Oudot uutiset

Nainen meni naimisiin kissansa kanssa, jotta vuokranantaja ei voi erottaa heitä

Julkaistu

Oudoimmissa uutisissa kerrotaan tänään brittinaisesta, joka meni kissansa kanssa naimisiin, jotta kaksikkoa ei voitaisi koskaan erottaa.

Listafriikin oudoimmissa uutisissa kerrotaan brittinaisesta, joka meni hiljattain naimisiin kissansa kanssa. Syynä vihkimiseen oli pelko erilleen joutumisesta, sillä kaikki vuokranantajat eivät hyväksy lemmikkejä. Aviopuoliso taas on täysin eri asia.

Lisäksi kerromme Meksikosta vuosia sitten löytyneistä pääkalloista, joita poliisi luuli tuoreen rikoksen uhreiksi. Pitkän selvitystyön jälkeen on kuitenkin paljastunut, että kallot kuuluivat yli tuhat vuotta sitten henkensä menettäneille rituaaliuhreille.

Yhteyden meihin saat somekanavissamme, ota Listafriikki myös seurantaan:

https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://twitter.com/listafriikki
https://www.facebook.com/listafriikki

Mutta nyt katsaus siihen, mitä erikoista maailmalla on tapahtunut. Tässä siis Listafriikin oudoimmat uutiset!

Advertisement

Nainen meni naimisiin kissansa kanssa, jotta vuokranantajat eivät voi erottaa heitä


Brittiläinen 49-vuotias Deborah Hodge on mennyt naimisiin kissansa kanssa, jotta tulevat vuokranantajat eivät voi erottaa heitä.

Hodge on jo aiemmin joutunut luopumaan kahdesta koirastaan ja yhdestä kissastaan, koska vuokranantajat eivät ole sallineet lemmikkien pitämistä. Hodge toivoo, että tämä sitoutuminen viisivuotiaaseen India-kissaan osoittaa, että kaksikko on yksi yksikkö ja yhdessä pysyminen on välttämätöntä.

Minulla oli vain voitettavaa, eikä mitään menetettävää, joten avioiduin kissani kanssa. Vannoin universumin edessä valan, että kukaan ihminen ei voi erottaa minua ja Indiaa”, kertoo Hodge englantilaismedioille. Tämä kahden lapsen äiti kertoo kissan olevan yhtä tärkeä kuin hänen oma jälkikasvunsa, eikä hän voi olla ilman lemmikkiään. Hodge kuitenkin painottaa, että mitään seksuaalista India-kissan ja hänen suhteessaan ei ole.

Lontoossa asustava Hodge hankki Indian vuonna 2017 ja siitä tuli heti osa perhettä. Vuonna 2020 India joutui auton kolhaisemaksi ja menetti rytäkän seurauksena jalkansa. Silloin kissasta ja omistajasta tuli entistä läheisemmät, sillä India kulkee usein Hodgen olkapäällä tai sylissä.

Huhtikuun 19. päivänä järjestetyssä siviiliseremoniassa oli pariskunnan lisäksi mukana muutama Hodgen ystävä, mutta naisen lapset eivät osallistuneet. ”Heidän mielestään äiti on aivan sekaisin”, sanoo Hodge, joka juhli tuoretta liittoa vieraidensa ja puolisonsa kanssa aurinkoisella piknikillä. Tilaisuudessa Hodge oli pukeutunut smokkiin ja Indialla oli rusetti ja kultainen viitta. Vihkimisen suoritti lailliset oikeudet omaava tuttava, joka omista epäilyksistään huolimatta halusi tukea Hodgea.

Advertisement

Deborah Hodge näki avioitumisen ainoana vaihtoehtona, sillä hän on hiljattain menettänyt työnsä elämäntaitovalmentajana ja pelkää tulevansa häädetyksi asunnostaan, koska ei kykene maksamaan vuokraa. Jos uuden asunnon etsintä tulee ajankohtaiseksi, ei Hodge halua ottaa riskiä, että lemmikkejä ei hyväksyttäisi. Aviopuoliso sen sijaan on pakko hyväksyä.

Rikospaikan pääkallot olivatkin tuhansia vuosia vanhoja uhrirituaalin jäänteitä

Kun Meksikon poliisi vuonna 2012 löysi läheltä Guatemalan rajaa sijaitsevasta luolasta 150 pääkalloa, olettivat he paljastaneensa tuoreen rikospaikan. Luut kerättiin kasaan ja kuljetettiin pääkaupungin rikoslaboratorioon tutkittavaksi.

Kymmenen vuotta kestäneiden testien ja analyysien jälkeen tiedetään, että kyse ei ollut tuoreesta joukkomurhasta. Kansallisen antropologian ja historian instituution INAH:in, tiedotteen mukaan luut kuuluvat henkilöille, jotka on rituaalimaisesti uhrattu vuosien 900 ja 1200 välillä. Eli suunnilleen noin tuhat vuotta sitten.

INAH:in tiedotteessa kerrotaan, että poliisin virheellinen oletus rikospaikasta oli ymmärrettävä, sillä väkivaltaisuudet ja ihmiskauppa rehottavat kyseisellä raja-alueella. Kaiken lisäksi kallokasoja, jotka ovat ajalta ennen espanjalaisten tuloa Meksikoon, on yleensä löytynyt seremonioihin tarkoitetuilta aukioilta eikä suinkaan luolista.

Rituaalien uhrien pääkalloissa on myös yleensä reiät kummallakin puolella, sillä muun muassa asteekkien tiedetään latoneen mestattujen uhrien kalloja peräkkäin puupaaluihin. Ehkäpä nämä luolasta vuonna 2012 löytyneet kallot olikin laitettu jonon sijaan yksitellen paalujen päähän, sillä ne olivat sivuilta ehjiä. Erikoista on myös se, että kaikista kalloista oli poistettu hampaat ja uhrien joukossa oli enemmän naisia kuin miehiä.

Paljon tästä ainutlaatuisesta löydöksestä on selvittämättä ja myös jää selvittämättä, koska todistusaineisto meni suurelta osin pilalle poliisin kerätessä luut luolasta talteen. INAH:in arkeologi Javier Montes de Paz muistuttaakin, että ihmisten pitäisi aina ottaa yhteyttä asiantunteviin viranomaisiin, jos he löytävät jotain arkeologisesti merkittävää. Löydökseen ei myöskään pitäisi koskea.

Advertisement

Mutta ongelma onkin sitten se, että mistä maallikko voi tietää, että jokin asia on arkeologisesti merkittävä.

Lue myös:

Advertisement
Kommentoi

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suosituimmat