Miksi mittanauhassa on liikkuva metallinen pää? 10 arkipäiväistä asiaa, joiden olemassaolon syytä et tiennyt

Käytämme arkipäiväisessä elämässämme paljon asioita ja esineitä, joita emme sen kummemmin ihmettele. Syytä ehkä olisi!

Tämän listan arkipäiväiset asiat on suunniteltu hyvästä syystä juuri sellaiseksi kuin ne ovat. Emme vain ole ehkä osanneet arvata tai miettiä, että kodinesineiden kaikille mahdollisille rei’ille on tarkoituksensa. Ei ollut mitenkään tarkoituksenmukaista, mutta jostain syystä monet listan kohdista ovat jonkinlaisia reikiä.

Listafriikki esittelee nyt kymmenen nerokasta yksityiskohtaa, joiden tarkoitus ei ehkä ensisilmäyksellä avaudu.

Mittanauhan salattu elämä

Kuva: Ian Anderson | Pixabay

Kuka olisi osannut arvata, että mittanauhat voivat olla mielenkiintoisia?

Varmasti ihmiset, jotka oikeasti työskentelevät mittojen parissa päivästä toiseen, tuntevat niiden salaisuudet. Mutta kuinka moni tiesi, että nauhan kärjessä olevassa metallissa on reikä naulasta tai ruuvista mittaamista varten? Kuva kertoo kaiken oleellisen.

Toinen suorastaan tyrmistyttävä nippelitieto liittyy myös samaiseen metalliseen osioon nauhan päässä. Sehän liikkuu, eikö totta? Ja jos katso varsinaista nauhaa, niin huomaat ensimmäisen sentin (tai tuuman) olevan muita hieman lyhyempi.

Mitta ei ole viallinen, vaan liukuva kärki ja puuttuvat millit varmistavat todellisen nollakohdan löytymisen – mitattiin kohdetta sitten ulko- tai sisäpuolelta.

Otetaan esimerkiksi yksinkertainen laatikko. Ulkopuolelta mitattaessa koukku laitetaan reunalle, ja nauha vedetään tiukaksi; metallikärki liukuu kauemmas, jotta reunan ylimenevää osaa ei lasketa mukaan.

Toisin on laatikon sisäpuolella. Silloin metalliosa painetaan kiinni reunaan ja se lasketaan mukaan todelliseen pituuteen.

Miten niin tikkarin tikku ei ole pilli?

Kuva: Daria Yakovleva | Pixabay

Oletko koskaan pohtinut, miksi tikkarin tikussa on ylimääräinen reikä? Tämä voi tulla lukijoillemme shokkina, mutta sitä ei ole tarkoitettu pilliksi!

Ylimääräinen reikä tikun yläosassa varmistaa kovan karamellin pysymisen paikallaan. Jos karkki valettaisiin sileään muovitikkuun, ei nähden kahden aineen välillä olisi juurikaan kitkaa ja karamelli voisi helposti luiskahtaa irti. Varsinkin jos sitä imaisee vähänkin voimakkaammin.

Lisäreikä toimii siis koukun tavoin: karkki kovettuu sen ympärille eikä pääse tippumaan maahan tai pahimmassa tapauksessa kurkkuun, jossa se voisi aiheuttaa tukehtumisvaaran.

Pipojen tupsut

Kuva: Willfried Wende | Pixabay

Tupsuja on monenlaisia: isoja, pieniä ja värikkäitä. Ne tuovat talven tärkeimpään varustukseen eli pipoon hauskan ja jopa muodikkaan lisän. Sillä on kuitenkin alunperin ollut suurempi merkitys, niin kuin ehkä jo osasit odottaa.

Nykyaikaisen pipon kehittäjiä olivat viikingit. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella meriä seilanneet viikingit olivat tietenkin kotoisin kylmästä pohjolasta, ja tarvitsivat jotain korviensa suojaksi.

Viikingeillä oli oma kudontatapansa, nålebinding, joka eroaa nykyisestä virkkauksesta ja neulonnasta siten, että siinä lenkkien läpi viedään aina koko lanka. Pitkää lankaa ei ollut saatavilla, joten käsityöt koottiin useista pienemmistä osioista, näin myös pipojen kohdalla. Tupsuilla kerättiin lankojen päät yhteen ja peitettiin saumakohta. Se esti pipoa purkaantumasta. 

Joten viikingeillä oli sarvellisten kypärien sijaan päässään tupsupipot!

Lue myös: 10 kiehtovaa faktaa viikinkien elämästä ja kulttuurista

Miksi lentokoneiden ikkunoissa on reikiä?

Kuva: Unsplash

Jos olet joskus päässyt lentokoneella matkustaessasi istumaan ikkunapaikalla ja ihailemaan maisemia, olet kenties saattanut huomata ikkunan alaosassa olevan pienikokoisen reiän. Ja olit sitten huomannut sitä tai et, niin joka tapauksessa lentokoneiden ikkunoista löytyy sellainen.

Mutta mikä ihme sitten tuon erikoiselta vaikuttavan ratkaisun taustalla oikein on ja pitäisikö siitä olla huolissaan?

No, huolissaan siitä ei ainakaan tarvitse olla – itse asiassa päinvastoin: kun lentokone nousee korkeammalle ja korkeammalle, ilmanpaine putoaa. Samaan aikaan ilmanpaine lentokoneen sisällä on määrä säilyttää samoissa lukemissa riippumatta siitä, mitä ulkopuolella tapahtuu, ja tässä kohtaa nuo reiät saavat syynsä olemassaololleen: kun ilmanpaine koneen ulko- ja sisäpuolella on eri, ikkunat joutuvat kovan paineen alle ja näiden reikien tarkoitus on kontrolloida tuota ikkunoiden kohtaamaa painetta eli pitää ne ehjinä.

Kaiken kaikkiaan lentokoneen ikkuna koostuu kolmesta eri ikkunaruudusta, joista uloin joutuu kaikkein kovimmille juuri tämän paine-eron vuoksi. Keskimmäisen ikkunaruudun tehtävä onkin tässä kohtaa se kaikkein kriittisin, sillä se silmin nähtävissä oleva ”kolo” löytyy juurikin tuosta keskimmäisestä ruudusta – sitä kutsutaan nimellä ”ilmauskolo”, joka myös vapauttaa kosteutta ja estää ikkunaa huurtumasta ja/tai jäätymästä. Matkustajaa lähimpänä olevan ikkunaruudun ainoa tehtävä on puolestaan suojata kahta muuta ruutua matkustajilta.

Satunnaiset napinlävet

Kuva: Roman Synkevych | Unsplash

Onko kauluspaidassa jokin vikana, kun napinlävet ovat erisuuntaisia paidan eri kohdissa? Ei tokikaan, sillä asia on näin oikein hyvästä syystä.

Miesten kauluspaitojen ylin napinläpi on aina vaakasuorassa, koska tiukalla olevaan kaulusosaan tulee kaikkein eniten painetta ja liikettä. Pystysuorasta lävestä nappi pääsee huomattavasti helpommin avautumaan. Joissakin paidoissa myös alimmainen napinläpi on horisontaalisesti – täysin samasta syystä.

Koska vaakasuorat napinlävet ovat huomattavasti käytännöllisemmät kuin pystysuorat, on hassua, että jokainen reikä paidan etumuksessa ei ole sivuttain. Siinä tullaan kuitenkin ulkonäköseikkoihin, sillä pystysuora napinläpi on siistimmän näköinen.

Munalukon pieni reikä

Kuva: Pixabay

Riippulukoissa eli munalukoissa on pohjassa kaksi aukkoa. Toinen on tietenkin avaimelle, mutta entäs se pienempi? Jotkut ovat väittäneet, että sen kautta lukkoseppä saisi lukon avattua sopivilla työkaluilla.

Pienellä reiällä on kaksi funktiota. Ensinnäkin se toimii valutusaukkona. Pihalla käytettävän lukon sisälle pääsee herkästi vettä, joka kuitenkin tulee valutusaukon kautta ulos. Tämä estää lukkoa ruostumasta sisältä. Lukko ei pääse myöskään pääsen jäätymään, jos sen sisällä ei ole vettä.

Reikä toimii myös toiseen suuntaan: Sen kautta onnistuu munalukon koneiston öljyäminen!

Pyöreät kaivonkannet

Kuva: Pixabay

Kaduilla olevat kaivonkannet ovat lähes poikkeuksetta pyöreitä. Harva varmaan on miettinyt syytä pyöreyteen. Mutta ne eivät ole sen muotoisia vain ”koska ne ovat”, sillä oikean kokoinen pyöreä kansi ei pääse tippumaan kaivoon.

Jos kaivo ja sen kansi olisivat neliön muotoisia, mahtuu irti oleva kansi putoamaan kaivoon, sillä neliön lävistäjä (matka vastakkaisten kulmien välillä) on suurempi kuin sen sivu. Neliön mallisen kannen pitäisi toimiakseen olla siis paljon aukkoa suurempi.

Turvallisuussyiden lisäksi ympyrän muotoinen kansi on helppo irrottaa ja kiinnittää pyörittämällä.

Kolikkojen uraiset reunat

Kuva: Steve Buissinne | Pixabay

Olet varmasti huomannut, että kolikkojen reunat ovat uraiset. Urat tuovat lisähaasteen kolikkojen mahdollisille väärentäjille, mutta se ei ole alkuperäinen syy reunojen epätasaisuudelle.

Mutta huijaus on syynä joka tapauksessa. 1700-luvun lopulla kolikoiden arvon määritti niiden paino ja materiaali. Yhdysvalloissa arvoltaan suurimmat kolikot oli tehty kullasta, seuraavat hopeasta ja pienimmät kuparista. Ovelat rikolliset keksivät ruveta höyläämään kulta- ja hopeakolikoiden reunoja, jolloin he saivat arvokasta metallia myytäväksi, mutta rahojen arvo pysyi silti samana.

Sileäreunaisista kolikoista oli vaikea havaita ohutta veistelyä, mutta urat, tai niiden puuttuminen, paljastivat vilpin välittömästi.

Naisten siveelliset pyörät

Kuva: Alesia Kazantceva | Unsplash

Kun polkupyörä alunperin kehitettiin 1860-luvulla, tapahtui kaikki jopa puolitoista metriä korkean etupyörän ympärillä. Polkimet olivat suoraan siinä kiinni ja satula sekä ohjaustanko olivat sen päällä. Pieni takarengas toi polkemiseen vain tukea.

Velosipedeiksi kutsutut pyörät olivat huteria ja vaarallisia, eivätkä naiset saaneet tai voineet hameidensa ja mekkojensa vuoksi käyttää niitä. Vuonna 1885 markkinoille tuli niin sanottu turvapyörä; se, millä me nyt ajelemme, mutta sekin aiheutti ongelmia hameväelle.

Vain muutamaa vuotta myöhemmin valmistui ”läpiastuttava” malli, joka tunnetaan naisten pyöränä. Siinä runko on matalalla, jotta naiset pystyivät huoletta ajelemaan helmojensa kanssa. Tietysti käytännöllisyyttä tärkeämpi seikka oli siveellisyys, sillä korkea tanko nosti helman ylös ja paljasti mahdollisesti liikaa.

Vain kymmenen vuotta nykyaikaisen pyörän keksimisen jälkeen Annie Kopchovsky polki pyörällä maailman ympäri. Reissu kesti 15 kuukautta. Suurin itku ja hammasten kiristely uroteon ympärillä nousi siitä, että Kopchovsky polki ison osan matkasta housuissa.

Hammastahnatuubin värikoodit?

Ilmeisesti hammastahnatuubi on sellainen esine, jota luetaan ja tarkastellaan hampaita pestäessä. Melko ilmiselvä valinta!

Tuubin toisessa päässä on värillinen suorakulmio, jonka merkitystä tylsistyneet vessassa kävijät ovat vuosien ajan pohtineet. Moni on arvellut, että väri saattaisi kertoa tahnan ainesosista: Vihreä on merkki täysin luonnonmukaisesta tahnasta, kun taas musta tarkoittaa kokonaan synteettistä.

Suorakulmioiden tarina on kuitenkin melko tylsä, sen takana ei ole mitään piilomerkityksiä. Värillinen läiskä on tuotantolinjalla merkki siitä, että hammastahnapötkylä tulee katkaista siitä kohtaa käyttäjäystävälliseen kokoon.

Lue myös:

• Nyt romutetaan 10 yleistä harhakäsitystä!
• 10 tavallisten asioiden ja esineiden mielenkiintoista alkuperää
• 10 yllättävää tarinaa tavallisten esineiden taustalla