Euroviisut ovat juuri käynnissä ja mikäs sen parempi tapa virittäytyä tunnelmaan, kuin listata kaikkien aikojen suurimmat viisuskandaalit!

Euroviisuthan ovat vuodesta 1956 lähtien järjestetty laulukilpailu, johon saavat osallistua Euroopan yleisradiounionin, EBU:n, aktiiviset jäsenmaat. Se ei siis tarkoita vain Euroopan maita, vaan osallistujia on vuosien mittaan ollut sekä Kaukasian maista että Pohjois-Afrikasta, ja viimeisimpänä erityisluvalla mukana oleva, EBU:n liitännäisjäsen, Australia.

Koko idea kansainväliseen laulukilpailuun lähti siitä, että Euroopan maita haluttiin tuoda yhteen mannerta repineen toisen maailmansodan jälkeen. Politikointi ja maiden väliset kiistat haluttiin jättää sivuun – tarkoitus oli juhlia musiikkia. No, kuten hyvin tiedetään, eivät Euroviisut ole säästyneet ristiriidoilta, joista iso osa on liittynyt nimenomaan politiikkaan.

Nyt listataan suurimmat viisuskandaalit Eurovision laulukilpailun 68-vuotisen historian varrelta. Mukana listalla on myös suomalaisväriä: modernia ja vähän vanhempaa.

Georgia ei halua Putinia

Vuonna 2009 Euroviisut järjestettiin Venäjällä, ja Georgia ilmoitti edeltävänä kesänä, pian Dima Bilanin voiton jälkeen, että se ei tule osallistumaan tuleviin kekkereihin. Syy oli selvä: Georgia ja Venäjä olivat sodassa.

Mieli kuitenkin muuttui Kyproksella marraskuussa 2008 järjestetyn Lasten Eurovision laulukilpailun jälkeen, koska Georgiaa edustanut Bzikebi-yhtye voitti Bzz…-kappaleella ja Venäjä antoi sille täydet 12 pistettä.

Georgian edustuskappaleeksi Moskovan Euroviisuihin valittiin Stefane & 3G kappaleella We Don’t Wanna Put In. Discorallatus ei kaikkia miellyttänyt.

EBU tulkitsi sanat poliittisiksi ja suoraan Venäjän silloista pääministeriä ja entistä (sekä nykyistä) presidenttiä Vladimir Putinia arvosteleviksi. Georgian ehdokkaakseen valitsema kappale hylättiin sääntöjen vastaisena ja Georgiaa pyydettiin tekemään sävellykseen uudet sanat tai lähettämään Euroviisuihin kokonaan toinen kappale.

Georgiassa ei tietenkään suostuttu vaatimukseen, vaan maa päätti vetäytyä kokonaan pois sen vuoden kisasta.

Armeniaa äänestäneet azerbaidžanilaiset kutsuttiin kuulusteltaviksi

Politiikka on aina läsnä Euroviisuissa – halusi sitä tai ei. Israel on vuosien mittaan ollut usein keskiössä, samoin jo edellä mainittu Venäjä. Tuoreimmat tulokkaat Euroviisujen poliittiseen taistelukenttään ovat Armenia (ensimmäisen kerran mukana vuonna 2006) ja Azerbaidžan (mukana vuodesta 2008 lähtien). Tosielämän taistelukentillä näiden kahden maan välit ovat olleet tulenarat jo pitkään.

Heti vuosi sen jälkeen, kun Azerbaidžan osallistui ensimmäistä kertaa Euroviisuihin, nousivat maiden vihamieliset välit tapetille myös laulukilpailuun liittyen. Kuohuntaa oli havaittavissa myös maansisäisesti. Elokuussa 2009 kymmenittäin azerbaidžanilaisia, jotka olivat kevään Euroviisuissa äänestäneet Armenian kappaletta, kutsuttiin pääkaupunki Bakuun kansallisen turvallisuusministeriön kuulusteltaviksi. Armenian euroviisua äänestäneitä syytettiin epäisänmaallisiksi ja heidän katsottiin olevan potentiaalisia turvallisuusuhkia.

BBC:n raportin mukaan matkapuhelinpalveluiden tarjoajat olivat hallituksen määräyksestä jäljittäneet Armeniaa äänestäneet ”petturit”. Euroopan yleisradiounioinin käynnistämän virallisen tutkinnan jälkeen luotiin uusi sääntö, joka kieltää operaattoreita paljastamasta asiakkaidensa henkilötietoja ja äänestyskäyttäytymistä.

Konflikti kuitenkin jatkuu… Vuoden 2016 semifinaalissa Armeniaa edustanut Iveta Mukuchyan heilutti hylkäyksen uhasta huolimatta Vuoristo-Karabahin lippua (kuvassa). Alue on jo vuosikymmenien ajan ollut Armenian ja Azerbaidžanin välinen kiistakapula.

Maaliskuussa 2021 Armenia ilmoitti, että ei osallistu sen vuoden Euroviisuihin. Syynä poisjääntiin oli edellisenä vuonna käyty Vuoristo-Karabahin sota Azerbaidžanin kanssa. Vuonna 2022 Armenia palasi jälleen viisulavoille.

Krista Siegfrids suuteli naista

On käsittämätöntä, että vuonna 2013 joku pahoitti mielensä siitä, että kaksi naista suuteli. Mutta aika moni veti herneet nenään Krista Siegfridsin Marry Me -kappaleen esityksen lopussa nähdystä suudelmasta. Laulaja itse kertoi suutelevansa naispuolista taustalaulajaa tukeakseen seksuaalista tasa-arvoa Suomessa. Euroviisujen aikaan Suomessa ei vielä ollut sukupuolineutraalia avioliittolakia.

Turkki julisti boikotoivansa Euroviisuja ja ilmoitti, ettei koko laulukilpailua näytetä Siegfridsin esityksen takia. Myös Kreikka valitti Suomen euroviisuesityksestä väittäen sen rikkovan EBU:n sääntöjä, joissa kielletään poliittiset kannanotot.

Samalla viikolla Georgian pääkaupungissa Tbilisissä järjestettiin suuri seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustava mielenosoitus kansainvälisen homofobian vastaisen päivän kunniaksi. Ylen toimittaja Liisa Lehmus oli seuraamassa mielenosoitusta paikan päällä, missä tunnelma oli hänen sanojensa mukaan kireä – paikalla oli paljon myös vastamielenosoittajia.

Lehmuksen haastattelemien vanhoillisten ortodoksien mielestä homoseksuaaleilla ei pitäisi olla oikeuksia eikä heitä pitäisi olla olemassa ollenkaan. Eräs mies kommentoi myös Suomen euroviisuesitystä kutsuen sitä hulluksi ja täysin typeräksi. ”En halua, että lapseni ja sukulaiseni näkevät televisiossa Suomen tyhmän euroviisuvideon”, kommentoi yksi tuohtunut mielenosoittaja.

Ennen Euroviisuja kulki huhuja, että Suomen edustajaa olisi painostettu jättämään suukko pois esityksestä ja että mahdollista suudelmaa ei kuvattaisi mukaan lähetykseen. Krista Siegfrids vähät välitti arvostelijoista ja suuteli taustalaulajaansa sekä semifinaalissa että finaalissa. Molemmat ”kohahduttavat” suudelmat nähtiin suorassa televisiolähetyksessä. Mahtavaa!

Ongelmia lähetyksessä vai tulosten peukalointia?

Euroviisut ovat lähes alusta asti herättäneet epäilyksiä salaliitoista ja sopupelistä, ja kyllähän naapurimaat usein antavat toisilleen paljon pisteitä, mutta eihän siinä periaatteessa ole mitään väärää.

Vuoden 1963 Englannissa järjestetyt Euroviisut päättyivät kuitenkin viisuskandaaliin, joka nosti esiin mahdollisuuden ennalta päätetyistä pisteistä. Kun Norja oli antanut pisteensä, ilmoitti juontaja Katie Boyle, että pisteiden luvussa oli ollut jotain häikkää ja kehotti norjalaismiestä puhelinlinjan toisessa päässä toistamaan pisteet.

Mies kuitenkin pyysi, että asiaan palattaisiin uudelleen hetken kuluttua. Tuon pisteiden antamisen voit katsoa yllä olevalta videolta kohdasta 4:11 alkaen. Kun kaikkien muiden maiden antamat pisteet oli luettu, näytti siltä, että Sveitsi oli voittanut sen vuoden Euroviisut.

Mutta sitten otettiin uusi yhteys Norjaan (yllä oleva video kohdasta 6:32 alkaen), ja hupsista, pisteet olivat muuttuneet. Ensimmäisellä kerralla Norja antoi kolme pistettä Sveitsille ja kaksi pistettä Tanskalle, mutta uusissa tuloksissa Sveitsi sai vain yhden pisteen ja rakas naapurimaa Tanska neljä pistettä. (Tuolloin jokaisen maan tuomaristo antoi pisteitä yhdestä viiteen parhaiksi arvioimilleen kappaleille).

Virallisen tarinan mukaan Norjan pisteiden lukija oli itse sössinyt tulosliuskat, mutta monien epäilijöiden mukaan kyse oli sopupelistä. Uudelleen luettujen tulosten jälkeen Tanska nousi voittajaksi kukistaen Sveitsin vain yhdellä pisteellä. Videolla voi kuulla kansan kohahduksen, kun voittaja vaihtui. Inhimillinen erehdys vai sopupeliä – mitä sinä luulet?

Neilikkavallankumous Portugalissa

Vaikka Portugalin edustuskappale ei varsinaisesti vuoden 1974 Euroviisuissa saanut aikaan vallankumousta, toimi se lähtölaukauksena kapinallisille.

Diktaattori Marcelo Caetanon vastaiset kapinallisjoukot olivat ennalta suunnitelleet hallituksen kaatamisen alkavan tietystä merkistä, ja tuo merkki oli Paulo de Carvalhon E depois do adeus -kappale. Kyseinen laulu oli muutamia viikkoja aiemmin Brightonissa, Isossa-Britanniassa, järjestetyissä Euroviisuissa ollut Portugalin edustuskappale.

Ja suunnitelma piti: Radiokanava Emissores Associados de Lisboa täräytti laulun ulos huhtikuun 24. päivänä kello 22.50. Sillä hetkellä, kun tilanteeseen nimensä puolesta mainiosti sopivan E Depois do Adeus -kappaleen (suom. Ja hyvästien jälkeen) ensisäkeet lähtivät soimaan radiossa, tiesivät kapinalliset Neilikkavallankumouksen alkaneen ja sotilaat lähtivät hyökkäyksiin.

Vallankaappaus onnistui, Paulo de Carvalhon Euroviisut eivät – 17 osallistujamaan joukossa Portugali sijoittui 14:ksi.

Järjestikö diktaattori maansa Euroviisujen voittajaksi?

Vuonna 1968 Espanja oli jo valinnut viisuedustajakseen Joan Manuel Serratin kappaleella La La La, mutta mies vaati saada esittää sen omalla äidinkielellään, katalaanilla (yllä oleva video), mihin Francon Espanjassa ei tietenkään suostuttu.

Niinpä Serrat siirrettiin tylysti sivuun. Hän joutui lopulta lähtemään maanpakoon ja Euroviisuihin lähetettiin Massiel. Esiintyjä vaihtui, mutta kappale pysyi samana, vaikka se kisoissa sitten laulettiinkin espanjaksi.

Vaikka nuo Euroviisut järjestettiin yli 50 vuotta sitten, ovat ne edelleen salaliittoteoreetikkojen pähkäilyissä mukana. Keskiössä on nimenomaan Espanja, sillä maa vei kaikkien suureksi yllätykseksi ja jopa järkytykseksi voiton. Jo viikkojen ajan kaikille oli ollut lähes päivänselvää, että Yhdistyneen kuningaskunnan edustuskappale Congratulations voittaisi. Esittäjänä oli sittemmin aateloitu Cliff Richard, joka oli kotimaassaan ja muualla Euroopassa suuri popidoli.

Ainoa jännitettävä asia Euroviisuihin lähdettäessä oli se, kuka tulisi toiseksi. No, Massiel vei lopulta voiton vain yhdellä pisteellä ennen Richardia.

Vilunkipeliä alettiin epäillä välittömästi, eivätkä spekulaatiot viisufanien keskuudessa ole loppuneet. Asiasta nousi suurempi kohu, kun espanjalaisen elokuvantekijän Montse Fernández Villan dokumentti 1968. Yo viví el mayo español (suom. 1968. Minä elin espanjalaisen toukokuun) julkaistiin 40-vuotta Lontoon Euroviisujen jälkeen.

Dokumentissa väitettiin, että vuoden 1968 Euroviisujen tulos oli peukaloitu. Väite perustui pitkälti Televisión Españolan eli Espanjan valtiollisen televisioyhtiön entisen toimittajan José María Íñigon lausuntoihin, joiden mukaan fasistijohtaja Francisco Franco olisi lahjonut puoli Eurooppaa antamaan pisteitä Espanjalle ja vaihtokauppana televisioyhtiöt saivat kylmää käteistä tai sitten Franco lupasi ostaa televisiosarjoja ja tehdä levytyssopimuksia tuntemattomille artisteille.

Íñigon mukaan lahjonta ja peukalointi olivat laajasti tiedossa, mutta kukaan ei välittänyt tai uskaltanut avata suutaan. Kaiken tarkoituksena oli palauttaa Espanjan kunnia ja loisto sekä antaa maan kolhuja saaneelle maineelle uutta kansainvälistä nostetta.

Ilmeisesti tappio kotikisoissa on jäänyt kaivelemaan toiseksi tullutta artistia itseäänkin: ”Olen elänyt tämän kakkossijan kanssa niin monta vuotta, että olisi mahtavaa, jos joku virallinen taho kääntäisi kelkkansa ja sanoisi: ’Cliff, sinä voitit sittenkin sen hemmetin jutun’”, kertoi Sir Cliff The Guardian -lehden haastattelussa vuonna 2008.

Ukraina ja Venäjä

Kaikki alkoi kevättalvella 2014, kun Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan ja liitti sen itseensä. Samana vuonna Kööpenhaminassa, Tanskassa, järjestetyissä Euroviisuissa tapahtui jotain ennenkuulumatonta: yleisö buuasi Venäjän edustajalle, Tolmachevy Sisters -duolle – 17-vuotiaille kaksostytöille. Sama toistui seuraavana vuonna Itävallan Wienissä, mutta silloin vahingosta viisastuneilla järjestäjillä oli ensimmäistä kertaa käytössään buuausäänten vaimentamisen mahdollistavaa tekniikkaa.

Vuoden 2016 Euroviisut järjestettiin Tukholman Globen-hallissa, eikä Venäjä ollut mielissään Ukrainan edustuskappaleesta. EBU:n mielestä Ukrainan ja Jamalan 1944-kappale oli vain historiallinen, mutta Venäjä piti sitä nykyhetkeen liittyvänä, poliittisena mielenilmauksena. Jamalan kappale kertoi hänen tataari-isoisoäidistään, joka oli Stalinin vainojen uhri Krimin niemimaalla toisen maailmansodan aikaan, mutta laulu istui myös sen hetkiseen tilanteeseen. Ja miten kävikään…

Ukraina voitti.

Kiovassa vuonna 2017 järjestetyssä Eurovision laulukilpailussa ei nähty Venäjän edustajaa. Yllättyneet käsi pystyyn! Venäjä oli kyllä lähettämässä edustajakseen Julija Samoilova, mutta Ukraina antoi naiselle porttikiellon. Syynä tähän oli se, että pari vuotta aiemmin Samoilova oli ollut esiintymässä Krimillä ja matkustanut sinne Venäjän kautta, mistä seurasi maahantulokielto Ukrainaan.

Vaikka EBU protestoi Ukrainan poliittista peliä, ei silloinen presidentti Petro Porošenko kumonnut päätöstä. Monet maat uhkailivat boikotilla ja julistivat vetäytyvänsä Kiovan kisoista, ellei Samoilovaa päästetä mukaan – näin ainakin huhuttiin. Lopulta ne olivat vain sanahelinää tai perättömiä juoruja.

Sen sijaan, että Venäjä olisi lähettänyt Kiovaan toisen edustajan, vetäytyi se Euroviisuista kokonaan ja Channel One -televisiokanava ilmoitti, että kilpailua ei sinä vuonna lähetetä itänaapurissamme ollenkaan.

Ja sitten tullaan kevääseen 2022.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, ei kukaan halunnut osallistua Venäjän kanssa kilpailuun, jonka yhtenä tarkoituksena on tuoda eri kansallisuuksia yhteen musiikin avulla. EBU kuitenkin kiirehti tiedottamaan, että Ukraina ja Venäjä ovat molemmat tervetulleita, koska Euroviisut ei ole poliittinen tapahtuma.

Lopulta tuli ilmoitus, että Venäjä ei saa osallistua Italian Torinossa järjestettäviin Euroviisuihin. Päätös tuli kuitenkin vasta sen jälkeen, kun monet jäsenmaat – Suomi ja Yleisradio mukaan lukien – olivat ilmoittaneet jäävänsä pois kisoista, jos Venäjä otetaan mukaan.

Varsin odotetusti Ukrainan edustaja Kalush Orchestra kappaleellaan Stefania voitti vuoden 2022 Euroviisut. Sodan vuoksi viisuja ei kuitenkaan järjestetty Ukrainassa, vaan vuonna 2023 isäntämaana toimi Yhdistynyt kuningaskunta ja viisut järjestettiin Liverpoolissa.

Jordania näytti Israelin edustajan sijaan kuvia kukista

Vuonna 1978 tapahtui jotain sellaista, mikä ei enää nykyään internet-aikana onnistuisi. Vaikka politikointi on Euroviisujen säännöissä ehdottomasti kielletty, on lavalla nähty monenlaisia kannanottoja – sekä hienovaraisia että äänekkäitä ja näkyviä.

Vuosi 1978 oli totaalinen pohjanoteeraus Israelin ja sen naapurimaan Jordanian suhteissa. Vaikka Jordania ei ole koskaan osallistunut Euroviisuihin, on maan kansallinen radio- ja televisioyhtiö JRTV näyttänyt laulukilpailun neljä kertaa; kaikki 1970-luvulla. Pariisissa järjestetty historian 22. Eurovision laulukilpailu oli viimeinen, joka Jordaniassa on esitetty suorana lähetyksenä.

JRTV ei suostunut näyttämään Israelin edustajan Izhar Cohen & The Alphabetan esittämää A-Ba-Ni-Bi -kappaletta, vaan esitteli tv-katsojille sen aikana kuvia kukista.

Sensuuri kävi kinkkiseksi, kun pisteitä alettiin julistaa. Israel sai nimittäin paljon ääniä, joten esiintyjiä kuvattiin moneen otteeseen. Kun alkoi olla selvää, että Israel tulee ottamaan historiansa ensimmäisen voiton, pisti JRTV lähetyksen tylysti poikki vedoten teknisiin ongelmiin. Jordanialaisille tarjoiltiin Euroviisujen huipentuman sijaan kuva kukkakimpusta.

Seuraavana päivänä JRTV ilmoitti Belgian voittaneen sen vuoden Euroviisut. Todellisuudessa Belgia sijoittui Israelin jälkeen toiseksi.

Voiko euroviisukappale vaikuttaa kotimaan politiikkaan? Sì?

Samaan aikaan, kun Portugalin kappale vuoden 1974 Euroviisuissa toimi lähtölaukauksena vallankumoukselle, ei Italian valtiollinen yleisradioyhtiö RAI näyttänyt koko laulukilpailua oman edustajansa vuoksi.

Gigliola Cinquetti oli valittu edustamaan maataan kappaleella Sì (suom. kyllä), mutta Italiassa laulu sensuroitiin kokonaan: sitä ei kuultu yli kuukauteen valtion omistamilla televisio- tai radiokanavilla. Italialaisten ei haluttu näkevän eikä kuulevan Cinquetin esittämää kappaletta, jossa ”sì” toistuu useaan otteeseen.

Italiassa oli suunnitteilla kansanäänestys avioeron laillistamisesta ja euroviisukappaleen uskottiin olevan propagandaa, jolla alitajuisesti yritettiin vaikuttaa äänestäjiin. Tällainen äänestäjien johdattelu nähtiin julkeana, joten vaikka kansanäänestyksen oli määrä tapahtua kuukausi Euroviisujen jälkeen, ei Italiassa haluttu ottaa riskejä.

Äänestykseen liittyi muutenkin hämmennystä, sillä kysymyksenasettelu oli erikoinen: Ei-äänellä kansalainen itseasiassa vahvisti hallinnon päätöksen avioeron laillistamisesta, kyllä-äänellä taas haluttiin avioero takaisin laittomaksi.

Cinquetti sijoittui Euroviisuissa toiseksi; edellään vain Ruotsi ja ABBA, joka räjäytti pankin Waterloolla. Cinquettista ja hänen kappaleestaan tuli suosittuja muualla Euroopassa ja laulu nousi monille listoille, mutta kotimaassaan se on yksi surkeimmin menestyneistä euroviisuista. Sensuurilla saattaa olla osuutta asiaan.

Niin, ja se Italian kansanäänestys: lähes 60 prosenttia äänestäjistä kannatti avioeron laillistamista, joten he olivat äänestäneet ”ei”. Monikohan heistä olisi äänestänyt toisin, jos Euroviisut olisi näytetty televisiossa? Kysymys ei ole tosissaan esitetty.

Suomen ”seksikohu” vuosimallia 1963

Ehkä kaikkien aikojen suomalainen euroviisuskandaali nähtiin vuonna 1963. Kansainvälisesti se ei ketään koskettanut, mutta Suomessa kuohutti aikoinaan kovastikin.

Koko Suomi halusi maansa edustuskappaleeksi Jorma Panulan säveltämän ja Sauvo Puhtilan eli Saukin sanoittaman Olen mikä olen -kappaleen, jota karsinnoissa esittivät Tamara Lund ja Laila Halme. Erityisesti Lundin versio oli monen suosikki.

Tuomaristo oli kuitenkin kansan ja asiantuntijoiden kanssa eri mieltä ja piti laulun sanoja liian seksikkäinä. Ei ollut lainkaan sopivaa, että kappale laulettiin eroottisella tyylillä ja sanoissa toistuu moneen otteeseen toteamus, että nainen ”käy vaihtelusta”. Järkyttävää… Tuomariston mielestä liian rohkeaa ja paheellisesta elämästä kertovaa sanoitusta ei uskallettu lähettää kansainväliseen kilpailuun.

Kansan tyrmistykseksi Olen mikä olen sijoittui vasta kolmanneksi ja Suomen edustuskappaleeksi valittiin Muistojeni laulu, jota olivat esittäneet Marjatta Leppänen ja Irmeli Mäkelä. Kaiken lisäksi tuomaristo päätti, että Euroviisuissa kappaleen tulee laulamaan Laila Halme eikä kumpikaan karsinnoissa esiintynyt laulaja.

Leppänen on vuosikymmeniä myöhemmin kertonut Iltalehdelle, että olisi mielellään lähtenyt edustamaan Suomea, mutta jostain syystä tuomaristo päätti toisin. ”Minulle ei ilmoitettu syytä”, muisteli Leppänen, mutta painotti, ettei ole kantanut asiasta kaunaa.

Suomi ja Muistojeni laulu sai Lontoossa järjestetyissä Euroviisuissa nolla pistettä ja jäi jaetulle viimeiselle sijalle. Olen mikä olen -laulusta tuli taas tuli aikansa ehdoton iskelmäklassikko.

Lue myös:

• Aikuinen nainen, Kulkuri ja joutsen sekä muut suomalaiset ikivihreät, jotka suureksi järkytykseksi ovatkin käännoskappaleita
• Miksi Suomella ja Virolla on sama kansallislaulu?

Otetaan alkuun heti pieni selvennyt: Kun sanomme, että huippunäyttelijällä oli pieni palkka, niin puhutaan joka tapauksessa suurista summista. Mutta moneen kollegaan verrattuna näiden Hollywood-tähtien palkkiot ovat olleet taskurahoja.

Lienee sanomattakin selvää, että kymmenien miljoonien palkkiot elokuvaroolista tai miljoonakorvaus yhdestä jaksosta televisiosarjassa ovat täysin käsittämättömiä tienestejä, mutta ”that’s showbiz!”. Joskus työehtosopimuksista ja muista neuvotteluista huolimatta rooli jättimäisessä elokuvassa ei tarkoitakaan omaisuuden tekemistä. Pieni palkka voi johtua näyttelijän tietämättömyydestä, joka taas on yleistä varsinkin uusilla tulokkailla. Toisinaan jokin rooli on niin houkutteleva, että näyttelijä on valmis ottamaan työn vastaan palkasta välittämättä.

Pieni palkka ei kuitenkaan tarkoita ohimenevää sivuroolia, vaan monesti nämä näyttelijät, joiden palkkio ei ole edes pintaraapaisu elokuvan kokonaisbudjetista, saavat rooleistaan ylistystä ja palkintoja. Tällä listalla heitä on useampi.

Tässä siis huippunäyttelijöitä, joiden palkkapussi ei revennyt liitoksistaan kuuluisan roolisuorituksen jälkeen. Ensimmäiset viisi julkaistaan tänään ja loput ”pelkkiä pennosia” tienanneet ovat luvassa myöhemmin julkaistavassa toisessa osassa.

Hilary Swank – Boys Don’t Cry

Useampia miljoonia yksittäisistä elokuvarooleista myöhemmällä urallaan tahkonut Hilary Swank oletti 1990-luvun lopulla, että näyttelijän hommista ei taida tulla mitään. Flopanneet elokuvat ja potkut tv-sarjoista olivat varmasti osasyynä siihen, että hän hyväksyi naurettavan 3000 dollarin palkkatarjouksen pääroolista vuoden 1999 Boys Don’t Cry -elokuvassa.

Elokuva perustuu tositapahtumiin: nuoren transmies Brandon Teenan tarinaan. Teenan miespuoliset ystävät raiskasivat ja murhasivat hänet, kun heille selvisi, että tämä oli transsukupuolinen. Swank uppoutui vaativaan rooliinsa jopa terveytensä uhalla: hän eli siviilissä ”miehenä” kuukausien ajan ja laihdutti itsensä vaaralliseen kuntoon. Kuvausten aikana Swankin rasvaprosentti oli vain seitsemän.

Rooli kuitenkin nosti Swankin uran valtaisaan nousukiitoon ja hän voitti kaikki merkittävimmät palkinnot, mukaan lukien Oscarin parhaasta naispääosasta.

Elokuvasta saatu pieni palkka jäi kuitenkin kummittelemaan ja hankaloitti Swankin elämää yllättävällä tavalla. Kun hän meni lääkärille uusimaan erästä reseptiään, ilmoitti klinikka hinnaksi 160 dollaria. Swank oli ihmeissään ja kysyi olivatko he tarkastaneet hänen sairausvakuutustaan.

Kävi ilmi, että työsopimukseen kuuluvan vakuutuksen saamiseksi olisi pitänyt tienata 5000 dollaria. ”Minulla oli Oscar-palkinto, mutta ei sairausvakuutusta”, kertoi Swank People-lehdelle vuonna 2016.

Brad Pitt – Thelma ja Louise

Niinhän se menee, että kaikkien on aloitettava jostain. Monesti näyttelijät tekevät vuosien ajan pienempiä rooleja kasvattaen jatkuvasti nimeään ja samalla palkkapussiaan.

Mutta joskus harvoin yksi hetki voi muuttaa totaalisesti uran suunnan. Juuri näin kävi Brad Pittille, kun hän esiintyi sivuroolissa vuoden 1991 Thelma ja Louise -kulttileffassa. Elokuvan päärooleissa nähdään tietenkin uriensa huipulla olleet Susan Sarandon ja Geena Davis.

Häkellyttävän pieni palkka, vain 6000 dollaria, saattoi pänniä Pittiä juuri tuolla hetkellä, mutta rooli jätti lähtemättömän vaikutuksen katsojiin ja sitä myötä avasi monia ovia. Muutaman vuoden kuluttua matalapalkkaiset sivuroolit olivatkin historiaa. Pitt nousi nopeasti yhdeksi elokuvamaailman suurimmista tähdistä ja nykyisin hän laskuttaa keskimäärin 20 miljoonaa dollaria elokuvalta.

Jonah Hill – The Wolf of Wall Street

Ehkäpä tunnetuin tapaus pienestä palkasta ja jättimäisestä leffasta on Jonah Hillin työskentely vuonna 2013 ensi-iltansa saaneessa The Wolf of Wall Street -elokuvassa. Hill oli jo tunnettu nimi ja isoissa Hollywood-tuotannoissa työskennellyt näyttelijä, jonka palkka oli kuusi- tai seitsemännumeroinen.

The Wolf of Wall Streetin ohjannut Martin Scorsese on Hollywood-piireissä legenda omassa luokassaan ja kaikki haluavat työskennellä hänen kanssaan. Hill ei ollut poikkeus.

Kun hänen agenttinsa esitteli 60 000 dollarin palkkatarjouksen, joka oli alhaisin mahdollinen summa, jonka SAG-AFTRA-ammattiliitto salli roolin vaatimalla työmäärällä ja elokuvan kokonaisbudjetilla, ei Hill epäröinyt hetkeäkään.

”Se oli heidän tarjouksensa ja sanoin agentilleni, että allekirjoitan sopimuksen tänä iltana”, kertoi Hill radiojuontaja ja mediapersoona Howard Sternin haastattelussa tammikuussa 2014. Hän sanoi halunneensa lyödä asian lukkoon ja saada mustaa valkoisella ennen kuin meni tuona iltana nukkumaan, jotta toinen osapuoli ei voinut enää laillisesti muuttaa mieltään.

Hill ei ole katunut päätöstään eikä ole ollut katkera siitä, että työkaveri Leonardo DiCaprio lohkaisi samasta elokuvasta 10 miljoonan dollarin palkkion: ”Tekisin saman diilin koska vain uudestaan”. Itse asiassa Hill oli jo aikaisemmin urallaan maininnut, että olisi valmis myymään talonsa ja antamaan kaikki rahansa päästäkseen työskentelemään Scorsesen kanssa, joten siinä mielessä jokainen sentti 60 000 dollarista taisi olla plussaa.

Hill sai roolistaan paljon kiitosta ja Oscar-ehdokkuuden.

Jeff Daniels – Nuija ja tosinuija

Kun vuoden 1994 Nuija ja tosinuija -elokuvan päärooleihin etsittiin näyttelijöitä, oli kaksikko Jim Carrey ja Jeff Daniels melko erikoinen valinta. Carrey oli vasta uransa alussa ja suurelle yleisölle melko tuntematon, ja Daniels oli totuttu näkemään vakavammissa draamaelokuvissa.

Yksi elokuvan käsikirjoittajista, Bobby Farrelly, halusi Danielsin ehdottomasti mukaan, mutta tuotantoyhtiö ei ollut innostunut. Niinpä Danielsille tarjottiin roolista 50 000 dollaria sillä olettamuksella, että noin pieni palkka ei varmasti houkuttelisi nimekästä näyttelijää. Toisin kävi ja kaikkien, myös oman agenttinsa, yllätykseksi Daniels hyväksyi tarjouksen.

Jim Carreylle sen sijaan tarjottiin moninkertainen palkka, 350 000 dollaria, mutta hän halusi pääroolista 400 000 dollaria. Sopimusneuvottelut venyivät ja niiden aikana Carreyn läpimurtoelokuva Ace Ventura – lemmikkidekkari tuli teattereihin. Koska Ace Ventura oli suuri hitti, nousivat Carreyn osakkeet huomattavasti ja lopulta sopimus lyötiin lukkoon: Nuija ja tosinuija -elokuvan kokonaisbudjetti oli 16 miljoonaa dollaria, josta yksistään Jim Carreyn palkka lohkaisi 7 miljoonaa.

Joulukuussa 1994 ensi-iltaan tullut Nuija ja tosinuija räjäytti pankin tuottaen lähes 250 miljoonaa dollaria lipputuloina. Jeff Danielsin 50 tonnin palkka tuntuu siihen nähden melko nihkeältä, vaikka ei edes ottaisi huomioon kollegan 140-kertaista palkkaa.

Jennifer Lawrence – Winter’s Bone ja American Hustle

Jennifer Lawrence nousi ryminällä elokuvamaailman kirkkaimpien tähtien joukkoon läpimurtoroolillaan vuoden 2010 Winter’s Bone -elokuvassa. Se oli 20-vuotiaan Lawrencen ensimmäinen suuri rooli, mutta työkokemuksen puutteen vuoksi hän sai siitä palkkaa vaivaiset 3000 dollaria. Nuori Lawrence sai Oscar-ehdokkuuden parhaasta naispääosasta, joten portti Hollywoodiin ja parempiin tienesteihin oli auki.

Winter’s Bonesta saatu pieni palkka moninkertaistui seuraavien elokuvien myötä ja Lawrence on jokaisen uuden roolin myötä saanut lisätä yhden nollan palkkasummansa perään; nykyään Lawrencen palkkaaminen verottaa budjettia jopa 20 miljoonalla dollarilla. Yksistään Nälkäpeli-elokuvasarjasta saadut tienestit ovat varmistaneet, että Lawrencen ei rahan vuoksi tarvitsisi enää koskaan tehdä töitä.

Palkka-asiat nousivat kuitenkin tapetille vuoden 2013 American Hustle -elokuvan myötä, kun yli 250 miljoonan lipputuloista jaettiin bonuksia elokuvan päätähdille. Christian Bale, Bradley Cooper ja Jeremy Renner saivat kukin 9 prosentin osuuden tuotoista, kun taas Lawrence ja Amy Adams saivat kumpikin 5 prosenttia. Miehet saivat siis melkein tuplaten enemmän! Lawrence on sanonut haastatteluissa, että ei vaadi lisämiljoonia, sillä hän ei niitä tarvitse, mutta pitää hyvin epäreiluna sukupuolten välistä palkkaeroa.

Lue lisää elokuvafaktoja:

• Top 10 yhdestä elokuvasta eniten tienanneet näyttelijät
• 10 huippunäyttelijää, jotka ovat joutuneet elokuvan kuvauksissa hengenvaaraan

Suurin osa meistä käyttää Googlea joka päivä. Tietoa löytyy loputtomasti, mutta joskus juuri sen oikean tiedon kaivaminen esiin voi olla yllättävän tuskallista. Tässä siis 5 parasta vinkkiä siihen, miten tehdä Google-hauista tehokkaampia!

On äärimmäisen kätevää, että kaikki mahdollinen tieto on vain muutaman näppäilyn päässä, mutta loputtomien hakutulosten joukosta olla vaikea löytää juuri sitä oikeaa. Niinpä Listafriikki kokosi kasaan joukon vinkkejä, joilla tiedonhaku on tehokkaampaa ja hakutuloksia saa kätevästi tarkennettua vastaamaan juuri haluttua asiaa.

Taustatyötä tehdessäni törmäsin yleiseen ilmiöön: moni vinkki oli täyttä potaskaa tai ainakin pahasti vanhentunut.

Monet hyvin arvostetut mediat, myös Suomessa, ovat listanneet varsin hiljattainkin ”tajunnanräjäyttäviä vinkkejä” Google-hakuihin, mutta osa niistä on käytännössä täysin turhia. Listan luettuasi tiedät, mitkä kikkailut kannattaa suosiolla jättää historiaan.

Joten Listafriikki esittelee nyt 5 parasta vinkkiä, joilla tiedonhaku tehostuu ja helpottuu. Nämä kannattaa painaa mieleen, olit sitten töissä, koulussa tai googlailet ihan vain huviksesi vapaa-aikana.

Ja sitten kevennyksenä vielä ne pari kikkaa, jotka on syytä kiertää kaukaa!

1. Ajankohdalla on väliä

Etsit tietoa vaikkapa Suomen edellisestä presidentistä Sauli Niinistöstä, mutta haluat tietää, mitä hänestä kirjoitettiin ennen presidenttiyttä. Silloin hakukenttään kannattaa kirjoittaa sauli niinistö before:2012. Hakutuloksissa on mukana ainoastaan ennen vuotta 2012 julkaistu materiaali.

Tai ehkä haluat ajankohtaista tietoa ylioppilastutkinnosta? Sillon hakukenttään voi kirjoittaa ylioppilastutkinto after:2023, jolloin hakutuloksissa on ainoastaan uutisia ja tietoa, jotka on julkaistu vuoden 2023 jälkeen. Eli tuloksissa on ainoastaan kaikkein tuorein tieto.

Googlen omaa työkalut-valikkoa ei myöskään kannata unohtaa, sillä sen avulla saa rajattua hakutulokset päivämäärän mukaan.

Voit hakea esimerkiksi viimeisen tunnin aikana julkaistuja uutisia tai ottaa mukaan jutut viimeisen vuoden ajalta. Voit myös määrittää itse tarkan ajanjakson. Jos mielesi tekee muistella, miten koronaviruksesta uutisoitiin ennen pandemian julistusta, niin hae kyseisellä sanalla ja määritä ajanjaksoksi tammikuu 2020. Voi pojat, miten maailma muuttui!

2. Etsi tietoa vain yhdeltä sivustolta

Muistat lukeneesi Listafriikistä mielenkiintoisen jutun pilvistä ja se on löydettävä tällä sekunnilla.

Kirjoita Googlen hakukenttään site:listafriikki.com pilvet ja tuloksena saat kaikki Listafriikin jutut, jotka liittyvät pilviin.

Tämä vinkki toimii toki kaikilla muillakin sivustoilla. Muista jättää välilyönti pois kaksoispisteen perästä!

3. Hakua voi rajata muillakin sanoilla

Site-sanan lisäksi hakutuloksia voi rajata muillakin sanoilla.

Related etsii niitä sivustoja, jotka ovat samankaltaisia kirjoittamasi verkko-osoitteen kanssa. Jos kirjoitat hakukenttään related:amazon.com, etsii hakukone muita verkkokauppoja. Amazon-verkkokauppaan liittyvät tulokset sen sijaan on suodatettu pois.

Filetype-sanalla voit rajata haun vain tietynlaiseen tiedostomuotoon. Jos haluat löytää tietoa ilmastonmuutoksesta, mutta et välittäisi lukea tuoreimpia uutisia, voit koittaa kirjoittaa hakukenttään ilmastonmuutos filetype:pdf. Tällöin hakutuloksissa on mukana vain pdf-tiedostoja, joissa puhutaan ilmastonmuutoksesta. Tiedostotyypin mukaan hakeminen on erityisen hyödyllinen työkalu opiskelijoille.

Define-sanalla voi etsiä englanninkielisen määritelmän oudolle sanalle. Jos vieras kieli ei luonnistu, niin määritelmäkin on turha, mutta samalla haulla saa myös käännöksen haluamalleen kielelle.

4. Merkit auttavat tarkentamaan Google-hakua

Miinusmerkki (-) rajaa hakutuloksista haluamasi sanan pois. Ajatellaan, että etsit tietoa sellaisesta kissaeläimestä kuin puuma. Jos googlaat puuma-sanalla, niin valitettavasti iso osa hakutuloksista liittyy ”nuorempia miehiä jahtaavaan vanhempaan naiseen”.

Ensinnäkin: hohhoijaa, miten väsynyttä. Ja toiseksi: kiitos ei, en halua testata kyselyn avulla, että onko minulla puuman ominaisuuksia.

Hakukenttään voi siis kirjoittaa puuma -nainen, jolloin saa relevanttia tietoa kyseisestä eläimestä.

Plusmerkki (+) toimii luonnollisesti päinvastoin. Pysytään kissaeläimissä ja otetaan esimerkiksi ilves.

Ilves-sanalla haettaessa tulokset ovat sivu toisensa jälkeen täynnä tamperelaista urheilua, mikä ei sinänsä ole väärin, mutta ärsyttävää, jos hakee tietoa luontokappaleesta. Miinusmerkkiäkin voisi käyttää hakemalla esimerkiksi ilves -jääkiekko -jalkapallo, mutta siltikin Googlen ehdottamat sivut ovat pitkälti urheiluseuraan liittyviä.

Mutta jos hakukenttään kirjoittaa ilves +eläin, niin silloin ollaan asian ytimessä. Tällöin hakutuloksissa ovat ne sivustot, joilla puhutaan eläinlajista.

5. Ajastin näppärästi päälle

Googlen ajastimen saa päälle kirjoittamalla hakukenttään ajastin. Se lähtee heti automaattisesti laskemaan sekunteja viidestä minuutista alaspäin, mutta halutun ajan voi säätää kätevästi myös itse.

Englanniksi ajastin toimii hieman näppärämmin. Riittää, kun hakukenttään kirjoittaa esimerkiksi set timer to 20 minutes, niin aika lähtee juoksemaan ilman lisäsäätöjä. Ja Google kyllä ymmärtää vähemmästäkin; sille riittää timer 20 mins tai jotain edes sinne suuntaan, niin johan alkaa kello käymään.

Ajastimen kanssa samassa laatikossa on myös sekuntikello, jos on tarve ottaa aikaa.

*

Ja sitten siirrytään niihin vinkkeihin, jotka on syytä viskata romukoppaan

Lainausmerkit ovat historiaa

Lainausmerkit ovat tarkemman Google-haun klassikko. Tämän vinkin monet ovat varmasti kuulleet: Eli jos haluat etsiä reseptiä vaikkapa vegaaniseen juustokakkuun, niin hakusanat on syytä kirjoittaa lainausmerkkien sisään. ”Vegaaninen juustokakku” antaa hakutuloksissa vain niitä ohjeita, jotka koskevat vegaanisia juustokakkuja. Jos lainausmerkit jättää pois, niin hakukone etsii sellaisia sivustoja, joissa sanat vegaaninen ja juustokakku mainitaan, mutta sikin sokin siellä täällä.

Heitä tämä vinkki välittömästi romukoppaan!

Google ei ainakaan enää toimi näin, vaan on nykyään fiksumpi. Lainausmerkit ovat turhat, sillä kyllä hakukone ymmärtää, että haluat tietoa nimenomaan vegaanisista juustokakuista.

Kaksi pistettä: voiko turhempaa olla!?

Kahdella pisteellä pitäisi pystyä hakemaan tietoa perustuen tiettyihin numeroihin. Kuulostaa äkkiseltään kätevältä työkalulta.

Sehän voisi toimia esimerkiksi silloin, jos olet aikeissa ostaa auton ja etsit kulkuneuvoa hintahaarukassa 5000-7500 euroa. ”Näppärän vinkin” mukaan hakukenttään kannattaa kirjoittaa auto 5000..7500 euroa ja taianomaisesti tuloksissa näkyvät ne myynnissä olevat autot, jotka sopivat budjettiisi.

Juu, ei tosiaan toimi näin.

Tätä ominaisuutta on ehdotettu käytettäväksi myös muun muassa vuosilukujen rajaamiseen. Haulla suomi 1917..1919 pitäisi saada rajattua hakutulokset koskemaan sivustoja, joilla kerrotaan itsenäisyytemme ensimmäisiä vuosia. Rima ei tosiaankaan ole korkealla, mutta tämä toimii hieman paremmin kuin hintahaarukan rajaaminen.

Tehokkaaksi tai hyödylliseksi kahden pisteen vinkkiä ei kuitenkaan voi missään nimessä kutsua.

Lue myös:

• 10 random-asiaa, joita sinun ei tulisi missään nimessä googlata!
• 10 vinkkiä ja faktaa, jotka voivat pelastaa hengen arkisissa tai harvinaisissa tilanteissa
• 10 loistavaa life hack -ideaa jokapäiväisen elämän helpottamiseksi

Aina sattuu virheitä, myös isolla rahalla valmistuvien leffojen kuvauksissa. Tämän listan elokuvamokat olivat kuitenkin niin loistavia, että ne jätettiin lopulliseen versioon.

Jo DVD-aikana, ja etenkin YouTuben ansiosta, katsojat saavat halutessaan nauttia suosikkinäyttelijöidensä pilalle menneistä otoksista ja toilailuista kuvauspaikalla. Nuo tunnetaan paremmin nimellä bloopers.

Yleensä kaikki virheet yritetään viimeistään leikkausvaiheessa poistaa, mutta joskus yllättävä tapahtuma käsikirjoituksen ulkopuolelta voi tuoda kohtaukseen aivan uudenlaisen mausteen, ja se on pakko ottaa mukaan lopulliseen elokuvaan,

Nämä Listafriikki keräämät elokuvamokat olivat liian hyviä poistettaviksi, ja nämä alunperin pilalle menneet kohtaukset ovat itseasiassa nousseet elokuvamaailman legendaarisimpien otosten joukkoon. Täysin vahingossa.

Hoffman huutaa taksikuskille

Vuonna 1969 julkaistu Keskiyön cowboy -elokuva rikkoi aikanaan rajoja monellakin lailla. Brittiläisen John Schlesingerin ohjaama elokuva oli Yhdysvalloissa X-rated eli se sai korkeimman ikärajasuosituksen, minkä takia se ei päässyt laajaan levitykseen. Siitä huolimatta Keskiyön cowboy voitti kolme Oscar-palkintoa, mukaan lukien se tärkein: Paras elokuva. 

Yksi elokuvahistorian kuuluisimmista lausahduksista on peräisin Keskiyön cowboysta ja sen vaarallisesta kuvaustilanteesta. Elokuvan tekijöillä ei ollut lupaa sulkea New Yorkin katuja Jon Voightin ja Dustin Hoffmanin esittämien hahmojen pitkälle kävelykohtaukselle, joten se piti kuvata lennosta käyttämällä piilotettuja kameroita väkijoukoissa ja pysäköidyissä autoissa.

Vasta viidestoista otos oli sellainen, jossa kävelijät tai jokin muu New Yorkin hektisessä katukuvassa ei häirinnyt kuvausta ja kohtaus oltiin viimein saamassa purkkiin. Sitten taksi ajaa päin punaisia ja melkein tietä ylittämässä olleiden Voightin ja Hoffmanin päälle. 

Hoffman on kertonut olevansa tyytyväinen siihen, miten hänen aivonsa nappasivat tilanteesta alitajuisesti kiinni. Hän oli juuri huutamaisillaan taksikuskille: ”Hei, me olemme kuvaamassa elokuvaa ja sinä pilasit kohtauksen!”, mutta saikin pidettyä kiinni hahmostaan, löi auton konepeltiä ja huusi: ”I’m walkin’ here!”. Eeppistä!

John Malkovich saa tölkistä päähänsä

Elämäni John Malkovichina on vuonna 1999 valmistunut Spike Jonzen ohjaama elokuva. Turvatoimet eivät olleet tuolloin samaa luokkaa kuin nykyään, ja osa avustajista oli ohjaajan mukaan onnistunut tuomaan olutta lavasteisiin.

Nautittuaan tarpeeksi alkoholia, eräs avustaja oli valmis suureen hetkeensä. Hän heitti ohi ajavasta autosta tölkin John Malkovichin päähän ja huusi ”Hey Malkovich, think fast!”, mihin näyttelijä reagoi vain ainoalla järkevällä tavalla, kiroamalla. Mitään tällaista ei ollut tarkoitus tapahtua.

Ohjaaja Jonze ihastuikin kohtauksen saamaan yllättävään käänteeseen siinä määrin, että hän päätti ottaa sen elokuvaan. Kiitos Malkovichin hahmossa pysymisen, avustaja sai 100 dollarin palkkion sijasta seitsenkertaisen summan ja jäsenyyden näyttelijöiden ammattijärjestöön, koska nyt humalassa sekoilun myötä hänellä oli elokuvassa vuorosanoja.

Ben Stiller unohtaa vuorosanansa

Muotiteollisuutta satiirisesti kuvaavasta Zoolander-elokuvasta on jäänyt kiertämään ”But why male models?” -meemi.

Vuonna 2001 ensi-iltansa saaneessa elokuvassa David Duchovnyn esittämä käsimalli J.P. Prewett kertoo Ben Stillerin esittämälle päähenkilölle Derek Zoolanderille, miten miesmalleja on käytetty jo vuosisatojen ajan salamurhaajina.

Zoolander, joka ei ole penaalin terävin kynä, haluaa tietää miksi juuri miesmalleja, ”So why malemodels?”. Prewett vastaa heidän olevan täydellisiä tehtävään, koska tekevät mitä sanotaan eivätkä ajattele omilla aivoillaan. Hieman myöhemmin samassa kohtauksessa Ben Stiller unohtaa totaalisesti vuorosanansa, ja toistaa aiemman repliikkinsä ”But why male models?” aloittaakseen kohtauksen uudelleen.

Duchovny nappaa kuitenkin vitsistä kiinni ja improvisoi täydellisen vastauksen tollolle Zoolanderille. Stiller, joka toimi myös ohjaajana, piti Duchvovnyn näppärästä vastauksesta ja päätti leikkausvaiheessa ottaa juuri tuon version mukaan elokuvaan.

Dustin Hoffman, improvisaation mestari

Kyllä, Dustin Hoffman saa listalla toisenkin maininnan. Vuoden 1988 elokuva Sademies toi Hoffmanille Parhaan miespääosan Oscar-palkinnon ja se valittiin myös vuoden parhaaksi elokuvaksi.

Autistista neroa, Raymond Babbittia, näyttelevä Hoffman on eräässä kohtauksessa pienessä puhelinkopissa veljensä Charlie Babbittin (Tom Cruise) kanssa. Hoffmanilla oli ilmeisesti vastustamattomia ilmavaivoja, sillä hän päästi muutaman pierun pienessä tilassa, ja hahmossaan uskollisena pysyen ilmoitti Cruiselle tapahtuneesta.

Yllättävä tilanne olisi voinut päättyä naurunremakkaan, mutta Cruise oli heti kartalla ja jatkoi kohtauksen tekemistä improvisoiden. Ja hajuhaitoista huolimatta.

Ian McKellen lyö päänsä

Taru sormusten herrasta -trilogia on mieletön visuaalinen kokonaisuus, mutta yllättäen kaikkia kohtauksia ei ole tehty tietokoneavusteisesti. Ohjaaja Peter Jackson teki esimerkiksi hobittien kodit tarkoituksella pieniksi, ja leikki erilaisilla kuvakulmilla ja perspektiivillä.

Ensimmäisessä osassa, Sormuksen ritarit, Ian McKellenin esittämällä Gandalf-velholla on vaikeuksia mahtua liikkumaan Bilbo-hobitin asunnossa. Gandalf törmää kattokruunuun ja sen jälkeen kattoparruun. Jälkimmäinen ei kuitenkaan ollut käsikirjoitettua, mutta Jackson ihastui McKellenin aitoon reaktioon ja naurahdukseen niin paljon, että päätti pitää kolauksen elokuvassa. 

Lue myös: 10 elokuvien erikoistehostetta, joita ei yllättäen ole tehty tietokoneella

Viggo Mortensenin tuskallinen kohtaus

Otetaan perään toinen, saman elokuvasarjan kivulias moka. Viggo Mortensenin esittämä Aragorn on turhautunut ja vihainen, koska sormusten ritareiden tilanne ei näytä valoisalta: Merry ja Pippin on siepattu ja Boromir on kuollut. Aragorn luulee, että myös hobitit ovat menehtyneet – ja on raivoissaan.

Ohjaaja Jackson ei kuitenkaan ollut tyytyväinen Mortensenin tunnelataukseen ja halusi tältä enemmän tuskaisuutta. Monen epäonnistuneen otoksen jälkeen Mortensen potkaisi voimalla maassa ollutta kypärää ja polvistuu sen jälkeen hillittömästi huutaen. Vihdoin Jackson on tyytyväinen. 

Mutta Mortensen ei vain näytellyt, sillä häneltä oli juuri murtunut kaksi varvasta potkun seurauksena. Karjaisu oli kuitenkin niin vakuuttava, että se pääsi elokuvaan.

Al Pacinon täydellinen heittäytyminen rooliin 

Vuoden 1992 Naisen tuoksu -elokuvan loppu puolella on kohtaus jossa Al Pacinon esittämä Frank Slade kävelee New Yorkin kaduilla yhdessä Chris O’Donnellin esittämän Charlien kanssa. Sokea Slade kävelee päin roskista ja kaatuu, jolloin Charlien auttaa hänet tietenkin ylös.

Kohtaus oli täysin suunnittelematon. Pacino, joka sai roolistaan kauan odottamansa Oscarin, oli niin uppoutunut hahmoonsa, että rajoitti näkökenttäänsä kaikin mahdollisin keinoin. Hän tuijotti kaukaisuuteen tai yritti olla kohdentamatta katsettaan mihinkään.

Toteutus oli onnistunut, sillä kaatumisen aikana Pacino pysyi koko ajan roolissaan, ja ohjaaja Martin Brest halusi pitää kohtauksen sellaisenaan, sillä se kuvasi hienolla tavalla hahmon haavoittuvaisuutta.

Leonardo DiCaprion verinen käsi

Tälläkin listalla on ollut monta esimerkkiä kohtauksista, joissa näyttelijä on loukannut itseään ja juuri se otos on päässyt elokuvaan. Mutta Leonardo DiCaprion verta vuotava käsi toi Django Unchained -elokuvan kohtaukseen aivan mielettömän säväyksen, ja se oli täysi vahinko.

Näyttelijät ovat sanoneet, että vuonna 2012 julkaistun elokuvan tekeminen kesti ikuisuuden, koska ohjaaja Quentin Tarantino halusi lukuisia otoksia kustakin kohtauksesta. Tässä kyseisessä tilanteessa DiCaprion esittämä elokuvan pahis on juuri keskellä rasistista paasaustaan, kun hän ties monettako kertaa lyö kätensä raivon vallassa pöytään ja läimäyttää kämmenensä pieneen kristallilasiin. Lasi hajoaa ja viiltää suuren haavan DiCaprion käteen.

Näyttelijä ei kuitenkaan keskeytä kohtausta, vaan vetää sen kunnialla loppuun, nyppien kaiken kruununa lasin kappaleita verisestä kädestään.

DiCaprio itse on sanonut, että jatkoi vain vaistomaisesti roolissaan ja kohtauksen jälkeen kuvausryhmä ja muut näyttelijät antoivat hänelle suosionosoitukset seisaallaan. Syvä haava vaati tikkejä.

DiCaprio ehdotti, että hän voisi seuraavassa tilanteessa elokuvan hengen mukaisesti levittää verta vastanäyttelijän kasvoille, mistä Tarantino innostui. Kerry Washingtonin onneksi siinä kuitenkin käytettiin jo tekoverta!

Loput DiCaprion kohtaukset kuvattiin sekä käsi siteessä että ilman, jotta ohjaaja voisi sitten valita mieleisensä lopulliseen elokuvaan. Näyttelijä oli tyytyväinen, että Tarantino päätti pitää verisen version.

Vuonna 1976 valmistunut Rocky oli menestyselokuva niin yleisön kuin kriitikoidenkin silmissä. Se tehtiin kuitenkin vain 1 miljoonan dollarin budjetilla, joten tuotantotiimillä ei ollut käytössään kaikkia mahdollisia resursseja. Mutta niin kuin elokuva todisti, pienelläkin rahalla (ja leffabisneksessä miljoonasta voi niin sanoa) saa priimaa aikaan.

Pieni budjetti tarkoitti myös vähäistä avustajamäärää ja luovuutta kuvauspaikoissa. Rocky Balboan legendaarinen lenkkeily läpi Philadelphian katujen oli täysin suunnittelematonta siinä mielessä, että katuja ei suljettu normaalilta liikenteeltä ja elämältä.

Kohtaus, jossa Sylvester Stallonen esittämä Rocky juoksee italialaisen ruokatorin läpi, kuvattiin moneen kertaan. Ihmiset kadun varrella eivät tiedä ollenkaan, mistä on kyse. Ja vaikka he näyttävät seuraavan katseillaan ”oman kaupungin nyrkkeilijäsuuruutta”, ihmettelevät he todellisuudessa kadulla edes takaisin juoksevaa miestä ja hänen edellään ajavaa kuvausautoa. 

Mieleenjäävä hetki on se, kun joku mies heittää Rockylle appelsiinin kesken juoksun. Se oli täysin spontaani teko kuvausten ulkopuoliselta henkilöltä. Miestä ei oltu kehotettu tekemään niin, eikä hän tiennyt pääsevänsä maailmankuuluun elokuvaan. Stallone ja ohjaaja John Avildsen halusivat ehdottomasti pitää yllättävän hedelmätuokion elokuvassa.

Se olisi tämä vuosi pulkassa, joten niinpä jo perinteiseen tapaan Listafriikki julkaisee teidän lukijoiden suosikit eli tässä tulevat vuoden 2023 luetuimmat listat.

Listafriikin historian neljäs vuosi päättymässä ja ainakin toimituksessa odotellaan ja suunnitellaan jo innolla tulevaa.

Ennen kuin pistetään ranttaliksi uudenvuoden kunniaksi, niin haluamme esittää nöyrimmän kiitoksen kaikille teille lukijoille. Vaikka listojen tekeminen onkin mielettömän kiinnostavaa ja hauskaa puuhaa, olisi aika tylsää, jos niitä ei kukaan lukisi. Kiitos myös kaikille viestejä lähettäneille! Teidän lukijoiden antamat palautteet lämmittävät aina kovasti mieltä.

Toivottavasti jatkat Listafriikin parissa myös ensi vuonna! Hyvää uutta vuotta kaikille!

10. Miksi kahvi aiheuttaa välittömän kahvihädän?

Tämä lista on viihdettä sieltä parhaimmasta päästä! Toki mukana on ihan tutkittua ja tieteellistä faktaa aiheesta, joka on ilmiönä tuttu varmasti lähes kaikille kahvinjuojille. Eli miksi kahvi laittaa suolen toimimaan niin nopeasti ja vastustamattomasti?

Reaktiota on selitetty erilaisilla aineilla, joita kahvi sisältää, mutta mitään yksittäistä ja tyhjentävää vastausta ei ole olemassa. Se on monen asian summa. Mutta koska lista on yksi vuoden luetuimmista, niin selvästi ”ongelma” on varsin yleinen ja aiheuttaa paljon pohdintaa.

Lue tästä: Miksi kahvi aiheuttaa välittömän kahvihädän?

9. Top 10 historian pahimmat kidutusmenetelmät piinapenkistä Juudaksen tuoliin

Helmikuussa 2021 julkaistu lista oli kaikessa karmeudessaan yksi kirjoittajan omista suosikeista, joten luotto on ollut kova myös teihin lukijoihin – eikä muuten ole tarvinnut pettyä! Selvästi meillä kaikilla on samoja (kummallisia) kiinnostuksen kohteita!

Listalla selviää se, mikä on aito ja alkuperäinen piinapenkki, ja mistä Game of Thrones -sarjan sekä 2 Fast 2 Furious -elokuvan tekijät olivat saaneet idean julmaan rottakidutukseen.

Lue lista tästä: Top 10 historian pahimmat kidutusmenetelmät piinapenkistä Juudaksen tuoliin

8. Aprillipäivä 2023: On taas aika pilailla kavereiden kustannuksella!

Aprillipäivän tienoilla tehdyt pilailulistat ovat teidän lukijoiden suosikkeja ja niitä luetaan käsittämättömän paljon vuodesta toiseen. Ja miksi ei luettaisi: Onhan jekkujen tekeminen läheisille mitä hauskinta puuhaa!

Aprillipila-listat eivät kuitenkaan nouse aivan luetuimpien kuumimpaan kärkeen, sillä vaikka piikki on järisyttävän korkea, niin se on myös terävä. Jostain kumman syystä aprillipäivän pilat eivät kiinnosta ympäri vuoden.

Mutta jos tekee mieli tehdä kiusaa vuoden vaihtuessa, niin ota ihmeessä vinkit käyttöön!

Lue lista tästä: Aprillipäivä 2023 – On taas aika pilailla kavereiden kustannuksella!

7. Pikku Myy on Nuuskamuikkusen isosisko – 5 hämmentävää faktaa muumeista

Muumit ovat lähellä kaikkien suomalaisten sydämiä, mutta näistä Tove Janssonin luomista satuhahmoista voi aina oppia jotain uutta. Tiesitkö, että Mörkö on naispuolinen hahmo? Tai että monet hahmot perustuvat ihan oikeisiin ihmisiin?

Muumi-lista ihastutti ja hämmästytti, joten ei ole ihme, että se nousi ryminällä vuoden luetuimpien listojen kärkijoukkoon.

Lue lista tästä: Pikku Myy on Nuuskamuikkusen isosisko – 5 hämmentävää faktaa muumeista

6. Top 10 maailman tulisimmat chilit ja muita polttavia chilifaktoja

Tällä listalla on luvassa poltetta, kyyneleitä ja hikoilua, kun listasimme maailman tulisimmat chilit! Lisämausteena tuliselle listalle ripoteltiin mielenkiintoisia chilifaktoja.

Chilien listaaminen tulisuusjärjestykseen ei yllättäen olekaan mikään yksinkertainen juttu, koska lajikkeiden järjestys vaihteli jonkin verran lähteestä riippuen. Lukemaan voi silti lähteä luottavaisin mielin, sillä kaikki tämä listan polttavat chilit ovat useimmissa listauksissa kärkikymmenikössä. Ja järkyttävän tulisia ovat varmasti kaikki!

Lue lista tästä: Top 10 maailman tulisimmat chilit ja muita polttavia chilifaktoja

5. Top 10 pahimmat huvipuisto-onnettomuudet

Mennäänkö tässä samaan kategoriaan kidutusmenetelmien kanssa? Ei kai sentään, mutta jostain syystä ihmismieli on sellainen, että kaikki kamala ja pelottava kiinnostaa! Ainakin tämä elokuussa 2022 julkaistu lista pahimmista huvipuisto-onnettomuuksista on kerännyt valtavasti lukijoita.

Toivottavasti se ei kuitenkaan ole muuttanut kenenkään kesäsuunnitelmia ja estänyt vauhdikkaita hurvittelupäiviä huvipuistoissa! Nyt talven pimeydessä listaa on mukavan turvallista lukea, sillä ehkäpä nämä kamalat tapaukset ehtivät unohtua ensi kesään mennessä.

Lue lista tästä: Top 10 pahimmat huvipuisto-onnettomuudet

4. Mandela-efekti: 10 esimerkkiä ihmisten vääristä yhteisistä muistikuvista

Vuoden 2023 luetuimmat -lista ei olisi mitään ilman Mandela-efektiä. Tämä lista on julkaistu helmikuussa 2020, joten se on peräisin aivan Listafriikin alkuajoilta. Tässä täytyy kuitenkin tarkentaa, että nyt tehdään listaa nimenomaan kuluneen vuoden luetuimmista, joten vuosien 2020, 2021 ja 2022 tilastot eivät ole mukana tässä.

Mandela-efekti kiinnostaa siis koko ajan tasaisesti ja sitä luetaan joka päivä. Ja paljon. Hämmästyttävä ilmiöhän tämä kerta kaikkiaan on; miten voi olla, että suuri joukko toisilleen tuntemattomia ihmisiä muistaa saman asian väärin!?

Opetettiinko sinulle koulussa, että Yhdysvalloissa on 52 osavaltiota? Oletko satavarma, että Darth Vader sanoo Star Wars -elokuvasarjan tunnetuimmassa repliikissä ”Luke, I’m your father”?

Väärin meni!

Lue lista tästä: Mandela-efekti: 10 esimerkkiä ihmisten vääristä yhteisistä muistikuvista

3. Suomalaiset sanonnat: Onko näissä mitään järkeä?

Samalla tavalla kuin edellisen kohdan Mandela-efekti, niin myös suomalaiset sanonnat listattiin aivan Listafriikin alkutaipaleella. Helmikuussa 2020 julkaistu artikkeli käsittämättömistä sanonnoista on pitänyt tiukasti paikkansa luetuimpien kärkijoukoissa.

Se on itse asiassa ollut kaikki nämä vuodet suvereeni ykkönen kaikkien aikojen luetuimpana, mutta tänä vuonna kärkipaikka vaihtui viime hetkellä. Palataan tähän ihan hetken kuluttua.

Suomalaisten sanontojen aarrearkku on pohjaton: sieltä löytyy selittämättömiä helmiä, mutta lopulta myös hyvin loogisia sananparsia.

Lue lista tästä: Suomalaiset sanonnat: Onko näissä mitään järkeä?

2. Top 10 maailman suosituimmat drinkit – löytyykö oma vakkarisi listalta?

Tämä maailmanlaajuisesti suosituimmista drinkeistä kertova lista julkaistiin lokakuussa 2022. Se ampaisi välittömästi luetuimpien joukkoon ja on vain nostanut suosiotaan kuukausi toisensa jälkeen.

Löytyykö sinun uudenvuoden tarjoiluistasi Manhattan, Margarita tai Negroni? Jos näin on, niin nautiskelet juuri niitä samoja drinkkejä, kuin kaikki muutkin maailmassa.

Lue lista tästä: Top 10 maailman suosituimmat drinkit – löytyykö oma vakkarisi listalta?

1. 10 käsimerkkiä – yllättävät alkuperät ja merkitykset

Kesäkuussa 2020 julkaistu lista käsimerkeistä on tehnyt tasaista nousua luetuimpien joukossa. Se oli luetuin listamme myös viime vuonna ja piti vahvasti paikkansa myös vuonna 2023.

Aivan viime hetkillä tämä lista kiilasi myös kaikkien aikojen luetuimmaksi. Juuri tällä hetkellä, kun kirjoitan, niin käsimerkit-listalla on 35 lukukertaa enemmän kuin suomalaisilla sanonnoilla.

35 lukukertaa on äärimmäisen pieni ero, kun kummankin listan kokonaismäärissä puhutaan sadoista tuhansista lukukerroista! Mutta voitto se on niukkakin voitto! Toki tätä vuotta on vielä hieman jäljellä, joten nähtäväksi jää, vaihtuuko ykkönen vielä vuoden 2023 viimeisinä tunteina.

Listalla ovat mukana muun muassa peukuttaminen, natsitervehdys ja käsimerkkien klassikko – keskari. Yllätyksekseni olin ottanut listalle myös kättelemisen, joka ei nyt varsinaisesti ole käsimerkki, mutta liippaa kai tarpeeksi läheltä – en muista, mitä tuolloin on tullut mietittyä.

Loppukevennyskin tällä käsimerkeistä kertovalla listalla on: Ulkomaalaiset sivustot nimittäin varoittelevat eräästä eleestä, jota ei missään nimessä kannata tehdä Suomessa, ellei halua joutua tappeluun.

Lue lista tästä: 10 käsimerkkiä – yllättävät alkuperät ja merkitykset

Onko joku näistä kymmenestä ollut tänä vuonna myös sinun suosikkisi? Vai mikä on ollut lempparilistasi? Kerro meille kommenttikentässä ⬇️⬇️

On uskomatonta, minkälaisia erikoistehosteita tietokoneella voidaan saada aikaan. Joskus perinteiset menetelmät vievät kuitenkin voiton!

Vaikka digitaalisesti saadaan tehtyä hyvinkin näyttäviä ja aidolta vaikuttavia kohtauksia (tai kokonaisia elokuvia), päätyvät monet ohjaajat valitsemaan toisen reitin. Sitä, onko reitti helpompi vai halvempi, on vaikea sanoa, mutta ainakin tämän listan tapauksissa valinta on onnistunut nappiin.

Nyt Listafriikki tarkastelee siis huikeita erikoistehosteita, joita ei ole tehty tietokoneella. Kohtaukset ja elokuvat ovat listalla satunnaisessa järjestyksessä, koska mukaan mahtuu niin tuoreita pätkiä kuin erikoistehosteita 80 vuoden takaa. Vertailu on hankalaa; ne ovat kaikki omalla laillaan upeita!

Inception

Christopher Nolan on ohjaajana tunnettu siitä, että hän haluaa käyttää elokuvissaan mahdollisimman vähän tietokonetehosteita. Erityisesti Inceptionin kohdalla se kuulostaa hassulta, kun miettii elokuvan huikeita unimaailmoja. Mutta nimenomaan Inceptionissa yllättävän moni kohtaus on tehty perinteisin keinoin.

Lontoolaiseen lentokonehalliin rakennettiin 3o metriä pitkä, pyörivä käytävä, jossa kuvattiin osa elokuvan upeimmista kohtauksista. Niiden purkittaminen vaati kolme viikkoa ja 500 hengen työryhmän.

Ennen kuvauksia näyttelijä Joseph Gordon-Levitt harjoitteli viikkokaupalla liikkumaan pyörivässä lavasteessa, ja opetteli minne oli hyvä astua ja minne irtotavarat putosivat. Harjoittelu piti aloittaa vaijereiden ja suojavarusteiden kanssa, mutta lopputulos tappelukohtauksineen oli kaiken vaivan arvoista.

Apollo 13

Ohjaaja Ron Howard halusi avaruuden painottomuudesta mahdollisimman realistisen kuvauksen tositapahtumiin perustuvassa Apollo 13 -elokuvassa. Hänen mielestään vaijereiden varassa leijuminen ja liikkuminen ei näyttänyt luonnolliselta, joten mistä apu? No tietenkin sieltä, missä tiedetään avaruuslennoista mahdollisimman paljon. Howard otti yhteyttä Nasaan.

Vuoden 1995 elokuvan kuvauspaikaksi valikoitui Boeing KC-135 lentokone, jossa myös oikeat astronautit harjoittelevat painottomuudessa oleskelua. Lentokone lentää vähän kuin vuoristoradassa ylös ja alas, ja aina korkeimmalla kohdalla sen annetaan pudota hetki vapaasti, kunnes taas lähdetään takaisin nousuun.

Tuolloin kaikki tavarat ja ihmiset koneen sisällä ovat 23 sekunnin ajan lähes painottomassa tilassa. Noin puolet Apollo 13 -elokuvan kohtauksista kuvattiin noissa olosuhteissa, mikä tarkoittaa suhteellisen montaa lentoa reilun kahden tunnin mittaiseen (valmiiseen) elokuvaan. 

Lentäjien keskuudessa nollagravitaatio-lentokoneet tunnetaan ”oksennus komeettoina” (engl. vomit comet), eivätkä elokuvantekijät tietenkään säästyneet raivoisalta pahoinvoinnilta. Erityisesti Kevin Bacon tunsi olonsa tukalaksi jokaisella kymmenistä lennoista. 

Ihmemaa Oz

Nyt mennään vuoteen 1939 ja Viktor Flemingin ohjaamaan Ihmemaa Oz -elokuvaan. Sitä pidetään edelleen yhtenä kaikkien aikojen merkittävimmistä elokuvista.

Ihmemaa Oz oli ensimmäinen filmi, jossa esitettiin tornado – uskottavasti. Nykypäivänkin standardeilla tornado on saatu tehtyä erittäin aidon näköiseksi, mutta sen saavuttaminen ei ollut mikään pikkujuttu. Erikoistehosteista vastaava Arnold Gillespie kokeili ensin kumista kartiota, mutta se ei näyttänyt tippaakaan oikealta. Sitten hän alkoi vanhana lentäjänä miettimään lentokentillä olevia tuulipusseja, jotka suppilon mallisina kiertyvät ja kaartuvat kuten tornadot. 

Gillespie valmisti ohuesta musliinikankaasta kymmenmetrisen tötterön, jonka hän kiinnitti vartavasten tehtyyn, liikutettavaan kehikkoon näyttämön katossa. Kankaan sisällä meni köysi lavan alle, ja kehikon sekä köyden avulla ”tornado” saatiin liikkumaan luonnollisesti. 

Liikkuvaan tornadoon puhallettiin joka suunnalta ruskeaa tomua, joka tunkeutui ohuen kankaan sisään luoden entistäkin todentuntuisemman vaikutelman.

Tahraton mieli

Tahraton mieli on Michel Gondryn ohjaama vuonna 2004 valmistunut taidokas sekoitus scifiä ja romanttista komediaa. Gondry halusi käyttää elokuvaa tehtäessä mahdollisimman vähän tietokonetehosteita, minkä takia näyttelijät muun muassa joutuivat juoksemaan lavasteiden poikki, jotta voisivat esittää itseään muistona samassa kohtauksessa.

Eräässä kohtauksessa Kate Winsletin ja Jim Carreyn roolihahmojen kokoero saatiin aikaan perspektiiviä muuttamalla. Keittiön lattia on kalteva ja pöydän pinta vino, joten Carrey on kuvassa huomattavasti kauempana, kuin miltä näyttää. Takana näkyvä liesi ja kaapit ovat suuria, pahvista tehtyjä malleja. 

Keittiöön sijoittuu myös toinen kohtaus, jossa parivaljakko on kylpemässä tiskialtaassa. Sitä varten rakennettiin erikseen valtava tiskipöytä hanoineen ja saippuoineen.

Samanlaista perspektiivillä ja erikokoisilla huonekaluilla kikkailua on käytetty myös Taru Sormusten herrasta -elokuvissa; sillä on saatu aikaan hobittien ja Gandalf-velhon kokoero.

2001: A Space Odyssey

Elokuva, jonka on vaikea uskoa olevan tehty yli 50 vuotta sitten. Stanley Kubrickin mestariteoksen visuaalisuus oli vuonna 1968 aivan omaa luokkaansa, ja se on pitänyt paikkansa scifi-elokuvien aatelistossa kaikkien tietokonetehosteilla tehtyjen spektaakkelien rinnalla.

Suurin yksittäinen hankinta elokuvan lavasteisiin oli 27 tonnia painanut, halkaisijaltaan 12 metrinen, jättimäinen ”maailmanpyörä”. Se lohkaisi elokuvan budjetista 750 000 dollaria. 

Mutta rahasta viis, pyörän avulla saatiin luotua painoton tila. Kohtaukset kuvattiin niin, että näyttelijät olivat koko ajan lähes paikoillaan ja pyörä lavasteineen liikkui kuin juoksumatto heidän allaan. Kuvakulmaa muuttamalla ihmiset saatiin kirjaimellisesti juoksemaan ympäri seiniä.

Dark Knight

Christopher Nolan pääsee ohjaajana listalle toistamiseen. Tällä kertaa vuoden 2008 Yön ritari -elokuvalla. Tuossa hänen Batman-trilogiansa toisessa osassa nähdään eeppinen ajoneuvojen joukkotuho, joka huipentuu perävaunurekan ympäripyörähdykseen. Monet ohjaajat tekisivät tällaisen kohtauksen pienoismalleilla, mutta kuten jo aiemmin todettua: Nolan on eri maata.

Stunt-koordinaattori Paul Jennings on kertonut heidän kokeilleen rekan pyöräyttämistä ensin isolla kiitoradalla, jotta voitiin olla varmoja, että auto käyttäytyy ilmaan räjäytettäessä niin kuin oli oletettu. Kohtaus kuvattiin keskellä Chicagoa, joten oli vaarana, että se paiskautuisi pankkien ikkunoista läpi.

Eikä rekkaa myöskään ohjattu etänä, vaan ratissa oli stunt-näyttelijä Jim Wilkey, joka ajamisen lisäksi räjäytti nappia painamalla allaan olleen rekan yläilmoihin.

Ihmissusi Lontoossa

Ihmissusi Lontoossa on John Landisin vuonna 1981 ohjaama kauhukomedia. Siinä nuori amerikkalainen David Kessler (David Naughton) alkaa muuttua ihmissudeksi ja muutos on tehty käsittämättömän hienosti. Kohtauksen tekemiseen ei ole käytetty lainkaan tietokoneita, joten kaikki mitä näet videopätkässä, tapahtuu siinä silmiesi edessä. Siitä voisi ottaa mallia moni digitaalisestikin tehty muodonmuutos.

Elokuvan maskeerauksesta vastannut Rick Barker valmisti lukuisia tekoruumiinosia: Susimainen käsi saatiin aikaan täyttämällä erilaisia ruiskuja ja putkia, ja alati kasvava karvapeite luotiin lisäämällä ihoon yksittäisiä karvoja prosessin edetessä. Kohta, jossa karvat näyttävät puskevan ihosta läpi, tehtiin itseasiassa käänteisesti: karvat vedettiin tekoihosta läpi.

Kun David-parka oli jo lähes muuttunut ja makaa lattialla tuskissaan, on näyttelijä itse melkein kokonaan lattian alla ja hänen päänsä jatkoksi oli tehty joukko eri vaiheessa olevia ihmissusivartaloita.

Lopullinen muutos tapahtuu kasvoissa. Robottipään erilliset osat työntyvät kallosta eteenpäin tarkoin kontrolloidussa järjestyksessä.

Maija Poppasen paluu

Vuonna 2018 valmistunut Maija Poppasen paluu -elokuva sisältää huimia fantasiakohtauksia, jotka tietenkin on tehty tietokoneella. Mukana on animaatiohahmoja, pilvissä lentämistä ja sukeltamista vedenalaiseen ihmemaailmaan. Noin pintaraapaisuna.

Mutta eräässä kohtauksessa ohjaaja Rob Marshall halusi käyttää vanhan koulukunnan taikatemppua. Näyttelijä Emily Bluntin esittämä täydellinen lastenhoitaja lähettää Pankin perheen lapset yksitellen kylpyammeeseen, josta hieman ennemmin on kurkistanut delfiini. Lapset sukeltavat vaahdon sekaan ja kohta Maija Poppanen kaatuu ammeeseen selkä edellä. 

Poppanen ja kumppanit eivät häviä kuvasta digitaalisesti vaan laskevat altaasta lähtevää liukumäkeä pitkin lattian alle.

Mission: Impossible – Ghost Protocol

Kun käsikirjoituksessa luki, että joku kiipeilee maailman korkeimmassa rakennuksessa, Dubaissa sijaitsevassa Burj Khalifassa, rupesi tuotantotiimi heti suunnittelemaan ja rakentamaan isoon halliin kopiota lasiseinästä. He eivät uskoneet kenenkään olevan niin hullu, että lähtisi oikeasti kiipeämään 828 metrisen pilvenpiirtäjän seinää.

Kukaan ei tainnut muistaa, että Mission: Impossible -elokuvien päänäyttelijä on Tom Cruise, joka rakastaa tehdä itse vaikeita ja vaarallisia stuntteja. 

Niinpä kuvausryhmä asettui vuonna 2010 Burj Khalifan vielä keskeneräiseen 123. kerrokseen, ja irrotti lukuisia ikkunoita kuvauksen onnistumiseksi. Ihan kaikkeen Cruisekaan ei pysty, sillä vaikka elokuvassa mies liikkuu pilvenpiirtäjän ulkopinnalla erikoishansikkaiden avulla, oli hän kuvausten ajan tiukasti turvavaljaisiin kytkettynä.

Lue myös: Kun taivas on kirjaimellisesti rajana – 10 maailman upeinta pilvenpiirtäjää

Paluu tulevaisuuteen II

DeLorean-niminen aikakone näyttää äkkiseltään tavalliselta autolta, mutta on kaikkea muuta. Se teki ensiesiintymisensä elokuvasarjan ensimmäisessä osassa vuonna 1985 ja sen avulla Marty McFly (Michael J. Fox) matkustaa ajasta toiseen.

DeLorean luonnollisesti lentää, mikä saadaan kuvattua pienoismalleilla ja vaijereilla. Mutta faneja oli pitkään mietityttänyt sarjan toisen osan kohtaus, jossa auto laskeutuu lennolta, ja jatkaa tiellä matkaansa Marty ja Doc (Christopher Lloyd) kyydissään. Kohtaus vaikuttaa jatkuvan saumattomasti eli ilman leikkausta, joten miten siinä on voitu onnistua? 

Huomaat varmaan videopätkässä kuvan etualalla olevan katuvalon. Sen pylväs on ratkaisevassa roolissa. Erikoistehosteista vastanneen Industrial Light & Magic -yhtiön työntekijät piilottivat paalun taakse jaetun ruudun, jonka toisella puolella pienoismalli DeLorean laskeutuu vaijereiden kanssa ja toisella puolella ajetaan normaalikokoisella autolla.

Pienoismallia liikutettiin sinisellä taustakankaalla, ja siihen yhdistettiin optisella printterillä valokuva kuvauskadulta. Lopuksi kaksi ruutua liitettiin yhdeksi katuvalon avulla. 

Lue myös:

• Top 10 elokuvien ärsyttävimmät kliseet – voisiko näistä jo pikkuhiljaa luopua!?
• Elokuvien pääsiäismunat: 10 hauskaa piiloviestiä

Listafriikki kaivelee arkistojen kätköistä huippulistoja, jotka ansaitsevat nousta kaikkien luettavaksi. Tänään vuoronsa saavat Pro Evolution Soccer -pelisarjan hauskimmat nimet ja vuodesta toiseen kiertävät julkkismyytit.

Seuraavan viikon ajan Listafriikki ottaa hieman kevyemmin, kun lomailemme koti-Suomessa. Julkaisemme kuitenkin eri kategorioista mielenkiintoisia listoja, ja tänään vuorossa on viihde.

Tässä siis koomisia nimiä Pro Evolution Soccer -jalkapallopelistä sekä sitkeästi pinnalla pysyvät julkkismyytit, jotka eivät siis pidä paikkaansa.

Pro Evolution Soccer- pelin hauskimmat nimet

Pelisarja Pro Evolution Soccer on aina jäänyt ikuiseksi kakkoseksi FIFA:lle, mitä tulee jalkapallokonsolipeleihin. Vaikka PES:illä on oma vannoutunut kannattajakuntansa, niin ei se kuitenkaan ikinä ole kyennyt lyömään suurinta kilpailijaansa suosiossa.

Mutta on yksi osa-alua, jossa PES pesee FIFA:n heittämällä: jalkapalloseurojen ja pelaajien nimet. Tämä johtuu siitä, että PES:iä valmistanut Konami-peliyhtiö ei omistanut oikeuksia nimien käyttöön, joten sen täytyi ryhtyä luovaksi.

Yhtiö teki parhaansa ja kaivoi ideariihessä esiin korvaavia nimiä, jotka edes hieman muistuttavat pelaajien oikeita nimiä. Ja ai että, minkälaisia helmiä Konamilla saatiin aikaan!

Nimien joukossa on melkoisen huvittavia kömmähdyksiä, jotka ovat huvittaneet kaikkia PES:iä pelanneita. Mukana ovat muun muassa Naldarinho ja Porn Darry – keitähän nämä herrat ovat todellisuudessa?

Vaikka peliä ei olisi koskaan pelannutkaan, naurattavat nämä keksityt nimet varmasti kaikkia.

LUE LISTA TÄÄLTÄ: Muistatko Pro Evolution Soccerin hauskimmat nimet? Tässä Top 10

10 sinnikkäästi pinnalla pysyvää julkkismyyttiä

Julkisuuden henkilöistä kirjoitetaan paljon ja osa tuosta on silkkaa potaskaa. Itse asiassa varmasti suurin osa on huhuja, joilla ei ole minkäänlaista totuuspohjaa.

Tällä listalla paneudutaan juuri näihin myytteihin, jotka eivät pidä paikkaansa, mutta joita silti vuodesta toiseen kerrotaan faktoina.

Yllättävän yleisiä ovat sellaiset salaliittoteoriat, että joku on lavastanut oman kuolemansa ja elää tätä nykyä julkisuudelta piilossa täysin uutta elämää. Näitä huhuja on levitelty muun muassa Michael Jacksonista ja Tupac Shakurista.

Käsittämättömiä väitteitä on esitetty myös muun muassa Jennifer Lopezin suurella rahalla vakuutetusta takapuolesta ja siitä, onko Stevie Wonder oikeasti sokea.

LUE LISTA TÄÄLTÄ: 10 julkkismyyttiä, jotka pysyvät sinnikkäästi pinnalla

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä listoista:

• Top 10 elokuvien ärsyttävimmät kliseet – voisiko näistä jo pikkuhiljaa luopua!?
• Hollywoodin karvaiset sankarit: 10 valloittavaa eläinnäyttelijää 

Listafriikki kaivelee arkistojen kätköistä huippulistoja, jotka ansaitsevat nousta kaikkien luettavaksi. Tänään esittelyssä ovat maailman pelottavimmat kauhuleffat ja tv-sarjojen kielletyt jaksot.

Mikä kauhuelokuva nostattaa sydämensykettä kaikkein eniten? Ja minkälaisia jaksoja televisiosarjoista on kielletty? Syyt kieltoihin ovat vähintäänkin erikoisia.

Seuraavan viikon ajan Listafriikki ottaa hieman kevyemmin, kun lomailemme koti-Suomessa. Julkaisemme kuitenkin eri kategorioista mielenkiintoisia listoja, ja tänään on vuorossa viihde.

Tässä siis hyytävän pelottavia kauhuelokuvia ja televisiosarjojen jaksoja, joiden esittämisten kieltäminen vaikuttaa hieman naurettavalta.

Top 10 pelottavimmat kauhuelokuvat

Jos kauhuelokuvat ovat yhtään sinun juttusi, niin tältä listalta löytyy mieleistä katseltavaa!

Listaus perustuu Broadbandchoices-sivuston tekemään tutkimukseen, jossa uhreilta – tai siis katsojilta – mitattiin lääkäreiden valvonnassa sydämensykettä, kun he katsoivat kauhuelokuvia. Mittauksista sitten laskettiin, mikä leffa on säikäyttänyt katsojia eniten.

Tietenkin on aina hyvin henkilökohtaista, minkälainen materiaali ketäkin pelottaa. Jotkut menettävät yöunensa yliluonnollisten tapahtumien vuoksi ja toisia taas pelottaa uhrejaan veitsi kädessä jahtaava sarjamurhaaja. Listalta löytyy jokaisen makuun tai painajaisiin jotakin.

Minkälaiset kauhuleffat ovat sinun mielestäsi kaikkein pahimpia? Vai onko kauhu parasta viihdettä, mitä löytyy?

LUE LISTA TÄÄLTÄ: Top 10 pelottavimmat kauhuelokuvat – Mikä nostattaa eniten sydämensykettä?

Erikoisia syitä kieltää tv-sarjojen jaksojen näyttäminen

On joitakin televisiosarjoja, joiden kiistanalaisuus on ymmärrettävää. Mutta tällä listalla esitellään tunnettujen sarjojen sellaisia jaksoja, jotka on poistettu esityksestä varsin erikoisista syistä. Jotkut niistä käyvät pienen pohdinnan jälkeen järkeen, mutta useimpien kohdalla tekee mieli vain pyöritellä päätä.

Miksi muumijaksoja on jätetty näyttämättä Suomessa? Miksi pienten lasten suosikkiohjelma Pipsa Possu on sellainen, että yksi jakso on kokonaan hyllytetty Australiassa? Entä miksi Nalle Puh on julistettu Kiinassa pannaan?

Eri medioissa on nähtävillä koko ajan hyvinkin raakaa ja epäsopivaa sisältöä, joten ei voi kuin ihmetellä näitä kieltoja. Ihan selvää kukkahattuilua, vai mitä olet mieltä!?

LUE LISTA TÄÄLTÄ: 10 televisiosarjojen kielletyt jaksot, joita ei ole näytetty erikoisista syistä

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä listoista:

• Pikku Myy on Nuuskamuikkusen isosisko – 5 hämmentävää faktaa muumeista
• Teräsmies ei alunperin lentänyt, vaan hyppi: 10 yllättävää faktaa tunnetuista sarjakuvahahmoista
• 10 kertaa, kun Disneyn elokuvat menivät härskin puolelle