Yhteiskunta

10 eriskummallista ja hauskaa jouluperinnettä maailmalta

Julkaistu

Nyt listataan kymmenen erikoista jouluperinnettä maailmalta.

Miten joulua juhlitaan muualla maailmassa? Nyt listataan 10 erikoista jouluperinnettä, jotka osoittavat, että samaa juhlaa voi viettää lukuisilla eri tavoilla.

Kun suomalaisesta joulusta kerrotaan maailmalla, niin ihmetystä aiheuttaa tietenkin joulusauna, mutta myös kynttilöiden vieminen haudoille. On mahtavaa tutustua muiden maiden ja kulttuurien jouluperinteisiin, sillä erilaiset tavat ovat rikkaus. Olisiko näistä joku sellainen, jonka voisit ottaa osaksi omaa jouluasi?

Tšekissä naimattomat naiset heittelevät kenkiä

Tšekissä tehdään joulutaikoja, vähän niin kuin meillä juhannuksena. Ja samoin kuin keskikesällä, niin jouluisissakin taioissa keskitytään kumppanin löytämiseen.

Jouluaattona naimattomat naiset heittävät kengän olkansa yli kohti ovea. Jos kenkä putoaa maahan niin, että kärki on kohti ovea, tulee hän seuraavana vuonna tapaamaan sulhasen. Kanta kohti ovea tarkoittaa sitä, että potentiaalista sulhoa ei ole näköpiirissä ja kenkää saa taas seuraavana jouluna yrittää heittää paremmalla onnella.

Koristele joulukuusi ukrainalaiseen tapaan hämähäkinseitillä

Ukrainassa joulukuusi valjastetaan juhlakuntoon meidän silmin katsottuna hyvin erikoisilla koristeilla. Ukrainalaisen kuusen oksilla nimittäin risteilee hämähäkinseittejä ja pallojen joukossa voi nähdä roikkumassa hämähäkkikoristeita.

Tämä jouluperinne on saanut alkunsa vanhasta tarinasta, jossa köyhä leskiäiti ja hänen lapsensa kasvattivat joulukuusen kävystä. Heillä ei kuitenkaan ollut varaa ostaa koristeita. Jouluaamuna perhe heräsi ihmeelliseen näkyyn: joulukuusi oli kauttaaltaan hämähäkinseitin peitossa ja ikkunasta tulviva auringonvalo muutti verkot kullaksi ja hopeaksi. Leskiäiti lapsineen ei enää koskaan joutunut elämään köyhyydessä.

Tästä syystä ukrainalaiset ripustavat joulukuusiinsa pavuchky-koristeita, joka tarkoittaa kirjaimellisesti pientä hämähäkkiä.

Advertisement

Norjassa piilotetaan luudat noidilta

Pakanalliset ja kristilliset perinteet sekoittuvat solussa sovussa norjalaisessa joulunvietossa, sillä jouluaatto osuu samaan ajankohtaan pahamaineisen noitien yön kanssa.

Ikivanhan uskomuksen mukaan jouluyönä pahat henget ja ilkeät noidat palaavat maan päälle aiheuttamaan itkua ja hammasten kiristystä. Välttyäkseen kaikelta harmilta norjalaiset piilottavat luutansa ja harjansa ennen nukkumaanmenoa, jotta noidille ei ole tarjolla kulkuvälineitä.

Japanilaiset nauttivat jouluruoan KFC:llä

Vaikka vain pieni osa japanilaisista on kristittyjä, ei se tarkoita sitä, etteikö nousevan auringon maassa juhlittaisi joulua laajasti. Perinteet ovat hieman poikkeavia, mutta kaikilla meillähän on omat tapamme.

Japanilaiseen jouluun kuuluu tärkeänä osana ruokailu Kentucky Fried Chicken -pikaruokaravintolassa. Ateriointi KFC:ssä on niin suosittua, että jouluruoalle haluavien on syytä varata pöytä jopa kuukausia etukäteen.

Erikoinen jouluperinne sai alkunsa 1970-luvulla, kun maahanmuuttajat ja Japanissa joulun aikaan vierailulla olleet kristityt turistit kerääntyivät KFC-ravintoloihin. Valinta kohdistui juuri tähän ketjuun, koska sieltä sai edes jotain etäisesti kokonaista kalkkunaa muistuttavaa. KFC:llä pantiin suosio merkille ja joulun ympärille luotiin jättimäinen mainoskampanja vuonna 1974. Japanilaisille toitotettiin joka tuutista, että JOULU=KENTUCKY.

Sukupolvi on voinut vaihtua, mutta tapa on säilynyt. Japanilaisille KFC on edelleen yhtä kuin joulu, ja ravintolaketjulle se on vuoden kiireisintä aikaa. Kurisumasu ni wa kentakkii eli Kentuckya jouluksi!

Retiisien kaivertamista meksikolaisittain

 

View this post on Instagram

 

Advertisement

A post shared by Vangelis Psaris (@elmundodevangelis)

Joulukuun 23. päivänä Oaxacan kaupungissa, Meksikossa, kokoonnutaan vuotuisille festivaaleille, joiden teemana on retiisin kaiverrus. Noche de Rábanos järjestettiin ensimmäisen kerran virallisesti vuonna 1897.

Jo sitä ennen torikauppiaat houkuttelivat asiakkaita kojuilleen kaivertamalla retiiseistä yksityskohtaisia hahmoja, joita paikalliset ostivat joulupöytiinsä koristeiksi. Nykyisin viljelijät kasvattavat retiisejä jopa kolmen kilon painoisiksi, jolloin niiden kaivertaminen on huomattavasti helpompaa kuin pikkuisten palleroiden. Näitä suuria vihanneksia ei ole tarkoitus syödä, sillä maku ja laatu kärsivät kasvatuksessa.

Kaiverrettujen retiisien reunat alkavat tummenemaan muutaman tunnin jälkeen, mutta se ei yleisöä haittaa. Väkijoukko jonottaa tuntikausia päästäkseen ihailemaan viljelijöiden kätten jälkeä. Suosittuja aiheita ovat paikalliset villieläimet, kuten krokotiilit ja käärmeet, sekä siirtomaa-aikainen arkkitehtuuri. Myös Meksikon monivaiheinen historia näkyy kaiverruksissa, sillä näytteillä on vierekkäin sekä jouluseimiasetelmia että mayojen perinteisiä hahmoja.

Venezuelassa bailataan yö rullaluistellen ja siitä sitten varhaisaamun messuun

Las patinatas rullaluistimet jalkaan ja bileiden kautta kirkkoon! Venezuelan pääkaupungissa Caracasissa on mielettömän hauskalta kuulostava jouluperinne, jonka vuoksi osa kaupungista on autoilta suljettu kello kahdeksaan saakka aattoaamuna.

Myöhään edellisenä iltana ihmiset kokoontuvat kaduille ja puistoihin juhlatunnelmissa, rullaluistimet jalassa. Koko yö menee musiikin tahdissa juhliessa ja aamulla ennen auringonnousua väki suuntaa messuun.

Advertisement

Legendan mukaan lapset sitovat langan varpaaseen mennessään nukkumaan ja jättävät narun toisen pään roikkumaan ikkunasta ulos. Ohi rullittelevat aikuiset vetävät naruista ja herättävät öisiin kekkereihin liian nuoret lapsukaiset kirkkoon. Todellisuudessa lapset otetaan usein mukaan laulamaan ja joraamaan, sillä kyse ei ole mistään juomingeista.

Kukaan ei tiedä, mistä tapa on saanut alkunsa, sillä rullaluistelu ei ole muuten Caracasissa mitenkään yleistä. Jotenkin siitä vain joskus 1950-luvulla tuli kaupunkilaisille yhteinen jouluperinne, jonka jälkeen on mukava painua aamuviiden joulumessuun.

Joulusiivot Guatemalassa: Roskat ja paholainen yhdessä roviolle

Hyviä uutisia niille, jotka puunaavat jokaisen kaapin ja sopukan jouluksi. Jos guatemalalaista jouluperinnettä on uskominen, niin kunnon siivous pitää paholaisen ja muut pahat henget loitolla. Ne kun viihtyvät kotien pimeissä ja likaisissa nurkissa.

Joulukuun alussa guatemalalaisissa kodeissa ja kaupunkien kaduilla siivotaan, kerätään roskia ja lakaistaan pölyjä. Kaikki saasta kasataan ulos joko omalle pihalle tai kaupungin yhteiseen kokkoon. Sitten koittaa suuri juhla, kun paholaista muistuttava nukke asetetaan kasan päälle ja koko roska tuikataan tuleen.

La Quelma del Diablo eli paholaisen polttaminen on vanha perinne, jonka uskotaan vievän mennessään kaikki kuluvan vuoden epäonni ja ikävät tapahtumat, jolloin uusi vuosi voi alkaa puhtaalta pöydältä ja nousta kukoistamaan vanhan vuoden tuhkista.

Peukaloisen metsästystä Mansaarella

Toinen joulupäivä tunnetaan meillä Tapaninpäivänä. Se on saanut nimensä kristinuskon ensimmäisen marttyyrin, Pyhän Stefanoksen eli Pyhän Tapanin, mukaan. Tapaninpäivä on Suomessa hieman väliinputoaja, sillä silloin yleensä joulun juhliminen alkaa tulla päätökseen ja ihmiset rupeavat suunnittelemaan uudenvuoden kekkereitä.

Irlannin ja Ison-Britannian saarten välissä sijaitsevalla Mansaarella Pyhän Stefanoksen päivää juhlitaan osallistumalla kulkueisiin, joissa lauletaan ja hakataan keppejä yhteen. Väkijoukko tanssii koristellun paalun ympärillä ja laulaa kansanlauluja.

Advertisement

Kulkue voi keppeineen näyttää vähän noitavainoilta, mutta kyse on ikivanhasta kelttiläisestä perinteestä. Hunt the Wren eli Peukaloisen metsästys ei liity piirroshahmo Nils Holgerssoniin, vaan pieneen varpuslintuun. Peukaloinen oli kelttiläisessä mytologiassa pyhä lintu, joten sen uhraaminen oli suuri juttu. Kristinuskon myötä perinne säilyi ja keppien nokkaan seivästetyt peukaloiset kynittiin ja haudattiin juhlallisissa seremonioissa kirkkomaalle.

Vaikka Tapaninpäivän perinteen takana onkin verenhimoinen rituaali, ei Mansaarella enää metsästetä lintuja. Perinnettä vaalitaan kuitenkin sen verran, että jollakin kulkueessa voi kepin päässä olla lelulintu.

Espanjassa jännitetään vuoden suurinta lottoarvontaa

Olennainen osa espanjalaista joulunviettoa on tavallisesti joulukuun 22. päivänä arvottava voittopotti, jolla on oma erikoisnimensä: El Gordo eli Paksukainen. Miljardeilla euroilla pelattava joululotto ei ole vain Espanjan suosituin vaan myös koko maailman suurin lottoarvonta. Tietyt kioskit ovat vuosien saatossa nousseet kulttiasemaan ja niille matkataan ostamaan viisinumeroisia lottoarpoja satojen kilometrien päästä.

Voittonumerojen julistaminen on jättimäinen sosiaalinen tapahtuma ja ihmiset joka puolella Espanjaa kokoontuvat yhteen lottokuponkiensa kanssa jännittämään arvonnan tulosta. Koko maa pysähtyy arvonnan hetkellä.

Päävoitto on useana vuotena ollut monta sataa miljoona euroa. Jaossa on kuitenkin monia satojen tuhansien arvoisia potteja sekä tuhansia pienempiä rahapalkintoja. Yhteensä joululotossa jaettiin tänä vuonna yli 2,4 miljardia euroa. Siitä on espanjalaisten mukava rauhoittua joulunviettoon!

Saksalainen joulusuolakurkku

Saksassa joulukuusen ripustettava koristesuolakurkku päättää tämän erikoisista jouluperinteistä kertovan listan. Tästä joulukoristeesta syntyi nimittäin aikamoinen härdelli, kun yritimme selvittää perinteen aitoutta. Monessa lähteessä kerrotaan, että Saksassa on tapana piilottaa suolakurkkukoriste joulukuusen muiden koristeiden joukkoon ja jouluaamuna lapset sekä lapsenmieliset yrittävät löytää sen oksien seasta. Ensimmäisenä kurkun bongannut saa lahjan ja tiedossa on myös roppakaupalla onnea.

Kun paneuduin Weihnachtsgurken alkuperään, kävi ilmi, että sillä ei todennäköisesti ole mitään tekemistä Saksan kanssa. Ajatellaankin, että perinne on saanut alkunsa Woolworth-tavarataloketjun mainostempusta 1880-luvun Yhdysvalloissa. Sillä pyrittiin edistämään Saksassa valmistettujen, lasisten joulukuusen koristeiden myyntiä. Koristeiden joukossa oli pallojen lisäksi vihannesten ja hedelmien muotoisia ornamentteja. Mukana oli myös suolakurkkukoristeita ja niiden ympärille kehitettiin tarina ikivanhasta saksalaisesta jouluperinteestä.

Advertisement

Toisaalta erään kertomuksen mukaan joulusuolakurkut liittyvät Pyhään Nikolaokseen, johon joulupukin hahmo osittain perustuu. Keskiaikainen tarina kertoo kahdesta espanjalaispojasta, jotka matkasivat joulun alla kotiin sisäoppilaitoksesta. Matkalla pojat yöpyivät majatalossa, jossa ilkeä isäntä tappoi heidät ja kätki ruumiit säilyketynnyriin. Samana iltana Pyhä Nikolaos sattui samaan majataloon, löysi murhatut pojat tynnyristä ja herätti heidät ihmeellisesti henkiin.

Onko suolakurkkukortisteella siis mitään tekemistä saksalaisen joulun kanssa? Mikä nyt neuvoksi?

Päätin luottaa sosiaalisen media voimaan ja esitin kysymyksen kaikille paikallisille ystäville ja kylänmiehille; Listafriikin nykyinen tukikohta on Saksassa. Moni ei ollut kuullutkaan koko kurkusta ja tarinaa kummasteltiin nauraen: ”Tätäkö meidän joulunvietostamme kerrotaan maailmalla?”. Mutta sitten alkoi tulla päinvastaista informaatiota, sillä toisissa perheissä kurkkukoriste tosiaankin piilotetaan joulukuuseen ja löytäjä saa ylimääräisen lahjan. Ja tietysti hyvää onnea seuraavaan vuoteen.

Onneksi Weihnachtsgurke ei ole vain urbaanilegenda! Tässähän olisi hauska vaihtoehto riisipuuroon piilotetulle mantelille.

Lue myös:

Advertisement
Advertisement
Kommentoi

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suosituimmat