Valkoinen kohina on tuttu, mutta mitä ihmettä on vaaleanpunainen kohina?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään muun muassa sen, että mitä on vaaleanpunainen kohina. Olet ehkä kuullut valkoisesta kohinasta, mutta tässä ei ole kyse samasta asiasta.

Lisäksi etsimme vastauksen siihen, miksi kissat jäävät puuhun jumiin. Sehän on melko hassua, että näppärästi ylös kiipeävät mirrit tarvitsevat ihmistä apuun päästääkseen alas.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Mitä on vaaleanpunainen kohina ja miten se eroaa valkoisesta kohinasta?

Valkoinen kohina (white noise) on varmasti tuttu ainakin niille vanhemmille, jotka ovat kamppailleet vauvansa nukkumisen kanssa. Markkinat pursuavat valkoista kohinaa soittavia laitteita, joiden teho varsinkin vastasyntyneisiin perustuu siihen, että ääni muistuttaa vauvan kohdussa kuulemaa äänimaisemaa. Valkoinen kohu peittää alleen muut äänet ja muistuttaa tylsää ja tasaista melua, joka kuuluu esimerkiksi radiosta, kun se on asetettu asemien väliselle taajuudelle. Monet ihmiset, iästä riippumatta, kokevat tällaisen äänen rauhoittavana ja rentouttavana.

Mutta mitä ihmettä on vaaleanpunainen kohina?

Vaaleanpunainen kohina (pink noise) on sekoitus korkeita ja matalia taajuuksia, ja siitä on tutkimuksissa todettu olevan apua nimenomaan aikuisille. Vaaleanpunainen kohina on valkoiseen ”serkkuunsa” verrattuna luonnollisempaa ja tasapainoisemman kuuloista.

Vaaleanpunaisen kohinan on havaittu parantavan muistia ja helpottavan syvään uneen pääsemistä. Syvän unen vaiheella on ehkäpä merkittävin osa siinä, miten elvyttävää uni on. Jos ihminen ei pääse syvään uneen, ei nukkuminen virkistä. Syvässä unessa aivojen energiavarastot täydentyvät, kasvuhormonia erittyy ja aivoista poistetaan haitallisia kuona-aineita. Tuossa unen vaiheessa aivot myös käsittelevät opittua tietoa ja tallentavat sitä pitkäkestoiseen muistiin.

Vaaleanpunaista kohinaa tutkinut Phyllis Zee kertoo äänen olevan miellyttävä ja muistuttavan hieman vesiputouksen kohinaa. ”Aivot rekisteröivät äänen unen aikana, mutta se ei ole niin voimakas, että se häiritsisi unta”, selvittää neurologian professori Zee.

Vaaleanpunaisen kohinan vaikutus perustuu siihen, että se mukailee syvän unen vaiheen aikaisia aivoaaltoja. Koehenkilöiden matalataajuiset ja hitaat delta-aallot vahvistuivat, kun heille soitettiin kuulokkeilla vaaleanpunaista kohinaa. Aamulla he suoriutuivat muistitehtävistä kolme kertaa paremmin kuin niiden öiden jälkeen, kun vaaleanpunaista kohinaa ei oltu soitettu.

Miksi kissa jää puuhun jumiin?

Kissaeläimet ovat lähes lajista riippumatta näppäriä kiipeilijöitä, jotka kipuavat muutamalla vedolla korkeaankin puuhun. Terävät kynnet tekevät puuhun nousemisesta helppoa. Mutta miksi kissoja pitää pelastaa puista ja esimerkiksi sähkötolpista? Eikö se kynsiensä kanssa voi yhtä helposti laskeutua?

Kysymys siis kuuluu, että miksi kissa jää puuhun jumiin? Se kieltämättä tuntuu jotenkin hassulta, joten ei ole ihme, että asia on ihmetyttänyt myös lukijaamme.

Kynnet ovat koukkumaiset ja takajalat ovat etujalkoja paljon voimakkaammat, joten kissat ovat kuin tehtyjä kiipeämiseen. Laskeutuminen onkin toinen juttu.

Kissoilla on sisäsyntyinen taipumus kohdata kaikki niin sanotusti pää edellä ja tuntemattomaan peruuttaminen on niiden vaistojen vastaista. Siksipä puuhun kiivenneen kissan ensimmäinen ajatus onkin laskeutua alas pää edellä. Tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä koukkumaisten kynsien vuoksi puusta ei saa siinä asennossa tukevaa otetta. Ainut vaihtoehto on pakittaminen.

Monesti kissat eivät kuitenkaan kiipeä kovin korkealle, jolloin ne pääsevät alas ihan vain hyppäämällä. Mutta esimerkiksi nuori kissa voi huomata olevansa kiipelissä liian ylhäällä eikä sillä ole rohkeutta, voimaa tai sitten se ei vain keksi laskeutua takapuoli edellä.

Siksi kissoja täytyy aina silloin tällöin pelastaa puusta – niin hullulta kuin se kuulostaakin.

On olemassa kaksi kissalajia, Kaakkois-Aasiassa elävä puuleopardi sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa tavattava pitkähäntäkissa, jotka laskeutuvat vaivattomasti pystysuoraa puunrunkoa pitkin pää alaspäin. Niiden kummankin nilkat ja ranteet ovat erityisen joustavat ja kääntyvät 180 astetta. Puuleopardi ja pitkähäntäkissa kykenevät tämän ominaisuuden ansiosta käyttämään kynsiään myös laskeutumisessa.

Lue myös: 

• Jos on olemassa ensimmäisen ja kolmannen maailman maita, niin onko välissä toinen maailma?
• Tässä ovat maailman pienimmät eläimet: Mikä on kaikkein pienin kala, lintu tai petoeläin?
• 10 loistavaa life hack -ideaa jokapäiväisen elämän helpottamiseksi
• 10 kultamitalin arvoista koskettavaa tarinaa menneistä olympialaisista
• Lääkärin mukaan ihminen voi piereskellä itsensä sokeaksi – anteeksi mitä!?