Lukijoiden kysymyksiä: Onko isoisä vaarassa, kun joku ottaa tilaisuudesta vaarin?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tällä kertaa muun muassa sen, mitä kummaa isoisälle mahtaa tapahtua, kun joku ottaa tilaisuudesta vaarin.

Lisäksi pohdimme sitä, miksi Kuun väri vaihtelee ja voiko linnunkakka vahingoittaa auton maalipintaa.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän kertaisia lukijoiden kysymyksiä!

Mitä isoisälle tapahtuu, kun joku ottaa tilaisuudesta vaarin?

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay

Yhdellä viime viikon listalla oli käytetty ”ottaa vaarin” -sanontaa, ja lukijaa oli jäänyt mietityttämään, että mistähän tuo lausahdus on peräisin. Vaari-sanalla ei ole tässä tapauksessa mitään tekemistä kenenkään isoisän kanssa, joten vaarit voivat tästäkin eteenpäin osallistua erilaisiin tilaisuuksiin ja juhliin ilman pelkoa siitä, että joku veisi heidät mukanaan.

Kun joku ottaa tilaisuudesta vaarin, käyttää hän tilaisuuden hyväkseen. Myös neuvosta voi ottaa vaarin, jolloin neuvoa noudatetaan. Vaari on lainattu ruotsin kielen sanasta var tai vara, joka merkitsee huolenpitoa ja huomiota. Esimerkiksi ta vara på kääntyy suomeksi muotoon huolehtia tai paremminkin hyödyntää eli toisin sanoen ”ottaa vaarin”.

Vaarin ottaminen on esiintynyt suomen kirjakielessä aivan alusta alkaen, sillä Mikael Agricola käytti ilmausta vuonna 1548 julkaistussa Uuden testamentin suomennoksessa. Tässä ote Roomalaiskirjeestä: ”Jos iollain iocu Wirca ombi / Nin ottacan Wirghastans waarin”. Nykyisessä käännöksessä tuo kohta (Room. 12:7) kuuluu: ”Palvelutehtävän saanut palvelkoon”.

Vaaria voi käyttää toki kuten mitä tahansa muutakin suomen kielen sanaa, joten toiselle voi sanoa: ”Pidä vaari itsestäsi”. Vuosikymmeniä sitten vaari on esiintynyt myös yhdyssanoissa ja esimerkiksi psykologiassa on puhuttu itsevaarinotosta, joka nykyisin tunnetaan paremmin itsereflektointina. Kenen muun mielestä itsevaarinotto kuulostaa paljon paremmalta?

Lue myös: Suomalaiset sanonnat – onko näissä mitään järkeä?

Miksi Kuun väri vaihtelee?

Kuva: Pixabay

Kuu näyttää valkoiselta, keltaiselta, harmaalta, oranssilta, joskus jopa vihreältä, ja kaikelta mahdolliselta näiden väliltä. Miksi Kuun väri vaihtelee ja minkä värinen se oikeasti on?

Parhaimman käsityksen Kuun konkreettisesta väristä saa katsomalla astronauttien ottamia kuvia kuukävelyiltä. Kuu on harmaa, sillä sen pinta koostuu lähinnä eri harmaan sävyisistä kivilajeista. Vaikka Kuu on siis aina saman värinen, näyttäytyy se meille monissa eri sävyissä johtuen Maan ilmakehän aiheuttamasta valon aallonpituuksien sironnasta. Ja se valohan on peräisin Auringosta; Kuu vain heijastaa keskustähtemme valoa.

Mitä pidemmän matkan kuunvalo kulkee ilmakehässä, sitä enemmän siitä häviää sinistä valoa, minkä vuoksi Kuu näyttää punertavalta. Näin käy silloin, kun Kuu on matalalla horisontissa eli noustessaan ja laskiessaan.

Kun Kuu on taivaalla korkealla, on sen edessä ”vähemmän” ilmakehää, joten myös lyhytaaltoinen sininen valo saavuttaa katsojan, jolloin Kuu loistaa keltaisena tai valkoisena.

Vihertävältä ja sinertävältä Kuu voi näyttää silloin, kun sitä ympäröi (tai oikeasti sen edessä on) punertavia pilviä. Myös erilaiset partikkelit ilmakehässä – savu, saasteet, pöly – voivat saada Kuun näyttämään erikoisen väriseltä. Sävy riippuu siitä, minkä kokoisia nuo pienet partikkelit ovat eli mitä aallonpituuksia ne sirottavat.

Lue myös: 10 yllättävää faktaa historian ensimmäisestä kuukävelystä

Voiko linnunkakka vahingoittaa auton maalipintaa?

Kuva: Christoph Schütz | Pixabay

Toivottavasti tämän kysymyksen esittäjä on jo putsannut lintujen jätökset autostaan, sillä kaikessa yksinkertaisuudessaan: kyllä, linnunkakka vahingoittaa auton maalipintaa. Jos yläilmoista tipahtaa epämiellyttävä tervehdys autoon, kannattaa se pestä mitä pikimmiten pois, sillä linnunkakka voi syövyttää maalipinnan hyvinkin nopeasti. Eikä kyseessä tarvitse olla parven suorittama pommitus, vaan yksikin läjä riittää vaurion syntymiseen.

Linnunkakka on ikävää tavaraa siksi, että se tulee linnusta ulos kloaakin kautta. Kloaakissa eli niin sanotussa viemärisuolessa yhdistyvät sekä suoli, virtsatiet että sukupuolielinten tiehyet. Linnun jätös on sekoitus ulostetta ja virtsaa, mikä tekee siitä happaman ja siten syövyttävän.

Ja miten nopeasti tuho voi tapahtua? Jos olosuhteet ovat optimaaliset maalivaurion syntymiselle – eli on lämmin ja aurinkoinen päivä – voi linnunkakka jättää pysyvän jäljen jo minuuteissa.

Jäiks! Autossa kannattaa siis aina pitää vesipullo; jos ei muuten, niin lintujen jätösten huuhtelemista varten!