Lukijoiden kysymyksiä: Mihin läski katoaa, kun ihminen laihtuu?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki etsii tällä kertaa vastausta muun muassa siihen, että mihin läski katoaa, kun ihminen laihtuu.

Kaksi muuta kysymystä liittyvät kesään, joka on tainnut nyt vihdoin tulla tänne Pohjolaankin. Pohdimme sitä, miksi hyttyset kiusaavat toisia ihmisiä ja toiset ne jättävät lähes kokonaan rauhaan. Lisäksi selvitämme, onko kyseessä vain lasten pelotteleminen ja urbaanilegenda, kun sanotaan, että ikkunat auki ajaminen aiheuttaa kasvohalvauksen.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämänviikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Mihin läski katoaa, kun laihduttaa?

Eli kysymys kuului, että mihin läski katoaa, kun laihduttaa? Kun ihminen laihtuu, ei rasva vain katoa maagisesti johonkin. Aineen häviämättömyyden lain mukaan ainetta – tässä tapauksessa rasvaa – ei synny tai häviä, mutta muotoaan se voi muuttaa. Rasva ei kuitenkaan muutu lihakseksi eikä tule ulosteen mukana pois.

Rasva pissataan, hikoillaan ja itketään, mutta ennen kaikkea se hengitetään ulos.

Monesti sanotaan, että rasva palaa – ja se on tieteellisesti täysin oikein ilmaistu. Kun ihminen ei saa ulkopuolelta eli ravinnosta tarpeeksi energiaa kulutukseen nähden, rupeaa kroppa käyttämään omia rasvavarastojaan. Tällöin rasvasolujen sisältä vapautetaan triglyseridejä verenkiertoon, josta ne päätyvät solujen mitokondrioille hyötykäyttöön. Nuo solujemme energiakeskukset pilkkovat suuren triglyseridin rasvahapoiksi, jotka edelleen hajotetaan monimutkaisessa reaktiossa. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että rasva pilkotaan hapen avulla eli polttamalla vedeksi, hiilidioksidiksi ja energiaksi. Energia sidotaan ATP-molekyyleihin ja siirretään solujen käyttöön, kun taas vesi poistuu elimistön nestekierrosta jossain vaiheessa virtsan tai hien mukana, ja hiilidioksidista päästään eroon uloshengityksellä.

Jos ihminen laihtuu puhdasta rasvaa 10 kilogrammaa, on siitä 8,6 kiloa hiilidioksidia ja 1,4 kiloa vettä.

Kaiken tämän jälkeen oikea vastaus siihen, että mihin läski katoaa, on ”uloshengitykseen”.

Ylimääräisestä rasvasta eroon pääseminen voi olla piinaavan työlästä, mutta teoriassa se on yhtä helppoa kuin hengittäminen.

Lue myös: Top 10 kuntoiluun liittyvät myytit, jotka eivät pidä paikkaansa

Miksi hyttyset vaikuttavat imevän verta toisista ihmisistä ja jättävän toiset rauhaan?

Ah, kesä ja hyttyset! Kuulutko sinä niihin onnellisiin, jotka voivat viettää kesäiltaa ulkosalla ilman, että joku on koko ajan työntämässä imukärsäänsä ihoosi? Jos näin on, niin onneksi olkoon! Älä kuitenkaan pyörittele silmiäsi meille, jotka toimimme hyttysten noutopöytinä.

Yleisen uskomuksen mukaan veriryhmä vaikuttaa houkuttelevuuteen, mutta se ei pidä paikkaansa. Myöskään hajuveden tai suihkusaippuan valinnalla ei voi vaikuttaa kumpaankaan suuntaan.

Meidän jokaisen iholla elää omanlaisensa yhdistelmä bakteereita ja muita mikrobeja, joiden tuottamat maitohappo ja ammoniakki houkuttelevat paikalle verenimijöitä. Kun mikrobien erittämät aineet yhdistyvät ihon luontaisiin hajumolekyyleihin, kuten lyhytketjuisiin rasvahappohin, on joidenkin ihmisten hajucocktail hyttysille mieluisampi kuin toisten.

Hyttyset voivat havaita saaliin jopa sadan metrin päästä, jolloin ensimmäisenä houkuttimena toimii hiilidioksidi. Tuo kaasu ohjaa hyttyset paikalle, mutta lähelle päästyään kaikki ihmiset eivät enää olekaan yhtä houkuttelevia. Tutkijoiden mukaan liikuntaa harrastavat ihmiset ovat hyttysille erityisen kiinnostavia, sillä hengitys on raskasta, jolloin ulos tulee paljon ruokakellon tapaan toimivaa hiilidioksidia. Lisäksi iho lämpiää vilkastuneen pintaverenkierron ansiosta, joten lämpöä hohkaava lenkkeilijä tarkoittaa hyttyselle vaivatonta ateriaa, kun pulppuavaa suonta ei tarvitse hakemalla hakea.

Aktiivisuuden aiheuttamat reaktiot ovat myös syy siihen, miksi vanhan hyttysmyrkkymainoksen mies on oikeassa, kun hän kehottaa olemaan huitomatta. Hyttysten huitominen kiihdyttää sekä verenkiertoa että hiilidioksidin tuotantoa, ja vaikka hyttysillä on suhteellisen huono näkö, havaitsevat ne liikkeen helposti ja lentävät sitä kohti. Hyttysillä on myös sama lempiväri kuin ihmisillä, sillä niitä vetävät puoleensa kaikki tummat, mutta erityisesti siniset, sävyt.

Mutta loppujen lopuksi: Vaikka kuinka istuisit huitomatta paikallasi vaaleisiin vaatteisiin verhoutuneena, on peli menetetty, jos geeniesi ja mikrobiesi aikaansaama ominaistuoksusi hullaannuttaa hyttyset.

Lue myös: 10 mielenkiintoista faktaa väreistä

Voiko saada kasvohalvauksen, jos pitää autossa ikkunaa auki?

Onko sinua kielletty lapsena pitämästä ikkunaa auki, sillä sen on sanottu aiheuttavat kasvohalvauksen? Kun tämä kysymys tuli Listafriikille, niin olin melko varma siitä, että kyseessä on vain urbaanilegenda. Mutta varoituksessa onkin vinha perä.

Terveyskirjaston mukaan kasvohalvaus johtuu kasvohermon toimintahäiriöstä, jonka seurauksena toisen puolen kasvojen lihastoiminta heikkenee tai häviää. Kasvohalvauksen yleisin syy on Bellin pareesi, jossa kasvohermon toiminta häiriintyy nimenomaan aivojen ulkopuolisella kulkureitillä. Pienikin hermoon kohdistuva ärsytys voi aiheuttaa häiriön sen toiminnassa, jolloin toinen suupieli ja silmä eivät käyttäydy normaalisti. Toispuoleisesti roikkuvat kasvot on kuitenkin aina välittömän lääkärikäynnin paikka, sillä on elintärkeää selvittää, ettei kyseessä ole aivoverenkiertohäiriö.

Vuosittain Bellin pareesiin sairastuu 2-3 henkeä 10 000 ihmistä kohden, mikä tarkoittaa sitä, että joka 60. suomalainen saa kasvohermohalvauksen elämänsä aikana. Mitään yksittäistä syytä tällaiseen kasvohalvaukseen ei ole voitu osoittaa, mutta sen voi aiheuttaa muun muassa herpes-virus sekä punkkien levittämä borrelioosi.

Mutta sitten siihen autolla ajamiseen ikkuna auki. Turun yliopistollisen keskussairaalan neurologian professori Seppo Soinila on avannut aihetta Ylen haastattelussa vuonna 2018. Soinilan mukaan vedolle tai kylmälle altistuminen voi aiheuttaa Bellin pareesin, mutta syy tähän on tuntematon: ”Veto ilmeisesti on se tekijä, mutta miksi veto ärsyttää nimenomaan kasvohermoa, sitä me emme kerta kaikkiaan ymmärrä”. Soinila kertoo myös, että syy-seuraussuhde perustuu pelkästään potilaiden haastatteluihin, joissa tulee usein esiin altistuminen vedolle. Kasvohalvaus voi yllättää jopa ikkuna auki nukutun yön jälkeen.

Useimmiten kasvohalvaus on kuitenkin ohimenevä vaiva, sillä 95 prosenttia niistä potilaista, joilla Bellin pareesi johtuu vedosta tai jostain tuntemattomasta syystä, toipuvat täysin. Soinilan mukaan bakteeri- tai virusinfektion aiheuttamasta kasvohermohalvauksesta toipuu ennalleen noin 70 prosenttia potilaista, ja jos pysyvä haitta jäisikin, on se yleensä vain kosmeettinen.

Lue myös: Autot nyt ja ennen – 10 hämmästyttävää faktaa, joita tuskin tiesit!

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme, saatko olla rauhassa hyttysiltä vai onko buffet-pöydässä jatkuva jono 🦟

Lisää kommentti