Lukijoiden kysymyksiä: Miksi kuumeessa paleltaa?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki pohtii muun muassa sitä, että miksi kuumeessa paleltaa. Sehän on melko kummallista, että kehon lämpötila nousee, mutta silti viluttaa!

Jouluviikon alun hengessä selvitämme myös sen, miksi joulupuu on nimenomaan kuusi, ja mistä kyseinen perinne on lähtöisin.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Miksi kuumeessa paleltaa?

Kuumeen nouseminen on kaikille tuttu juttu ja vilunväristykset ovat siitä usein ensimmäinen merkki. Kehon lämpötila nousee, mutta hieman ristiriitaisesti silloin täytyy kietoutua vilttiin ja juoda jotain lämmintä.

Nyt paneudumme oikein huolella tuohon kysymykseen, että miksi kuumeessa paleltaa.

Terveyskirjaston mukaan kuume eli pyreksia on elimistön lämmönsäätelymekanismin häiriöstä johtuva elimistön normaalia korkeampi lämpötila, jota on mahdollista alentaa kuumelääkkeellä. Ja mikäs sen häiriön sitten aiheuttaa?

Kuumereaktion saavat aikaan kehon omat tai ulkopuolelta tulevat pyrogeenit. Erityisesti tiettyjen bakteerien lipopolysakkaridit ovat tehokkaita kuumeen aiheuttajia. Tällaiset ulkosyntyiset pyrogeenit saavat valkosoluihin kuuluvat makrofagit tuottamaan ja erittämään sytokiinejä, jotka ovat tärkeässä osassa elimistön immuunivasteessa.

Sytokiinit, eli kehon sisäsyntyiset pyrogeenit, voivat aloittaa kuumeen nousuun johtavan signaaliketjun myös ilman ulkosyntyistä tekijää. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi joissakin syövissä ja autoimmuunisairauksissa.

Sisäsyntyiset pyrogeenit, oli niiden eritys ulkopuolisen tekijän laukaisemaa tai ei, siirtyvät aivojen hypotalamukseen, jossa sijaitsee kehon lämmönsäätelykeskus.

Aivot tulkitsevat välittäjäaineiden tuoman viestin niin, että nyt on tuotettava lämpöä – korkea lämpö on myrkkyä useille tulehduksia aiheuttaville bakteereille ja viruksille. Hypotalamuksesta erittyvät aineet saavat kehon reagoimaan kuin olisi kylmä. Alkaa tulla vilunväristyksiä, iho nousee kananlihalle ja lämpöä säästetään supistamalla pintaverisuonia.

Nämä kaikki reaktiot tapahtuvat myös silloin, kun kehon lämpötila on vaarassa laskea liian alas kuten kylmällä säällä saattaa käydä. Siksi kuumeen kohdalla on tavallaan kyse häiriöstä, sillä ruumiinlämpöä pyritään nostamaan reilusti yli normaalin.

Kun pryrogeenien määrä verenkierrossa laskee tai ne häviävät kokonaan, menee hypotalamukseen siitäkin viesti ja silloin erittyy aineita, jotka potkaisevat käyntiin kehon viilennysmekanismin. Siksi kuumeen laskiessa hikoiluttaa, kun elimistö jäähdyttelee.

Miksi joulupuu on nimenomaan kuusi?

Miksi joulukuusi on kuusi eikä vaikkapa mänty? Lehtipuu se ei tietysti pohjoisessa voi olla, koska aika ankeaa olisi koristella joulupuun tyhjiä oksia!

Tunnetun tarinan mukaan joulukuusiperinteen aloitti Martti Luther jouluaattoyönä vuonna 1536. Saksalaisessa Wittenbergin kaupungissa talvisessa yössä tähtien alla kävellyt Luther kiskoi pienen kuusen maasta, vei puun kotiin ja koristeli sen kynttilöillä. Kynttilöiden valo muistutti häntä taivaan tähdistä, jotka olivat auttaneet häntä suunnistamaan pimeässä metsässä. Valaistun kuusen äärellä Luther luki perheelleen Raamatusta kertomuksen Jeesuksen syntymästä.

Tämä lämminhenkinen tarina joulukuusen alkuperästä on kuitenkin keksitty. Sepitys Lutherista ja kohmeisesta maasta kiskotusta kuusesta levisi 1800-luvulla taiteilija Carl Schwerdgeburthin maalauksen vuoksi. Teoksessa Lutherit ovat kokoontuneet viettämään joulua kuusen ympärille.

Kynttilöin valaistut joulukuuset ilostuttivat varsin monia saksalaiskoteja Lutherin elinaikana 1500-luvun alussa – jo ennen tuota maagista aattoyötä. Joulukuusen alkuperästä ei voida olla aivan varmoja, mutta esimerkiksi Virossa ja Latviassa väitetään kivenkovaan, että perinne on lähtöisin 1400-luvun Tallinnasta tai Riikasta. Vastaus riippuu tietenkin siitä, kysytäänkö asiaa virolaiselta vai latvialaiselta.

Yksi vanhimmista lähteistä, joissa joulupuu mainitaan, on kuitenkin peräisin vuodelta 1419 Freiburgista, Saksasta. Oli alkuperä missä ja koska tahansa, niin kuusen koristelun uskotaan muodostuneen pysyväksi perinteeksi läntisessä Saksassa 1500-luvun alussa. Sieltä se levisi ympäri Eurooppaa ja Suomessa koristeltu joulukuusi rupesi yleistymään 1800-luvun puolivälissä.

Aluksi se oli osa protestanttista joulunviettoa ja tapa oli katolisten pilkkaama, sillä heille ainoa oikea joulun symboli oli seimi. Asiaa ei myöskään auttanut ikivihreiden kuusenoksien vahva asema pakanallisessa talvipäivänseisauksen juhlinnassa.

Mutta ajat ja tavat muuttuvat. Toki muutokset kirkossa eivät ole nopeita, joten Vatikaanin Pietarinkirkon edustalle pystytettiin suuri joulukuusi ensimmäisen kerran vasta vuonna 1982. Katolisissa kodeissa joulukuusi oli kuitenkin ollut osa joulua jo paljon pidempään.

🎄 Onko sinun kotonasi jo joulukuusi koristeltuna? Ja täytyykö sen olla aito vai ajaako muovikuusi saman asia? Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme.

Lisää kommentti