonisointiin? 

On ihan totta, että mahdollisuuksien mukaan olisi hyvä käyttää julkisia tai omaa lihasvoimaa liikkumiseen. Kasvisruoan lisääminen ei tee kellekään pahaa, päin vastoin.

Mutta mitä muuta? 

Nykyään, erityisesti Maan päivänä, on trendikästä olla puunhalaaja! Voit valistaa ystäviäsi ja pommittaa somen täyteen ympäristönsuojelua. Sanonta ”tieto lisää tuskaa” toimii loistavasti ympäristöasioissa. Mitä enemmän katsot luontodokumentteja (myös sellaisia, joissa ei uhkailla koko ajan maailmanlopulla), sitä enemmän mietit omia valintojasi. Eikä sen tarvi olla tuskaista, vaan elämästä voi nauttia myös ympäristöystävällisesti. Voitko kuvitella? 😉

Lasten ”valistaminen” kannattaa aloittaa jo aikaisin: Avara luonto pyörimään vain. Ja kun ruutuaika on tullut täyteen, niin suunnatkaa ulos. Kerro jälkikasvullesi eri eläin- ja kasvilajeista, ihmetelkää muurahaisia ja puhaltakaa voikukan siemeniä. Pienten lasten ei tarvitse tietää, miksi koralliriutat kuihtuvat tai sademetsät palavat, mutta kun se aika koittaa, on heille jo syntynyt kunnioitus luontoa ja sen monimuotoisuutta kohtaan.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme, mitä sinä aiot tänään tehdä maapallon ja ilmaston puolesta?