10 elokuvien erikoistehostetta, joita ei yllättäen ole tehty tietokoneella

On uskomatonta, minkälaisia erikoistehosteita tietokoneella voidaan saada aikaan. Joskus perinteiset menetelmät vievät kuitenkin voiton!

Vaikka digitaalisesti saadaan tehtyä hyvinkin näyttäviä ja aidolta vaikuttavia kohtauksia (tai kokonaisia elokuvia), päätyvät monet ohjaajat valitsemaan toisen reitin. Sitä, onko reitti helpompi vai halvempi, on vaikea sanoa, mutta ainakin tämän listan tapauksissa valinta on onnistunut nappiin.

Nyt Listafriikki tarkastelee siis huikeita erikoistehosteita, joita ei ole tehty tietokoneella. Kohtaukset ja elokuvat ovat listalla satunnaisessa järjestyksessä, koska mukaan mahtuu niin tuoreita pätkiä kuin erikoistehosteita 80 vuoden takaa. Vertailu on hankalaa; ne ovat kaikki omalla laillaan upeita!

Inception

Christopher Nolan on ohjaajana tunnettu siitä, että hän haluaa käyttää elokuvissaan mahdollisimman vähän tietokonetehosteita. Erityisesti Inceptionin kohdalla se kuulostaa hassulta, kun miettii elokuvan huikeita unimaailmoja. Mutta nimenomaan Inceptionissa yllättävän moni kohtaus on tehty perinteisin keinoin.

Lontoolaiseen lentokonehalliin rakennettiin 3o metriä pitkä, pyörivä käytävä, jossa kuvattiin osa elokuvan upeimmista kohtauksista. Niiden purkittaminen vaati kolme viikkoa ja 500 hengen työryhmän. Ennen kuvauksia näyttelijä Joseph Gordon-Levitt harjoitteli viikkokaupalla liikkumaan pyörivässä lavasteessa, ja opetteli minne oli hyvä astua ja minne irtotavarat putosivat. Harjoittelu piti aloittaa vaijereiden ja suojavarusteiden kanssa, mutta lopputulos tappelukohtauksineen oli kaiken vaivan arvoista.

Apollo 13

Ohjaaja Ron Howard halusi avaruuden painottomuudesta mahdollisimman realistisen kuvauksen tositapahtumiin perustuvassa Apollo 13 -elokuvassa. Hänen mielestään vaijereiden varassa leijuminen ja liikkuminen ei näyttänyt luonnolliselta, joten mistä apu? No tietenkin sieltä, missä tiedetään avaruuslennoista mahdollisimman paljon. Howard otti yhteyttä Nasaan.

Vuoden 1995 elokuvan kuvauspaikaksi valikoitui Boeing KC-135 lentokone, jossa myös oikeat astronautit harjoittelevat painottomuudessa oleskelua. Lentokone lentää vähän kuin vuoristoradassa ylös ja alas, ja aina korkeimmalla kohdalla sen annetaan pudota hetki vapaasti, kunnes taas lähdetään takaisin nousuun. Tuolloin kaikki tavarat ja ihmiset koneen sisällä ovat 23 sekunnin ajan lähes painottomassa tilassa. Noin puolet Apollo 13 -elokuvan kohtauksista kuvattiin noissa olosuhteissa, mikä tarkoittaa suhteellisen montaa lentoa reilun kahden tunnin mittaiseen (valmiiseen) elokuvaan. 

Lentäjien keskuudessa nollagravitaatio-lentokoneet tunnetaan ”oksennus komeettoina” (engl. vomit comet), eivätkä elokuvantekijät tietenkään säästyneet raivoisalta pahoinvoinnilta. Erityisesti Kevin Bacon tunsi olonsa tukalaksi jokaisella kymmenistä lennoista. 

Ihmemaa Oz

Nyt mennään vuoteen 1939 ja Viktor Flemingin ohjaamaan Ihmemaa Oz -elokuvaan. Sitä pidetään edelleen yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä elokuvista.

Ihmemaa Oz oli ensimmäinen filmi, jossa esitettiin (uskottavasti) tornado. Nykypäivänkin standardeilla tornado on saatu tehtyä erittäin aidon näköiseksi, mutta sen saavuttaminen ei ollut mikään pikkujuttu. Erikoistehosteista vastaava Arnold Gillespie kokeili ensin kumista kartiota, mutta se ei näyttänyt tippaakaan oikealta. Sitten hän alkoi vanhana lentäjänä miettimään lentokentillä olevia tuulipusseja, jotka suppilon mallisina kiertyvät ja kaartuvat kuten tornadot. 

Gillespie valmisti ohuesta musliinikankaasta kymmenmetrisen tötterön, jonka hän kiinnitti vartavasten tehtyyn, liikutettavaan kehikkoon näyttämön katossa. Kankaan sisällä meni köysi lavan alle, ja kehikon sekä köyden avulla ”tornado” saatiin liikkumaan luonnollisesti. 

Liikkuvaan tornadoon puhallettiin joka suunnalta ruskeaa tomua, joka tunkeutui ohuen kankaan sisään luoden entistäkin todentuntuisemman vaikutelman.

Tahraton mieli

Tahraton mieli on Michel Gondryn ohjaama vuonna 2004 valmistunut taidokas sekoitus scifiä ja romanttista komediaa. Gondry halusi käyttää elokuvaa tehtäessä mahdollisimman vähän tietokonetehosteita, minkä takia näyttelijät muun muassa joutuivat juoksemaan lavasteiden poikki, jotta voisivat esittää itseään muistona samassa kohtauksessa.

Eräässä kohtauksessa Kate Winsletin ja Jim Carreyn roolihahmojen kokoero saatiin aikaan perspektiiviä muuttamalla. Keittiön lattia on kalteva ja pöydän pinta vino, joten Carrey on kuvassa huomattavasti kauempana, kuin miltä näyttää. Takana näkyvä liesi ja kaapit ovat suuria, pahvista tehtyjä malleja. 

Keittiöön sijoittuu myös toinen kohtaus, jossa parivaljakko on kylpemässä tiskialtaassa. Sitä varten rakennettiin erikseen valtava tiskipöytä hanoineen ja saippuoineen.

Samanlaista perspektiivillä ja erikokoisilla huonekaluilla kikkailua on käytetty myös Taru Sormusten Herrasta -elokuvissa; sillä on saatu aikaan hobittien ja Gandalf-velhon kokoero.

2001: A Space Odyssey

Elokuva, jonka on vaikea uskoa olevan tehty yli 50 vuotta sitten. Stanley Kubrickin mestariteoksen visuaalisuus oli vuonna 1968 aivan omaa luokkaansa, ja se on pitänyt paikkansa scifi-elokuvien aatelistossa kaikkien tietokonetehosteilla tehtyjen spektaakkelien rinnalla.

Suurin yksittäinen hankinta elokuvan lavasteisiin oli 27 tonnia painanut, halkaisijaltaan 12 metrinen, jättimäinen ”maailman pyörä”. Se lohkaisi elokuvan budjetista 750 000 dollaria. 

Mutta rahasta viis, pyörän avulla saatiin luotua painoton tila. Kohtaukset kuvattiin niin, että näyttelijät olivat koko ajan lähes paikoillaan ja pyörä lavasteineen liikkui kuin juoksumatto heidän allaan. Kuvakulmaa muuttamalla ihmiset saatiin kirjaimellisesti juoksemaan ympäri seiniä.

Dark Knight

Christopher Nolan pääsee ohjaajana listalle toistamiseen. Tällä kertaa vuoden 2008 Yön ritari -elokuvalla. Tuossa hänen Batman-trilogiansa toisessa osassa nähdään eeppinen ajoneuvojen joukkotuho, joka huipentuu perävaunurekan ympäripyörähdykseen. Monet ohjaajat tekisivät tällaisen kohtauksen pienoismalleilla, mutta kuten jo aiemmin todettua: Nolan on eri maata.

Stunt-koordinaattori Paul Jennings on kertonut heidän kokeilleen rekan pyöräyttämistä ensin isolla kiitoradalla, jotta voitiin olla varmoja, että auto käyttäytyy ilmaan räjäytettäessä niin kuin oli oletettu. Kohtaus kuvattiin keskellä Chicagoa, joten oli vaarana, että se paiskautuisi pankkien ikkunoista läpi.

Eikä rekkaa myöskään ohjattu etänä, vaan ratissa oli stunt-näyttelijä Jim Wilkey, joka ajamisen lisäksi räjäytti nappia painamalla allaan olleen rekan yläilmoihin.

Ihmissusi Lontoossa

Ihmissusi Lontoossa on John Landisin vuonna 1981 ohjaama kauhukomedia. Siinä nuori amerikkalainen David Kessler (David Naughton) alkaa muuttua ihmissudeksi ja muutos on tehty käsittämättömän hienosti. Kohtauksen tekemiseen ei ole käytetty lainkaan tietokoneita, joten kaikki mitä näet videopätkässä, tapahtuu siinä silmiesi edessä. Siitä voisi ottaa mallia moni digitaalisestikin tehty muodonmuutos.

Elokuvan maskeerauksesta vastannut Rick Barker valmisti lukuisia tekoruumiinosia: Susimainen käsi saatiin aikaan täyttämällä erilaisia ruiskuja ja putkia, ja alati kasvava karvapeite luotiin lisäämällä ihoon yksittäisiä karvoja prosessin edetessä. Kohta, jossa karvat näyttävät puskevan ihosta läpi, tehtiin itseasiassa käänteisesti: karvat vedettiin tekoihosta läpi.

Kun David-parka oli jo lähes muuttunut ja makaa lattialla tuskissaan, on näyttelijä itse melkein kokonaan lattian alla ja hänen päänsä jatkoksi oli tehty joukko eri vaiheessa olevia ihmissusivartaloita.

Lopullinen muutos tapahtuu kasvoissa. Robottipään erilliset osat työntyvät kallosta eteenpäin tarkoin kontrolloidussa järjestyksessä.

Maija Poppasen paluu

Vuonna 2018 valmistunut Maija Poppasen paluu -elokuva sisältää huimia fantasiakohtauksia, jotka tietenkin on tehty tietokoneella. Mukana on animaatiohahmoja, pilvissä lentämistä ja sukeltamista vedenalaiseen ihmemaailmaan. Noin pintaraapaisuna.

Mutta eräässä kohtauksessa ohjaaja Rob Marshall halusi käyttää vanhan koulukunnan taikatemppua. Näyttelijä Emily Bluntin esittämä täydellinen lastenhoitaja lähettää Pankin perheen lapset yksitellen kylpyammeeseen, josta hieman ennemmin on kurkistanut delfiini. Lapset sukeltavat vaahdon sekaan ja kohta Maija Poppanen kaatuu ammeeseen selkä edellä. 

Poppanen ja kumppanit eivät häviä kuvasta digitaalisesti vaan laskevat altaasta lähtevää liukumäkeä pitkin lattian alle.

Mission: Impossible – Ghost Protocol

Kun käsikirjoituksessa luki, että joku kiipeilee maailman korkeimmassa rakennuksessa, Dubaissa sijaitsevassa Burj Khalifassa, alkoi tuotantotiimi heti suunnittelemaan ja rakentamaan isoon halliin kopiota lasiseinästä. He eivät uskoneet kenenkään olevan niin hullu, että lähtisi oikeasti kiipeämään 828 metrisen pilvenpiirtäjän seinää. Kukaan ei tainnut muistaa, että Mission: Impossible -elokuvien päänäyttelijä on Tom Cruise, joka rakastaa tehdä itse vaikeita ja vaarallisia stuntteja. 

Niinpä kuvausryhmä asettui vuonna 2010 Burj Khalifan vielä keskeneräiseen 123. kerrokseen, ja irrotti lukuisia ikkunoita kuvauksen onnistumiseksi. Ihan kaikkeen Cruisekaan ei pysty, sillä vaikka elokuvassa mies liikkuu pilvenpiirtäjän ulkopinnalla erikoishansikkaiden avulla, oli hän kuvausten ajan tiukasti turvavaljaisiin kytkettynä.

Paluu tulevaisuuteen II

DeLorean-niminen aikakone näyttää äkkiseltään tavalliselta autolta, mutta on kaikkea muuta. Se teki ensiesiintymisensä elokuvasarjan ensimmäisessä osassa vuonna 1985 ja sen avulla Marty McFly (Michael J. Fox) matkustaa ajasta toiseen.

DeLorean luonnollisesti lentää, mikä saadaan kuvattua pienoismalleilla ja vaijereilla. Mutta faneja oli pitkään mietityttänyt sarjan toisen osan kohtaus, jossa auto laskeutuu lennolta, ja jatkaa tiellä matkaansa Marty ja Doc (Christopher Lloyd) kyydissään. Kohtaus vaikuttaa jatkuvan saumattomasti eli ilman leikkausta, joten miten siinä on voitu onnistua? 

Huomaat varmaan videopätkässä kuvan etualalla olevan katuvalon. Sen pylväs on ratkaisevassa roolissa. Erikoistehosteista vastanneen Industrial Light & Magic -yhtiön työntekijät piilottivat paalun taakse jaetun ruudun, jonka toisella puolella pienoismalli DeLorean laskeutuu vaijereiden kanssa ja toisella puolella ajetaan normaalikokoisella autolla.

Pienoismallia liikutettiin sinisellä taustakankaalla, ja siihen yhdistettiin optisella printterillä valokuva kuvauskadulta. Lopuksi kaksi ruutua liitettiin yhdeksi katuvalon avulla. 

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme elokuvasuosikkejasi, joissa tehosteet ovat onnistuneet tai toisaalta inhokkeja, joiden kehnot tehosteet ärsyttävät.