Elämäntapa

Historialliset pervot: 10 merkittävää henkilöä, joilla oli erikoisia seksuaalisia mieltymyksiä

Julkaistu

Nyt listataan merkittävimmät historialliset pervot. Arvaatko ketä listalta löytyy?

Tällä listalla tutustutaan historiallisiin merkkihenkilöihin, joiden seksuaaliset mieltymykset olivat normeista poikkeavia. Nämä arvostetut miehet olivat oman aikansa pervoja.

Pervolla eli perverssillä on perinteisesti tarkoitettu ihmistä, joka on oman tai yleisen näkemyksen mukaan seksuaalisesti outo. Aikaisemmin perversiolla viitattiin johonkin, mikä koettiin luonnottomana tai vääränä. Seksuaalisuuteen pervo-sana ja sen johdokset liitettiin 1800-luvun psykologiassa. Alunperin perversio tulee latinankielisestä perversus-sanasta, joka tarkoittaa vinoa, kieroa tai käänteistä.

Jos ihminen on mieltynyt seksuaalisesti sellaisesta, jota pidetään jotenkin epätavallisena tai sopimattomana, ei se tietenkään ole automaattisesti väärin. Kunhan kenellekään ei koidu vahinkoa, niin ”erikoisten” fantasioiden toteuttaminen yksin tai yhdessä – kaikkien osallistujien omasta halusta – ei ole mitään pahaa. Pervoilu voi tuoda iloa ja nautintoa elämään, ja onhan myös sanottu, että meissä kaikissa elää pieni pervo!

Mutta aina se ei todellakaan ole oikein ja hyväksyttävää. Tällä listalla tutustutaan historiallisesti merkittäviin henkilöihin, ja paljastetaan heidän elämistään puolia, jotka eivät välttämättä ole laajasti tiedossa. Mukana on monen eri kaliiberin pervoja harmittomista masturboijista julmiin sadisteihin. Nykyään kauhistellaan muun muassa viihdealan ja politiikan seksiskandaaleja – ja aivan syystä kauhistellaankin – mutta on sitä ennenkin puuhailtu häpeilemättä ja käytetty omaa valta-asemaa hyväksi.

Vielä varoituksen sananen paikoin karkeastakin kielenkäytöstä: Mukana on muun muassa suoria otteita näiden irstailijoiden kirjeistä, emmekä niitä lähteneet sensuroimaan, koska silloin koko listassa ei olisi ollut mitään järkeä.

Advertisement

Tervetuloa historiallisten pervojen pariin!

Lordi Byron

Lordi Byron, koko nimeltään George Noel Gordon Byron, oli ylistetty kirjailija, jota pidetään yhtenä Ison-Britannian merkittävimpänä runoilijana. Tämän romantiikan ajan ikonin pääteoksena pidetään Don Juan -runoelmaa, joka julkaistiin osissa vuosien 1819-1824 välillä. Byron toimi myös edustajana parlamentin ylähuoneessa.

Menestyksekkään ja monipuolisen uransa lisäksi lordi Byron niitti mainetta mahtailevalla ja riettaalla elämäntyylillään, johon kuului lukuisia romansseja sekä miesten että naisten kanssa. Kuuluisin niistä oli suhde lady Caroline Lambiin, joka oli naimisissa tulevan pääministerin William Lambin kanssa.

Häiritsevin ajanjakso Byronin elämässä oli läheinen suhde omaan siskoon Augusta Leighin. Leigh ja Byron eivät juurikaan olleet nähneet toisiaan lapsuudessa, mutta aikuisiällä he siis eivät vain löytäneet toisiaan sisaruksina, vaan saivat yhdessä lapsen vuonna 1814. Perheonni ei kuitenkaan kestänyt, ja Byron jatkoi entistä elämäntyyliään.

Herkkänä ja romanttisena runoilijana Byron halusi pitää kaikista rakastajistaan muistoja, mistä päästäänkin siihen, miksi mies on mukana tällä historiallisista pervoista kertovalla listalla (insesti on jotain aivan muuta kuin pervoilua).

Tuohon aikaan oli varsin tavallista, että ihastuksen kohteesta säilytettiin muistoesineenä nauhalla solmittu hiussuortuva. Mutta se olisi ollut liian tavanomaista omalaatuiselle runoilijasuurudelle, jota pidetään ensimmäisenä nykyisenkaltaisena julkkiksena, sillä kohua hänen ympärillään nimitettiin ”Byromaniaksi”. Hiusten sijaan Byron leikkasi rakastajiltaan häpykarvoja ja säilytti ne pikkutarkasti luetteloituna nimillä varustetuissa kirjekuorissa.

Advertisement

Wolfgang Amadeus Mozart

Wolfgang Amadeus Mozart, Itävallan ihmelapsi, joka sävelsi jo viisivuotiaana, on yksi historian suurimmista säveltäjistä. Mozartia pidettiin elinaikanaan hieman erikoisena ja hänen on arveltu sairastaneen Touretten oireyhtymää. Miehen omalaatuisuudella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä niin sanotun pervouden kanssa, vaan koko hänen perheensä tuli myöhemmin tunnetuksi omituisesta vessahuumorista.

Mozart kirjoitti satoja kirjeitä läheisilleen, mutta kaikkein roisimmat jutut hän säästi vanhemmilleen, siskolleen, vaimolleen ja muutamille läheisimmille ystävilleen. Uloste oli läsnä myös muun perheen kirjeenvaihdossa, mutta säveltäjä itse viljeli likaisinta kieltä. Mozartin mieltymys on nähtävissä myös hänen musiikissaan, ei toki niissä kuuluisimmissa sinfonioissa, sillä kappaleiden joukosta löytyy muun muassa Difficile lectu -kaanon.

Varsinaisesti laulun sanoitus lektu mihi mars et jonicu difficile ei tarkoita millään kielellä mitään, mutta alkuosan on tarkoitus kuulostaa saksankieliseltä leck du mich im Arsch -lausahdukselta ja jonicu kuulostaa kaanonissa laulettuna cujoni-sanalta. Cujoni kirjoitetaan nykyitaliaksi coglioni, joka tarkoittaa kiveksiä. Eli Mozart halusi kappaleensa välittävän viestin siitä, kuinka hänen ”perseensä ja palliensa nuoleminen on vaikeaa”.

Kaikkein häiritsevintä oli kuitenkin Mozartin kirjeenvaihto serkkunsa Marian kanssa. Kaiken takapuoleen ja ulosteeseen liittyvien sanailujen lisäksi nuo kirjeet olivat flirttailevia ja serkusten välillä onkin epäilty olleen rakkaussuhde. Mozartin kuoltua Constanze-vaimo antoi miehensä elämäkerran kirjoittajille luettavaksi myös serkusten toisilleen kirjoittamia kirjeitä, mutta pyysi, ettei juuri niitä julkaistaisi arkaluontoisen ja insestistä vihjanneen sisältönsä vuoksi.

Herodes I

Juudean kuningas Herodes Suuri oli pervo. Kyllä, juuri se sama Herodes, joka Matteuksen evankeliumin mukaan määräsi kaikki Betlehemin kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset surmattaviksi. Herodes oli merkittävä hallitsija, joka tunnetaan erityisesti massiivisista rakennusprojekteistaan, jotka laajenivat Juudean naapurivaltoihinkin.

Herodes oli julma johtaja, samoin kuin oli suurin osa tuon ajan kuninkaista ja keisareista. Hän kuitenkin rakasti vaimoaan Mariammea sydämensä pohjasta. Tunne ei ollut molemmin puolinen, johtuen osittain siitä, että Herodes oli murhauttanut vaimonsa isän ja veljen, jotta pitkään valtaa pitänyt Hasmonien hallitsijasuku sammuisi.

Advertisement

Herodes oli sokaistunut Mariammen kauneudesta, eikä lainkaan huomannut vaimonsa suunnittelevan ikäviä miehensä varalle. Kuninkaan silmät avautuivat vasta siinä vaiheessa, kun hänen äitinsä syytti Mariammea uskottomuudesta ja väitti tällä olevan jotain peliä roomalaisen sotapäällikön ja tunnetun häntäheikin Marcus Antoniuksen kanssa. Niinpä Herodes määräsi rakkaan vaimonsa teloitettavaksi.

Se oli Herodekselle kova paikka eikä hän pystynyt päästämään irti elämänsä rakkaudesta; vaikka siis oli itse julistanut tälle kuolemantuomion. Niinpä Herodes päätti jatkaa ”elämää” Mariammen kanssa. Talmudissa – joka on juutalaisten pyhä, muun muassa lakitekstejä sisältävä, kirja – kerrotaan, että Herodes säilöi kuolleen vaimonsa ruumiin hunajaan ja jatkoi ”eläimellisten halujensa tyydyttämistä”. Nekrofilia jatkui seitsemän vuoden ajan.

Lue myös: Ihmisen neitseellinen sikiäminen: 10 ”tosielämän” esimerkkiä

James Joyce

Irlantilaista James Joycea pidetään yhtenä 1900-luvun vaikuttavimmista ja merkittävimmistä kirjailijoista, jonka mestariteoksiin kuuluu muun muassa Ulysses, joka on suomennettu myös nimellä Odysseus.

Kirjallisten klassikkoteostensa lisäksi Joyce kunnostautui pervoilun saralla – hän rakasti pieruja. Fetissi oli jopa työskentelyä haittaavalla tasolla ja Joyce olisi mieluummin päivät pitkät piereskellyt muiden ihmisten kasvoille tai ottanut niitä vastaan. Kirjailijana Joyce tietenkin purki pieruihin kohdistuvaa intohimoaan paperille ja mielihalusta vuodatettuja kirjeitä on säilynyt kokonainen kokoelma. Erityisesti Joycen ja hänen vaimonsa Nora Barnaclen vaihtamat, hyvin rivot kirjeet ovat haluttua tavaraa keräilijöiden keskuudessa.

Eräässä kirjeessä, joka on osoitettu ”huorahtavalle Noralleni”, Joyce kuvailee vaimonsa viehättävyyttä:

Advertisement

On ihanaa panna piereskelevää naista, kun jokainen työntö puskee pierun ulos. Uskoisin tunnistavani Noran pierun missä tahansa. Tunnistaisin sen piereskeleviä naisia täynnä olevasta huoneesta. Se on melko tyttömäinen ääni eikä sellainen märkä tuulahdus, jollaisia kuvittelisin lihavien vaimojen päästävän. Se on yllättävä, kuiva ja likainen; sellainen minkä arkailematon tyttö voisi päästää vitsinä koulun asuntolassa. Toivon, ettei Nora lopeta koskaan naamalleni piereskelemistä, jotta voin tuntea myös niiden hajun.”.

Tämä ote oli sieltä kirjeiden siiveellisemmästä päästä.

Markiisi de Sade

Ei liene yllättävää, että tältä listalta löytyy mies, jonka nimestä sadismi-sana on johdettu. Joidenkin mielestä vuonna 1740 syntynyt ranskalainen Donatien-Alphonse-François de Sade oli merkittävä valistusajan filosofi, mutta toisten kirjoissa paremmin markiisi de Sadena tunnettu mies oli ällöttävä, ulosteesta kiihottuva sadisti, jonka koko kirjallinen tuotos on pornografiaa. Totuus lienee jossain siellä välimaastossa. Hänen eroottiset kirjansa yhdistivät kidutukseen asti meneviä seksifantasioita sekä filosofiaa, jonka yhtenä punaisena lankana oli ajatus sosiaalisista normeista vapaan nautinnon hakeminen.

Markiisi de Saden seksuaalisissa fantasioissa korostui väkivaltaisuus, rikollisuus ja jumalanpilkka, mutta valitettavasti hän ei hekumoinut vain ajatuksissaan vaan toteutti haaveensa käytännössä. Siksipä tämä aristokraatti vietti suurimman osan aikuisiästään joko mielisairaalassa tai vankilan kaltereiden takana, jossa hän kirjoitti useimmat tekstinsä.

Vain vähän reilu parikymppisenä de Sade aloitti rikos- ja vankilakierteen pahoinpitelemällä prostituoituja. Myöhemmin hän piti erästä kerjäläisnaista panttivankinaan ruoskien tätä ja kaataen kuumaa vahaa tämän päälle. Vuonna 1772 de Sade ja hänen palvelijansa pidätettiin sodomiasta syytettyinä: he olivat ensin huumanneet ja sitten raiskanneet prostituoituja. Kuolemaantuomittu de Sade pakeni Italiaan, jossa hän houkutteli nuoria tyttöjä ja poikia syrjäiseen linnaansa töihin, mutta työkeikka pitikin sisällään pahoinpitelyä ja raiskauksia. Pervoksi kutsuminen tuntuu massiiviselta vähättelyltä de Saden kohdalla!

De Sade jäi kuitenkin kiinni ja päätyi jälleen lukkojen taakse. Hän vapautui vuonna 1790 keskelle Ranskan vallankumousta ja sai itsensä valituksi juuri perustettuun Kansalliskokoukseen. Mutta minkäs pakkomielteinen sadisti tavoilleen voi – vuonna 1801 Napoléon Bonaparte passitti hänet loppuelämän kestäneelle tuomiolle.

Advertisement

Hans Christian Andersen

Tanskalainen Hans Christian Andersen tunnetaan rakastettujen klassikkosatujen, muun muassa Pieni merenneito ja Ruma ankanpoikanen, luojana. Tätä kirjailijaa on vaikea uskoa irstailijaksi ja häntä pidetäänkin etenkin Tanskassa puhtoisena hahmona, joka ei koskaan avioitunut tai edes harrastanut seksiä säilyttääkseen viattomuutensa. Naimisiin Andersen ei koskaan mennyt, mutta hänellä oli rakkaussuhteita sekä naisten että miesten kanssa, mutta niiden fyysisyydestä kirjailijan elämää tutkineet asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä.

Miksi Andersen sitten on mukana historiallisten pervojen listalla? Aivan samaan laariin muiden listan irstaiden merkkihenkilöiden kanssa häntä ei ehkä voida laittaa, mutta silti – erikoiset olivat hänenkin mieltymyksensä.

Andersen oli innokas masturboija ja raportoi jokaisesta sessiosta päiväkirjaansa. Aina kun Andersen tapasi uusia ihmisiä, hän meni kotiinsa ja tyydytti itsensä heitä kuvitellen. Päiväkirjoista löytyy merkintöjä, joissa Andersen kertoo jonkun henkilön tulleen kylään ja olleen varsin ihana: ”Kun hän lähti, minulla oli extranautinnollinen ++.”. Plusmerkkien määrä kuvasi tyydytyksen laatua.

Andersen kävi paljon bordelleissa, mutta ei tekemässä sitä, mitä bordelleissa yleensä tehdään. Sen sijaan hän jutteli naisten kanssa koskematta heihin ja meni sitten kotiin puuhastelemaan keskenään ja täyttämään päiväkirjaansa.

Charlie Chaplin

Brittiläinen Charlie Chaplin oli eittämättä mykkäfilmien kulta-ajan suurin tähti. Hän näytteli, ohjasi, käsikirjoitti ja tuotti elokuvansa ja jopa sävelsi niihin musiikin. Pitkälti Yhdysvalloissa uransa tehnyt Chaplin oli nero, jota pidetään etenkin visuaalisen komiikan, mutta myös kokonaisuudessaan näyttelemisen mullistajana. Tämän kaiken lisäksi hän oli oman aikansa Harvey Weinstein eli perverssi ahdistelija ja hyväksikäyttäjä.

Chaplinia on kiittäminen casting couchin keksimisestä. ”Koe-esiintymissohva” on kiertoilmaisu Yhdysvalloissa nykyään lailla kielletylle viihdemaailman käytännölle, jossa vaikutusvaltaiset Hollywood-mogulit vaativat nuorilta näyttelijöiltä seksuaalisia palveluksia rooleja vastaan. Chaplin käytti kuitenkin kirjaimellista sohvaa, jolla hän kouri ensin alastomiksi pakottamiaan koe-esiintyjiä. Sohvasession jälkeen hän laittoi alastomat naiset riviin seinää vasten ja heitteli piirakoita heidän päälleen. ”Mitä nuorempi, sen parempi” oli Chaplinin mantra.

Vuonna 1944 Chaplin päätyi FBI:n kiikareihin ja hän joutui syytteeseen epäiltynä ihmiskaupasta. Chaplinin katsottiin rikkoneen lakipykälää, joka kieltää ihmiskaupan ja tässä kohtaa nimenomaan naisten ja tyttöjen kuljettamisen osavaltiosta toiseen seksuaalisin tarkoitusperin. Vaikka syytteistä lopulta luovuttiinkin, oli Chaplinin maine pilalla. Viisumin raukeamisen jälkeen Chaplin palasi Eurooppaan ja asettui loppuelämänsä ajaksi Sveitsiin.

Advertisement

Edvard VII

Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Edvard VII on jäänyt historiaan taidokkaana diplomaattina, joka edisti maansa liittoutumista Ranskan ja Venäjän kanssa. Tiedossa on myös se, että hän ei ollut vanhempiensa kuningatar Viktorian ja prinssi Albertin suosiossa varsin meneväisen elämäntyylinsä vuoksi. Viktoriaanisena aikana kaikilta, etenkin kuningasperheen jäseniltä ja varsinkin tulevalta monarkilta, odotettiin siveellistä käytöstä, mitä Walesin prinssi Albert Edward ei noudattanut.

Edwardin ensimmäinen prostituoituun liittyvä seksiskandaali tuli päivänvaloon nuorukaisen ollessa 16-vuotias. Hän oli vanhemmilleen iso pettymys ja kaiken kruunasi se, kun prinssi Albert matkusti läksyttämään hedonistista elämää viettänyttä poikaansa ja menehtyi matkalla saamaansa keuhkokuumeeseen. Kuningattaren historiallisen pitkän hallitsijakauden on joissakin piireissä arveltu johtuneen siitä, että Viktoria sinnitteli hengissä, jottei hänen halveksumansa kruununperillinen pääsisi nousemaan valtaan.

Edwardilla oli siis monta vuosikymmentä aikaa hurvitella ennen kuninkaaksi nousemista vuonna 1901, ja hän otti asemastaan kaiken ilon irti. Walesin prinssi oli aina valmiina toimintaan; oli kyse sitten halvoista ilotytöistä, aristokraattisista leideistä tai viihdemaailman tähdistä. Edward oli kyllä naimisissa prinsessa Alexandran kanssa, mutta se ei tahtia haitannut. Hän järjesti parinvaihtobileitä ja orgioita, joihin Alexandra-vaimo ei tokikaan osallistunut. Edward oli lähes pakkomielteinen bordelleissa kävijä ja hänellä oli jopa oma, vaakunallaan koristeltu huone pariisilaisessa suosikki-ilotalossaan.

Edwardin ollessa viisikymppinen 1890-luvulla, oli hänelle kertynyt elopainoa jo sen verran, että prostituoidut eivät kirjaimellisesti kestäneet seksuaalista kanssakäymistä. Edward ei lannistunut, vaan hän teetti tilaustyönä vankkarakenteisen panotuolin, joka kannatteli hänen massiivista kehoaan, jotta akti ei murskannut ilotyttöjä. Tuoli minimoi kaiken ponnistelun ja vaivan, eikä rapakuntoisen Edwardin tarvinnut tehdä muuta kuin asettua tuoliin päästäkseen lähestymisetäisyydelle.

Yksi kuuluisimmista ja pitkäaikaisimmista rakastajattarista oli itsekin naimisissa ollut Alice Keppel. Keppel pysyi rinnalla senkin jälkeen, kun prinssi Edwardista tuli kuningas Edvard VII. Keppel on muuten Cornwallin herttuattaren Camillan isoisoäiti, joten hienoista historian toistumista oli aikoinaan ilmassa, sillä Edvard VII on Walesin prinssi Charlesin isoisoisoisä.

Lue myös: 10 Britannian kuningashuoneen skandaalia

Advertisement

Eric Gill

Vuonna 1940 kuollut englantilainen Eric Gill oli kuvanveistäjä, kaivertaja ja kirjasintyyppien suunnittelija. Gillin suunnittelemiin fontteihin kuuluu muun muassa edelleen paljon käytetty Gill Sans. Hänelle myönnettiin Royal Designer for Industry -arvonimi, joka on Ison-Britannian korkein muotoilijoille annettava tunnustus, ja hän oli tärkeässä roolissa, kun englantilainen Arts and Crafts -liike levisi ympäri Eurooppaa 1900-luvun vaihteen molemmin puolin.

Gill on yksi viime vuosisadan suurimmista brittitaiteilijoista, ja hyvin ensimmäisiä henkilöitä, joiden kohdalla heräsi kysymys: Voiko taiteen erottaa tekijästään? Hän oli nimittäin maailmanluokan perverssi, joka olisi kuulunut visusti lukkojen taakse.

Gillin sairaat mieltymykset ja teot tulivat julki vasta vuonna 1989 ilmestyneen elämäkerran myötä. Hän oli seksihullu, jolle mikään ei riittänyt. Syvästi uskonnollisella papin pojalla oli elinikäinen seksisuhde ainakin yhden siskonsa kanssa ja lisäksi hän käytti kahta tytärtään seksuaalisesti hyväksi. Kaiken kukkuraksi Gillin kieroutuneen seksuaalisuuden uhriksi joutui perheen koira.

Osassa Gillin ylistetyimmissä taideteoksissa on käytetty malleina hänen omia esiteini-ikäisiä tyttäriään, jotka joutuivat poseeraamaan isälleen alasti eroottisissa asennoissa.

Jean-Jacques Rousseau

Jean-Jacques Rousseau oli 1700-luvulla elänyt geneveläinen filosofi, kirjailija ja säveltäjä, jonka kädenjälki ja ajatukset näkyvät edelleen modernissa taloustieteessä, politiikassa ja kasvatustieteessä. Rousseaun aatteet olivat myös osaltaan vaikuttamassa Ranskan vallankumouksen alkamiseen. Hän oli eittämättä yksi aikansa tai koko historian merkittävimmistä filosofeista.

Rousseaun äiti kuoli pian pojan syntymän jälkeen ja tämä jäi isoveljensä kanssa isänsä huostaan. Vuosia myöhemmin isä joutui ongelmiin virkavallan kanssa ja Rousseaun ollessa 10-vuotias veljekset päätyivät kalvinistisen papin hoteisiin. Papin tytär, kolmikymppinen mademoiselle Lambercier omaksui äidillisen roolin ja rakasti poikia kuin omia lapsiaan. Kuri oli kuitenkin kova ja huonosta käytöksestä sai piiskaa.

Omaksi järkytyksekseen Roussea huomasi nauttivansa kurituksesta ja halusi piiskaa yhä enemmän: ”Kivussa ja jopa häpeässä oli jotain niin aistillista, minkä johdosta pelko muuttui haluksi ja sai minut odottamaan seuraavaa saman käden antamaa kuritusta. Siinä oli epäilemättä jotain seksuaalista, koska miehen suorittama rankaisu ei tuntunut lainkaan miellyttävältä. Ja jos pidättäydyin ansaitsemasta piiskausta, se oli ainoastaan siksi, että en halunnut tuottaa neiti Lambercierille pettymystä – niin vahva oli hänen ystävällisyytensä voima.”.

Advertisement

Esiteini-iän eroottiseksi koettu rankaiseminen vaikutti Rousseau’hun syvästi eikä hän kyennyt kiihottumaan ilman kunnon selkäsaunaa. Hänellä toki oli suhteita, mutta hän ei ikinä kehdannut pyytää kumppaneiltaan piiskausta. Rousseau etsi itselleen aina vain uutta mademoiselle Lambercieriä.

Turhautuminen kasvoi, kun hänen seksuaaliset tarpeensa eivät tulleet tyydytetyiksi, joten Rousseau turvautui nuorena toimineeseen menetelmään: hän alkoi käyttäytyä huonosti. Hän siirtyi kaduille ja alkoi paljastelemaan itseään viehättäville, epäilemättä mademoiselle Lambercieriä muistuttaneille, naisille toiveenaan tulla rangaistuksi. Lopulta Rousseau löysi samanhenkisen, itseään reilusti vanhemman aatelinaisen Louise Élénore de Warensin ja heidän välilleen syttyi vuosia kestänyt kiihkeä suhde, jonka aikana de Warens kutsui Rousseauta ”pikkuiseksi” ja toisin päin hellittelynimi oli ”äiti”.

Rousseau kirjoitti mieltymyksistään ja seksielämästään vuonna 1770 paljastuskirjan Les Confessions (suom. Tunnustuksia), jossa hän avasi lapsuuttaan ja nuoruuttaan sekä syitä, jotka lopulta johtivat moraalittomaan käytökseen. Kirja julkaistiin vuonna 1782; neljä vuotta Rousseaun kuoleman jälkeen.

Lue myös:

Advertisement
Kommentoi

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Elämäntapa

Kun puoli maailmaa pukeutuu vihreään – 10 faktaa Pyhän Patrickin päivästä

Julkaistu

Minkälainen on Pyhän Patrickin päivä; tuo Irlannin kansallispäivä, jota juhlitaan suurissa paraateissa ympäri maailman?

Pyhän Patrickin päivää vietetään maaliskuun 17. päivänä. Vaikka kyseessä on Irlannin kansallispäivä, juhlii sitä puoli maailmaa vihreään pukeutuen ja Guinnessia hörppien.

Tuskin minkään muun maan kansallispäivää juhlitaan niin laajasti ja sankoin joukoin kuin Irlannin. Pyhän Patrickin päivään liittyy paljon historiaa ja perinteitä, joista Listafriikki on nyt poiminut hauskimmat ja kiinnostavimmat tälle listalle.

Vihreää vaatetta, olutta ja paraateja – nämä ainakin tulevat mieleen. Mutta mitä muuta? Se selviää nyt. Éirinn go Brách!

Kuka Pyhä Patrick oli?

Pyhä Patrick ei ollut irlantilainen eikä hänen nimensä ollut Patrick.

Pyhän Patrickin uskotaan syntyneen joskus 300-luvun loppupuolella Rooman valtakuntaan kuuluneessa Britanniassa, todennäköisesti Walesin alueella. Eli ei siis Irlannissa. Ja nimekseen hän sai Maewyn Succat.

Advertisement

Naapurisaarelle Patrick päätyi teini-ikäisenä, kun joukko irlantilaisia ryövääjiä kidnappasi hänet ja vei mukanaan orjaksi. Kuuden vuoden orjuuden jälkeen Patrick onnistui karkaamaan ja hän seilasi takaisin Britanniaan.

Sitten hän päätti ryhtyä papiksi, omaksui nimen Patrick ja opiskeli teologiaa Manner-Euroopassa. Irlannissa vietetty aika oli jättänyt nuoreen mieheen jälkensä ja hän on itse kirjoittanut, että kuuli jatkuvasti mielessään ”irlantilaisten äänet”, jotka kuiskivat: ”Tule takaisin meidän luoksemme Patrick”.

Ja niinpä hän sitten päätti palata kristinuskon kanssa Irlantiin pelastaakseen sen kansalaiset pakanuuden kurjuudelta. Siinä Pyhä Patrick onnistuikin oikein maineikkaasti, ja niinpä pyhimyksen mukaan nimetyn päivän perimmäinen tarkoitus on juhlia kristinuskon saapumista Irlantiin.

Maaliskuun 17. päivää pidetään pyhimyksen kuolinpäivänä, joten siksi juuri se on valikoitunut viralliseksi juhlapyhäksi. Tarinan mukaan Pyhä Patrick haudattiin vuonna 461 kaupunkiin, joka on saanut osuvasti nimekseen Downpatrick, mutta joka irlantilaisten harmiksi sijaitsee nykyään toisessa maassa, nimittäin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa.

Myytti käärmeiden karkottamisesta

Tunnetun legendan mukaan Pyhä Patrick seisoi kukkulalla ja ajoi kaikki käärmeet pois Irlannista, minkä vuoksi saarella ei näitä luikertelevia matelijoita luonnonvaraisena elä. Viimeinen kohta on faktaa: Irlannissa ei tosiaan ole käärmeitä.

Advertisement

Fossiiliaineiston perusteella biologit ovat kuitenkin sitä mieltä, että Irlannissa ei ole koskaan ollutkaan käärmeitä, joten Patrickilla ei ollut mitään karkotettavaa.

Tätä hienoista aukkoa historiassa on selitetty sillä, että käärmeet olivat vertauskuva pakanuudelle, jonka Pyhä Patrick tosiaan ajoi pois Irlannista. Käärmehän on aikojen alusta, tai siis Raamatun ajoista, asti yhdistetty suoraan paholaiseen, joten se oli helppo valinta karkotettavaksi.

Pakanallinen apila kolminaisuusopin kuvaajana

Kuten jo niin monella listalla aiemminkin on todettu, kristinusko on näppärästi ottanut käyttöön perinteitä ja juhlapäiviä pakanauskonnoista, mikä on helpottanut uuden uskonnon myymistä ihmisille.

Näin kävi myös Irlannissa, kun Pyhä Patrick havainnollisti pyhää kolminaisuutta apilan avulla. Apilat olivat olleet jo entuudestaan tärkeitä kelteille, jotka uskoivat jokaisella apilanlehdellä olevan oma merkityksensä: usko, toivo ja rakkaus. Pyhän Patrickin mukaan apilan kolme lehteä kuvastivat Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.

Koska Patrick vaikutti laajasti Irlannin saarella ja perusti koko joukon kouluja, kirkkoja ja luostareita, levisi kertomus apilasta maan joka kolkkaan.

Advertisement

Nelilehtiseen apilaan Patrickilla ei ollutkaan sanottavaa, mutta hänen onnekseen todennäköisyys sellaisen löytymiselle on 1/10 000. Legendan mukaan neljäs lehti merkitsee onnea, jota sen löytymiseen todella tarvitaan.

Päivä, jona pubit olivat kiinni

Irlantihan tunnetaan oluen ja pubien maana, ja toisaalta syvästi katolisena sellaisena. Pyhän Patrickin päivä on Irlannissa yksi kristinuskon tärkeimmistä juhlapyhistä, jota vietettiin 1970-luvulle asti hyvin eri tavalla kuin nykyään. Vuodessa oli aiemmin kaksi päivää, jolloin pubit sulkivat ovensa: pitkäperjantai ja maaliskuun 17. päivä.

Ainoa poikkeus anniskeluun oli kansallinen koiranäyttely, joka järjestettiin perinteisesti tuona juhlapyhänä, ja jossa olutta sai myydä ja nauttia vapaasti. Nykyään uskonnollisuus ja kuivin suin oleminen eivät ensimmäisenä tule mieleen, jos löytää itsensä keskeltä Pyhän Patrickin päivän juhlintaa.

Eikä juhlintaa tarvitse lähteä hakemaan Irlannista, sillä vuosisatojen aikana ympäri maailmaa siirtolaisiksi lähteneet irlantilaiset ja nykyään heidän jälkeläisensä pitävät perinnettä yllä erityisesti englanninkielisissä maissa – Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa – mutta myös muualla maailmassa.

Massiivia paraateja järjestetään esimerkiksi Buenos Airesissa, Moskovassa ja Tokiossa. Irlantilaisten juhlintaan ovat vuosisatojen saatossa liittyneet kaikki ystävät ja kylänmiehet. Käy ihmeessä fiilistelemässä tunnelmaa jossakin Suomen lukuisista irkkupubeista!

Advertisement

Ensimmäistä Pyhän Patrickin päivän paraatia ei järjestetty Irlannissa

Irlantilaiset siirtolaiset olivat niitä, jotka suurelta osin muokkasivat Pyhän Patrickin päivästä kotimaansa kulttuuria ylistävän juhlan, jossa uskonnollinen alkuperä on jäänyt toissijaiseksi. Se on toki melkoisen outoa, että syvästi katolinen Irlanti on seurannut juhlinnassa perässä.

Pyhän Patrickin päivää on vuosisatojen ajan juhlittu paraateissa ympäri maailman. Historian ensimmäinen paraati ei kuitenkaan hieman yllättäen ollut Irlannissa, vaan nykyisessä St. Augustinen kaupungissa, Floridan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Maaliskuun 17. päivänä vuonna 1601 paikalla oli espanjalainen siirtokunta, jonka irlantilainen pastori Ricardo Artur järjesti kotimaansa suojeluspyhimyksen kunniaksi kekkerit.

Paraatit eivät kuitenkaan ottaneet tuulta alleen ennen kuin vasta 1700-luvulla. Ensimmäinen varsinainen Pyhän Patrickin juhla järjestettiin Bostonissa vuonna 1737. Ensimmäistä paraatia saatiin vielä odottaa vuoteen 1762 saakka. Silloin New Yorkissa asuneet amerikanirlantilaiset järjestivät kulkueen Yhdysvaltojen itsenäisyyssodassa Brittien armeijassa palvelleiden irlantilaisten kunniaksi, ja hiljalleen paraatiperinne levisi muihinkin kaupunkeihin. Irlanti seurasi perässä reippaasti myöhemmin, sillä Dublinissa marssittiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1931.

New Yorkin paraati on maailman suurin Pyhän Patrickin päivän juhla, joka koki ennennäkemättömän hetken maaliskuussa 2020 (ja uudelleen 2021). Ikinä ennen, edes sotien aikaan, paraatia ei oltu sen yli 250-vuotisen historian aikana peruttu. Mutta pandemian iskettyä paraatia ei kahteen vuoteen järjestetty normaalisti. Vain pieni joukko ihmisiä marssi turvavälit huomioonottaen maaliskuun 17. päivän varhaisina tunteina New Yorkin kaduilla, jotta ikivanha perinne ei kokonaan katkeaisi.

Mitä Pyhän Patrickin päivänä juodaan?

Guinnessia, Guinnessia ja Guinnessia. Ja sitten vielä vähän Guinnessia.

Advertisement

Tilastojen mukaan tuon, tietenkin Irlannista kotoisin olevan, tumman oluen myynti moninkertaistuu Pyhän Patrickin päivänä maailmanlaajuisesti ja Guinnessia myydään 819 % enemmän kuin tuiki tavallisena päivänä. Se tarkoittaa noin 13 miljoonaa tuoppia. Nopealla laskutoimituksella juhlijat kumoavat 150 tuoppia per sekunti. Ja tuskinpa pubit ovat auki vuorokauden ympäri!

Joten jos käyt St. Paddy’s Day:n juhlintaan, niin ainoa oikea suun kostuke on Guinness. Ja tosiaan, monesti juhlapäivän lyhennetyn lempinimen näkee kirjoitettavan muodossa St. Patty’s Day, mikä on suuri virhe. Vaikka Irlannin suojeluspyhimyksen nimi on englanniksi Patrick, on se iiriksi Pádraig. Joten ainoa sallittu lyhenne on ”Paddy”. Eihän kukaan nyt halua loukata irlantilaisia heidän suurena juhlapäivänään!?

Mitä Pyhän Patrickin päivänä syödään?

Pyhän Patrickin päivän perinteisin ruoka on suolaliha ja kaali, jotka sopivat tumman oluen kanssa nautittavaksi kuin nenä päähän. Mutta tämä ei olekaan peräisin Irlannista, vaan samoin kuin oli paraatien suhteen, niin tämän perinneruoan syntytarina löytyy niin ikään Atlantin takaa Yhdysvalloista.

New Yorkissa oli ja on edelleen alueita, jotka voidaan nähdä tietyn siirtolaisyhteisön keskittyminä. Amerikanirlantilaiset olivat kerääntyneet Manhattanin eteläisiin osiin ja monet heistä elivät köyhyydessä, mutta jos joskus oli sallittua revitellä, niin Pyhän Patrickin päivänä.

Suolalihaa saatiin samalle alueelle asettuneiden juutalaisten lihakaupoista tai sitä ostettiin ylijäämänä pitkiltä kauppamatkoilta saapuvilta laivoilta, joissa liha oli säilöttynä suolaliemeen. Lihan kyljessä tarjoiltiin perunaa sekä halvinta saatavilla ollutta vihannesta – kaalia.

Advertisement

Oli Irlannissakin toki syöty juhla-ateria, mutta kaalin ja perunan kanssa tarjoiltiin pekonia ja kinkkua. Näihin ei Manhattanin siirtolaisilla ollut varaa. Hassua kyllä, perinne suolaliha-ateriasta päätyi vuosien saatossa myös Irlantiin ja ohitti alkuperäisen version.

Vihreä on uusi sininen

Jos Pyhän Patrickin päivää haluaisi juhlia oikein perinteiseen tapaan, niin pitäisi pukeutua siniseen, nimittäin sitä Patrick itse suosi. Sininen on pääväri myös Irlannin vanhoissa lipuissa sekä nykyisessä vaakunassa ja presidentin virallisessa lipussa (kuvassa). Vihreää, joka nykyään symboloi koko maata ja kansakuntaa, pidettiin aiemmin epäonnen värinä.

Värin muutoksen takana on montakin pientä syytä, jotka yhdessä luovat järkeenkäyvän kokonaisuuden. Irlannin maaseutu on hyvin vehreää ja maa tunnetaan myös nimellä Emerald Isle eli smaragdinvihreä saari. Apila, josta jo aiemmin puhuttiin, on vihreä – samoin kuin luonto keväisin muutenkin – ja Pyhän Patrickin päivä maaliskuun puolessavälissä osuu juuri kevään korvalle.

Suojaudu haltijan nipistykseltä pukeutumalla vihreään

Iso osa vihreän värin vallankumouksessa oli haltijoilla; erityisesti sellaisilla, jotka tarun mukaan paljastavat salaisen aarteensa kätköpaikan niille, jotka onnistuvat haltijan nappaamaan. Pyhä Patrick ei varmasti olisi kovinkaan mielissään, että hänen kunniakseen vietettävään päivään yhdistetään haltijoita.

Monissa Pyhän Patrickin päivän koristeissa näkyy haltijoita, jotka ovat peräisin irlantilaisesta kansantarustosta. Tasa-arvo on löytänyt tiensä myös muinaiseen mytologiaan, sillä monissa kuvissa esiintyy naispuolisia haltijoita, vaikka legendoissa sellaisista ei ollut tietoakaan. Irlannin haltijat eli leprekaunit ovat partasuisia ja vihreisiin asuihin pukeutuvia olentoja, jotka tekevät suutarin hommia ja kätkevät työstä saamansa kolikot sateenkaaren päähän.

Advertisement

Haltijat siis pukeutuvat itsekin vihreään asuun, mutta Pyhän Patrickin päivänä kaikkien on syytä verhota itsensä vihreällä. Vihreät vaatteet nimittäin tekevät ihmisestä haltijoille näkymättömän, mikä on siinä mielessä hyvä asia, että noilla kiusanhengillä on tapana nipistää vastaantulijoita. Näkymättömyys tietenkin suojaa tonttumaisten haltijoiden pikkuisilta sormilta.

Yhdysvaltain presidentti saa vuosittain apilan, joka tuhotaan samantien

Kaikki valtionjohtajat eivät pääse koskaan henkilökohtaiseen tapaamiseen Yhdysvaltain presidentin kanssa, mutta Irlannin pääministerille sellainen kunnia suodaan vuosittain.

Jo vuosikymmenien ajan Irlannin pääministeri eli taoiseach, joka tällä hetkellä on Leo Varadkar, käy Pyhän Patrickin päivän tienoilla vierailulla Valkoisessa talossa ja lahjoittaa presidentille Kerryn kreivikunnassa kasvatetun apilan kristallisessa kulhossa. Koska kyseinen valkoapila on Yhdysvalloissa vaarallisten vieraslajien listalla, ei kasvi kauaa ehdi vastaanottajaansa ilahduttaa.

Kun virallinen osuus puheineen ja juhlallisuuksineen on ohi, siirtyy lahja nopeasti presidentiltä salaisen palvelun hoidettavaksi. Ja hoidettavaksi tarkoittaa tässä kohtaa tuhottavaksi. Apiloista ei ole jälkeenpäin nähty vilaustakaan. Huhuja on liikkunut, että muutamia apiloita olisi vuosien aikana päätynyt Valkoisen talon kukkapenkkeihin, mutta kukaan ei ole asiaa pystynyt varmistamaan. Tai halunnut vahvistaa, sillä kyseessä olisi rikos.

Valkoinen talo juhlistaa muutenkin Pyhän Patrickin päivää, ja sen puutarhassa oleva suihkulähde on usein värjätty vihreäksi vieraan maan kansallispäivän kunniaksi. Toisaalta, koko Valkoinen talo on irlantilaissyntyisen arkkitehdin James Hobanin suunnittelema ja sama mies myös toimi rakennustöiden johtajana.

Advertisement

Lue myös:

Continue Reading

Elämäntapa

Miksi hengitys haisee pahalta nimenomaan aamuisin?

Julkaistu

Lukijoiden kysymyksissä vastataan tällä kertaa siihen, että miksi hengitys haisee erityisen pahalta juuri aamuisin.

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään sen, että miksi hengitys haisee erityisen pahalta nimenomaan aamulla. Kyseessä on hyvin yleinen ja täysin normaali ”vaiva”, johon ei edes vaadita heikkoa suuhygieniaa.

Nyt hyökkäämme siis aamuhengityksen pariin: sen pistävää hajua voi yrittää vähentää, mutta eroon siitä ei pääse.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Yhteyden meihin saat somekanavissamme, ota Listafriikki myös seurantaan:

https://www.tiktok.com/@listafriikki
https://www.instagram.com/listafriikkicom/
https://twitter.com/listafriikki
https://www.facebook.com/listafriikki

Advertisement

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Miksi hengitys haisee pahalta aamuisin?

Leffoista tutut kiihkeät aamusuudelmat ja kumppanin kanssa nenät vastakkain juttelu eivät välttämättä tosielämässä ole niin auvoisia kokemuksia. Kauniin hetken saattaa pilata toisen tai kummankin katkeran hajuinen aamuhengitys. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, sillä kenenkään hönkäykset tuskin tuoksuvat aamuisin kukkasilta. Pahanhajuinen aamuhengitys on täysin luonnollista ja yleistä, mutta mistä se oikein johtuu?

On varsin yleinen harhakäsitys, että hengitys haisee erityisen pahalta aamuisin siitä syystä, että edellisestä hampaidenpesusta on kulunut monta tuntia. Mutta jos asiaa miettii tarkemmin, niin eihän päivänkään aikana hampaita pestä moneen tuntiin. Usein hampaidenpesujen väli on valveillaoloaikana reippaasti yli kellonympärys, eikä hengitys todennäköisesti haiskahda samalla tavalla kuin aamuisin.

Pohjimmiltaan pahanhajuiseen aamuhengitykseen on syynä suun kuivuminen.

Lähes kaikki ihmisen elintoiminnot hidastuvat nukkuessa, joten myös syljeneritys vähenee. Sylki auttaa pitämään suuta puhtaana ja huuhtoo bakteereja pois, joten kun suu kuivaa, pääsevät mikrobit vapaasti jylläämään. Aamuinen hampaidenpesu on tärkeää monesta syystä, mutta myös siksi, että se edistää syljenerityksen käynnistymistä nukutun yön jälkeen.

Nukkuvalla ihmisellä on usein myös suu auki ja suun kautta hengitys on nukkuessa varsin yleistä. Tämä johtaa siihen, että se vähäinenkin sylki pääsee helpommin haihtumaan.

Advertisement

Syöminen lisää syljeneritystä ja koska nukkuessa tulee harvemmin syötyä, lisäävät pitkä syömättömyys ja juomattomuus edelleen suun kuivumista.

Lue myös: 10 hullua asiaa, joita ihmiset tekevät unissaan

Pahanhajuinen aamuhengitys voi olla seurausta siitä, mitä pistät suuhusi

Vaikka jo muutamaan otteeseen on tullut mainittua, että pahanhajuinen aamuhengitys on normaalia, niin tietyt asiat toki voimistavat tunkkaista katkua – vuorokaudenajasta riippumatta.

Heikolla mallilla oleva suuhygienia on tietenkin yksi vaikuttava tekijä: mitä harvemmin hampaat, hammasvälit ja kielen putsaa, sitä enemmän suussa on hajua aiheuttavia bakteereja.

Elämäntavat ovat myös isossa osassa, sillä toiset ruoat ja juomat saavat hengityksen haisemaan pahemmalta – jopa useiden tuntien ajan. Alkoholin tiedetään kuivattavan suuta ja lisäksi sen haihtuminen aineenvaihdunnasta voi aiheuttaa pahaa hajua, vaikka suu olisi miten kostea.

Advertisement

Tupakointi on yksi pahanhajuista hengitystä edistävä tapa, sillä kaikkien haisevien yhdisteiden lisäksi tupakointi alentaa syljeneritystä ja kuivattaa siten suuta.

Joidenkin lääkkeiden – esimerkiksi antihistamiinien ja lihasrelaksanttien – sivuvaikutuksiin kuuluu suun kuivuminen. Tämä alkaa kuulostaa nyt rikkinäiseltä levyltä, sillä eiköhän tässä vaiheessa kaikille ole tullut jo selväksi, että kuiva suu on yhtä kuin pahanhajuinen hengitys.

Lääkitystä ei tokikaan voi aina muuttaa, mutta kielen huolellinen puhdistaminen auttaa.

Miten pahanhajuista aamuhengitystä voi lievittää?

Vaikka pahanhajuista aamuhengitystä ei voi mitenkään kokonaan estää, voi sitä pyrkiä lievittämään. Kannattaa muistaa voimakkaasti haisevat ruoka-aineet ja juomat – tai siis paremminkin muistaa niiden välttäminen.

Suuhygieniasta on syytä pitää hyvää huolta. Hampaidenharjaus ja hammasvälien putsaaminen ovat suomalaisilla keskimäärin hyvin hallussa, mutta huomiota kannattaa kiinnittää myös kieleen. Yli puolet suun hajua tuottavista bakteereista elää kielellä, joten kielen puhdistaminen on syytä lisätä repertuaariin.

Perinteisen intialaisen lääketieteen opin eli ayurvedan mukaan kielellä on tärkeä osa suun kokonaisvaltaisessa terveydessä. Siksi ayurveda on suositellut kielen mekaanista puhdistamista jo vuosituhansien ajan.

Advertisement

Aamuisen kielen kaapimisen on uskottu puhdistavan kehoa kuona-aineista, edistävän ruoansulatusta ja herättelevän makuaistia. Kielenkaavinnan on väitetty myös parantavan kurkkukipua ja suun tulehduksia.

Myös länsimaisessa lääketieteessä kielen putsaamiseen on alettu kiinnittää enenevissä määrin huomiota. Kieli on bakteereille mainio kasvupaikka, joten jos ne pääsevät kovasti siinä lisääntymään, on tiedossa luotaantyöntävän hajuinen hengitys.

Kielelle yön aikana kertyneen kuonan voi puhdistaa varta vasten siihen kehitetyllä kielenkaapimella, mutta homma hoituu myös hammasharjalla tai vaikkapa lusikalla.

Lue myös:

Continue Reading

Elämäntapa

Miksi synttärikakun päälle laitetaan kynttilöitä puhallettavaksi?

Julkaistu

Miksi synttärikakun päälle laitetaan kynttilöitä? Tähän kysymykseen vastaamme tämänkertaisessa lukijoiden kysymyksessä.

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tänään ikivanhan tavan alkuperää: Miksi synttärikakun päälle laitetaan kynttilöitä ja miksi niitä puhaltaessa esitetään toivomus?

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämänkertainen lukijoiden kysymys!

Miksi synttärikakun päälle laitetaan kynttilöitä puhallettavaksi?

Kynttilöiden puhaltaminen sammuksiin synttärikakun päältä on niin perinteinen juttu, mutta tavan alkuperä on ainakin Listafriikillä hämärän peitossa. Tai oli ennen vastauksen etsimistä! Mennään siis asiaan.

Syntymäpäiväkakku on ollut perinteinen tarjottava jo antiikin Roomassa ja kyllähän herkullinen leivonnainen sopii juhlaan. Mutta kuka kumma on keksinyt sytyttää kynttilöitä kakun päälle?

Paljon kannatusta saaneen teorian mukaan tapa sytyttää kakun päälle kynttilät on peräisin antiikin Kreikasta. Siellä ihmiset toivat kakkuja metsästyksen jumalatar Artemiksen temppeliin, ja kakut oli päällystetty kynttilöin, jotta leivonnainen loistaisi kuin Kuu. Kreikkalaisessa mytologiassa Artemis metsästää Kuun valossa ja häntä pidetään myös Kuun jumalattarena.

Advertisement

Monissa vanhoissa kulttuureissa savun uskottiin kuljettavan rukouksia taivaaseen tai sinne, missä ikinä jumalhahmo kenenkin uskomuksissa oli. Nykypäivän perinne toiveen esittämisestä ennen kynttilöiden puhaltamista on todennäköisesti perua tästä ikivanhasta tavasta.

Vielä vähän lisää synttäreistä…

Kun seuraavan kerran suunnittelet syntymäpäiväkekkereitä tai sitä, miten merkkipäivääsi muuten viettäisit, niin älä unohda vanhempiasi. Kyllä, kyseessä ovat sinun synttärisi, mutta päivä on erityinen myös niille, jotka ovat sinut saattaneet maailmaan.

Muista siis pyhittää juhlinnasta edes pieni hetki henkilölle, jonka sisällä olet mahdollisesti kasvanut yhdeksän kuukauden ajan ja joka tavalla tai toisella on sinut synnyttänyt.

Ja oli kyse biologiasta tai ei, niin syntymäpäiväsi – se ensimmäinen – mullisti vanhempiesi elämän. Toivottavasti hyvällä tavalla!

Lue myös:

Continue Reading

Elämäntapa

Lukijoilta: Miksi suosiota osoitetaan nimenomaan taputtamalla?

Julkaistu

Lukijoiden kysymyksissä yritämme nyt ottaa selvää siitä, että miksi ihmiset osoittavat suosiotaan taputtamalla.

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tällä kertaa sen, että miksi suosiota osoitetaan nimenomaan taputtamalla. Nythän se vaikuttaa täysin luonnolliselta toimintatavalta, mutta mistä tapa on saanut alkunsa.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Miksi suosiota osoitetaan taputtamalla?

Ihmiset lyövät käsiään yhteen ollessaan innoissaan, kannustaessaan sekä osoittaessaan suosiota. Mutta miksi olemme ruvenneet taputtamaan?

Taputtaminen on ikivanhaa perua, sillä se on universaali tapa kommunikoida eli joka puolella maailmaa sen merkitys on sama. Ihminen on alunperin taputtanut nimenomaan innostuneena. Reaktio on selvästi kehittynyt vasta ihmiselle, sillä muut kädelliset eivät luonnossa taputa samasta syystä – ne voivat kyllä oppia matkimalla, mutta villeillä apinoilla taputus on muun muassa merkki pelosta.

On mahdotonta tietää, miksi ja milloin innostuneet ihmiset ovat alkaneet taputtamaan, mutta ensimmäiset aplodit saadaan kyllä merkattua historian aikajanalle; ainakin ensimmäiset dokumentoidut sellaiset. Roomalainen näytelmäkirjailija Titus Maccius Plautus päätti teoksensa 200-luvulla eaa. sanaan plaudite, jolla yleisöä kehotettiin antamaan suosionosoitukset taputtamalla.

Advertisement

Sitä ennen aplodeja oli annettu ainoastaan johtajille. Ateenassa oli jo 500-luvulla eaa. säädetty laki, jonka mukaan alamaisten on taputettava hallitsijoille ja sotaherroille.

Taputtaminen ei kuitenkaan ollut ainoa tapa, sillä suosiota osoitettiin myös jalkoja tömistelemällä ja sormia napsuttelemalla. Plautus kuitenkin antoi tarkat ohjeet siitä, miten hänen näytelmiensä jälkeen tuli toimia: suosionosoitukset piti suorittaa nimenomaan kämmeniä yhteen lyömällä.

Vielä sellainen huomio loppuun, että Vanhan Testamentin Toisessa kuninkaiden kirjassa kerrotaan eräässä kohdassa väkijoukon taputtaneen juuri kruunatulle Joasille. Joas nousi Israelin kuninkaaksi noin vuoden 800 eaa. tienoilla, mutta kirjan tekstit on kirjoitettu 500-luvulla eaa. On toki mahdollista, että sanat ja lauseet ovat muuttaneet muotoaan lukuisten käännösten myötä ja tuhansien vuosien aikana.

Lue myös:

Continue Reading

Elämäntapa

Omenansiemenet sisältävät tappavaa myrkkyä: 10 kiehtovaa ja yllättävää faktaa ruoasta

Julkaistu

Ruoka kiinnostaa, puhuttaa ja jossain määrin myös ärsyttää. Nyt Listafriikki esittelee kymmenen hauskaa ja yllättävää faktaa ruoasta.

Kuka ei tykkäisi puhua ruoasta!? Ruoka ihastuttaa, vihastuttaa, mutta ennen kaikkea ruoka aiheuttaa kiivasta keskustelua.

Nykyään se, mikä on trendikäs tai terveellinen ruokavalio, vaihtelee lähes viikoittain. Kaikessa sekamelskassa on vaikea pysyä kärryillä! Aika monesta tuntuu varmasti siltä, että syömisestä ja ruoasta on tehty aivan liian vaikeaa.

Siksipä Listafriikki halusi tehdä erilaisen ruokajutun! Saat syventyä hauskoihin ja yllättäviin faktoihin ruoasta, ja voit käyttää näitä, kun muut alkavat kinata siitä, kuka joukossa syö oikein tai väärin.

Jos paleo-vege-keto-pätkäpaasto-mehukeitto-jääpala -keskustelu kyllästyttää, niin heitä mukaan fakta muilla eläimillä täytetyistä grillatuista kameleista tai omenan syanidisiemenistä!

Punaiset karkit värjätään…

Esimerkiksi punaiset karkit värjätään E120-väriaineella. Sitä voidaan elintarvikepakkauksissa nimittää myös kokkiniiliksi, karmiinihapoksi tai karmiiniksi. Näitä löytyy yllättävän monesta ruoasta.

Väriaine on uutettu kuivatuista kirvanaaraista (Dactylopius coccus). Väriainetta saa Ruokaviraston mukaan käyttää muun muassa maustettuun sulatejuustoon, punaisiin hedelmäsäilykkeisiin, hilloihin, hedelmänmakuisiin aamiaismuroiohin, makkaraan ja savustettuun kalaan. 

Advertisement

Nauti kuitenkin huoletta E120:tä sisältäviä elintarvikkeita. Ihmiset saavat joka tapauksessa vuosittain satoja grammoja hyönteisjäämiä ruoasta, sillä tätä on hankala estää. Esimerkiksi Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto, FDA, on määritellyt sallitun jäämämäärän, mitä kussakin elintarvikkeessa saa olla.

Sadassa grammassa suklaata saa olla enintään 60 hyönteisjäämää ja 3 jyrsijän karvaa. Sadassa grammassa tomaattimurskaa saa olla enintään 5 mahlakärpäsen munaa, mutta vain yksi toukka. Mahtavaa.

Miksi chili polttaa?

Moni on varmasti syönyt joskus liian tulista ruokaa. Kyllä, ruoka tarvitsee mausteita, eikä pieni polte oli pahasta. Mutta voimakkaat chilipaprikat voivat saada suun (tai silmät ja ihon) tuntumaan siltä, kuin siellä löisivät helvetin lieskat.

Kuumuuden tunne johtuu rasvaliukoisesta kapsaisiinista. Yhdiste sitoutuu aistihermosolujen TRPV1-reseptoreihin, jotka välittävät tiedon ärsykkeestä aivoihin. Reseptorit ovat samoja, jotka aktivoituvat lämmöstä ja hankauksesta.

Kapsaisiini siis huijaa aivoja luulemaan, että kontaktipaikalle olisi muodostumassa suurempikin palovamma. Tietenkään mitään fyysistä palamista ei tapahdu, vaikka se siltä voisi tuntua.

Miksi minttu maistuu viileältä?

Samalla lailla kuin kapsaisiini huijaa aivoja kuumuudesta, saa mintun sisältämä mentoli keskushermostomme luulemaan, että olemme kosketuksissa johonkin kylmään.

Ihossa on aistihermopäätteitä, joihin mentoli kiinnittyy ja stimuloi silloin hermosolujen TRPM8-ionikanavia. Kanavat muuttuvat mentolin vaikutuksesta normaalia herkemmiksi ja antavat aivoille merkin, että nyt on kylmä. Keho reagoi yrittämällä lämmittää aluetta: verisuonet laajenevat, verenkierto vilkastuu ja iho voi alkaa punoittaa.

Advertisement

Pitäisikö testata, että kumoavatko kapsaisiini ja mentoli toisensa? Mitäköhän tapahtuu, jos ottaa suuhun yhtäaikaa piparminttukarkin ja palan chiliä?

Käsittämätön juhla-ateria

Tästä juhla-ateriasta liikkuu netissä vaikka mitä versioita ja tarinoita, mutta resepti löytyy esimerkiksi Richard Sterlingin The Fearless Diner -kirjasta, johon hän oli haastatellut aikoinaan Saudi-Arabiassa keittiömestarina toiminutta Sven Krausea. Krause oli saanut uransa erikoisimman pyynnön, kun hän oli suunnittelemassa menua korkea-arvoisen sheikin hääjuhlaan. Häntä oli pyydetty valmistamaan beduiinien perinteinen juhlaherkku, täytetty kameli.

Täytetty kameli:

1 keskikokoinen kameli 
1 iso lammas
20 keskikokoista kanaa
60 kananmunaa
12 kiloa riisiä
2 kiloa pinjansiemeniä
2 kiloa manteleita
1 kilo pistaasipähkinöitä
415 litraa vettä
2,5 kiloa mustapippuria
Suolaa

Nylje ja leikkaa kameli, lammas ja kanat. Keitä mureaksi. (Toim. huom.: Missä? Uima-altaassa?) Paahda pähkinät ja sekoita keitettyyn riisiin. Kuori kovaksi keitetyt munat ja täytä kanat niillä ja riisiseoksella. Täytä lammas kanoilla ja lisää perään riisiä. Täytä kameli lampaalla, joka on täytetty kanoilla, jotka on täytetty riisillä ja munilla. Lisää loput riisit. Kääri täytetty kameli palmunlehtiin ja kypsytä metrin syvyisessä, maahan kaivetussa tulipesässä vuorokauden ajan. Tarjoile massiivinen ateria isossa vadissa riisipedillä.

Siitä vain kokeilemaan! Jos pidät kalasta, niin munien sijaan kanat voi myös täyttää sillä.

Advertisement

Muista, että kamelin on oltava keskikokoinen.

Mieltäylentävä 7 Up

Charles Leiper Grigg kehitti suositun 7 Up -virvoitusjuoman 1920-luvulla, jolloin se tunnettiin yksinkertaisella Bib-Label Lithiated Lemon-Lime Soda -nimellä. Ei ihmekään, että nimi on vaihtunut käyttäjäystävällisemmäksi. 

Myös sisältö muuttui parikymmentä vuotta juoman lanseerauksen jälkeen. 7 Up sisälsi 50-luvulle asti litiumia, ja tämän erikoisen ainesosan vuoksi juoman mainostettiin olevan hyvä krapulalääke.

Litiumia käytetään edelleen lääkkeenä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, vaikka sen sivuvaikutukset ovat voimakkaita ja jopa vaarallisia. Lievempiä haittoja litiumin käytöstä ovat muun muassa oksentelu, ripuli, väsymys ja vapina. Miten tämä aine voisi olla hyvä krapulalääke, jos sen sivuvaikutukset aiheuttavat kirjaimellisesti samoja oireita kuin krapula?

7 Up:n nimen arvellaan syntyneen sen seitsemästä alkuperäisestä ainesosasta, ja Up (suom. ylös) viittaa sen poreileviin kupliin. Vai sittenkin ehkä litiumin vaikutukseen?

Lue myös: Näin pääset eroon krapulasta! 10 ”parasta” keinoa kautta aikojen

Advertisement

Hummeri kelpasi vain vangeille ja orjille

Hummeri on usein ruokalistan arvokkaimpia vaihtoehtoja. Alkuruoaksi ostereita ja pääruoaksi hummeria; johan alkaa Visa vinkua!

Niin ei ole kuitenkaan aina ollut. Hummereita pidettiin aikoinaan merien hyönteisinä ja lähes ihmisravinnoksi kelpaamattomina. Niitä oli Yhdysvaltojen ja Kanadan itärannikoilla niin paljon, että kalastusverkkoihin tarttuneet äyriäiset heitettiin takaisin mereen tai annettiin köyhille ruoaksi.

Vielä suurimman osan 1800-luvusta hummeria tarjoiltiin orjille ja vangeille, heidän suureksi inhotuksekseen. Tarinan mukaan Mainessa (maailman hummerikeskuksessa) oli olemassa laki, jonka mukaan hummeria ei saanut vankiloissakaan valmistaa ruoaksi kuin kaksi kertaa viikossa; sen katsottiin olevan liian julmaa. 

Sama juttu ostereiden kanssa. Kaupunkien rannikoilla oli niin paljon ostereita, että niiden kerääminen antoi työpaikkoja sadoille ihmisille. Tuhannet vähävaraiset saivat syödäkseen hyljeksittyjä nilviäisiä, jotka sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja vitamiineja.

Miten ajat muuttuvat!

Coca-Cola yritti keksiä pyörän uudelleen

Huhtikuun 23. päivä vuonna 1985 on jäänyt Coca-Cola Companyn historiaan yhtenä suurimpana munauksena. Yhtiö on sitä mieltä myös omilla nettisivuillaan. Juuri ennen satavuotisjuhlaansa se päätti uudistaa maailman suosituimman virvoitusjuoman reseptin. Syy muutokseen oli selvä: kilpailu oli kiristynyt ja Pepsi haali koko ajan isompaa markkinaosuutta. 

Kun New Coke -nimellä lanseerattu juoma tuli kauppoihin, aiheutti se kuluttajissa massahysteriaa ja vanhan kokiksen hamstraamista; vannoutuneimmat fanit haalivat sadoittain tölkkejä, vielä kun niitä sai. Yhtiö sai päivittäin 1500 valituspuhelua ja mielenosoituksia järjestettiin ympäri maan. Kuluttajien reaktio ei jäänyt huomaamatta.

Advertisement

Vain kolme kuukautta uudistuksen jälkeen Coca-Cola palasi vanhaan, vuosisadan ajan toimineeseen reseptiinsä, eikä ole sen jälkeen haaveillut tekevänsä muutoksia klassikkoon. 

Tomaatti kylvi kauhua myrkyllisyydellään

Amerikan alkuperäiskansat olivat jo vuosisatojen ajan viljelleet ja syöneet tomaatteja, mutta Eurooppaan oranssit suosikkihedelmät tulivat konkistadorien mukana 1500-luvulla. Tomaatti oli aluksi vain koristekasvi, osittain myös sen takia, että sen uskottiin virheellisesti olevan myrkyllinen kuten sukulaisensa belladonna eli myrkkykoiso.

Mutta mehevät hedelmät ja kertomukset uuden maailman asukkaista johtivat tomaatin päätymiseen lautasille. Maine ei kuitenkaan parantunut, ja tomaattia alettiin kutsua myrkkyomenaksi, koska sitä syöneet ihmiset usein sairastuivat tai jopa kuolivat. Oireista kärsineet olivat yleensä aristokraatteja.

Ongelma ei kuitenkaan ollut tomaatissa, vaan aatelisten lautasissa. Ruokailuvälineet oli valmistettu kovatinasta, joka koostuu noin 90 prosenttisesti tinasta ja loppuosa on muita metalleja, muun muassa kuparia ja lyijyä. Viimeisenä mainittu, ei ehkä niin yllättäen, oli syyllinen sairastumisiin. Tomaatin hapot liuottivat vaarallisen aineen lautasista ja ihmiset kuolivat lyijymyrkytykseen.

Maine alkoi kuitenkin hiljalleen parantua 1800-luvun lopulla, kun napolilainen pizza tomaattikastikkeineen alkoi levitä Italian ulkopuolelle.

Teepussi keksittiin vahingossa

Vaikka tee on kotoisin Kiinasta, niin Euroopassa tuon juoman valtakuntana pidetään Isoa-Britanniaa. Ennen 1900-lukua teetä oli tarjolla ainoastaan irrallisena, joten teelehdet laitettiin hautumaan pannun tai lasin pohjalle. Jossain vaiheessa yleistyivät erilaiset siivilät, joiden avulla pystyi helpommin kontrolloimaan haudutusaikaa.

Mutta teepussit saavat kiittää olemassaolostaan yhdysvaltalaisia kuluttajia, jotka rakastavat elämää helpottavia välineitä. Vuonna 1908 newyorkilainen teekauppias Thomas Sullivan alkoi lähettää asiakkailleen teenäytteitä pienissä silkkisissä pussukoissa. Osa näytteen vastaanottajista luuli, että pusseja tulee käyttää kuten metallisia siivilöitä, joten he upottivat koko paketin pannuun tyhjentämättä lehtiä ensin pussista.

Advertisement

Kriittisen asiakaspalautteen takia Sullivan alkoi miettiä parempaa pussimateriaalia. Hän päätyi ensin sideharsoon ja myöhemmin paperiin.

Näin oli syntynyt teepussi. Vahingossa.

Omenan siemenet sisältävät syanidia

Torjunta-aine Zyklon-B on surullisen kuuluisa keskitysleirien kaasukammioista, ja sen myrkyllisyys johtuu vetysyanidista. Tuota tappavaa yhdistettä esiintyy luonnostaan joidenkin hedelmien, kuten aprikoosin ja luumun siemenissä. Suurikokoisten kivien syöminen vahingossa onnistuu harvoin, mutta myrkkyä on myös omenan pienissä, mustissa siemenissä. 

Siemenet sisältävät amygdaliinia, joka hajoaa veden vaikutuksesta. Yksi hajoamistuotteista on nimenomaan vetysyanidi, toiselta nimeltään sinihappo. Vetysyanidi vapautuu siemenistä nopeasti ihmisen ruoansulatusentsyymien vaikutuksesta.

Siemenissä on kuitenkin happoja kestävä ulkokerros, joten ei ole mitään hätää, jos niitä sattuu nielemään. Pureskeltuna asia onkin toinen. Pienen syanidimäärän elimistö pystyy käsittelemään, mutta isommalla annoksella voi olla kohtalokkaat seuraukset. 

Ei silti kannata hätääntyä, sillä siemeniä pitäisi nauttia hienoksi pureskeltuna noin 200 kappaletta, jotta annos olisi haitallinen – saatika tappava. Jos miettii omenoiden määrässä, niin niitä pitäisi popsia kerralla noin 18 kappaletta ja niiden jokainen siemen huolellisesti murskaksi pureskellen. Ei taida kuulua kenenkään ruokatottumuksiin. 

Advertisement

Joten omena päivässä pitää edelleenkin lääkärin loitolla.

Lue myös:

Continue Reading

Elämäntapa

Rakon hoitoa porakoneella ja silitysraudan testailua poskella: 10 urheilijoiden hölmöintä loukkaantumista

Julkaistu

Listan urheilijoiden loukkaantumiset eivät sinänsä ole naurun asia, mutta jotain koomista näissä tapahtumissa silti on.

Loukkaantumiset ja onnettomuudet eivät ole mikään naurun aihe. Toisaalta näiden urheilijoiden vammat saattavat puistatuksen lisäksi hieman hymyilyttää.

Ei siksi, että tuli kipeää, vaan siksi, että loukkaantumiseen johtaneet tilanteet ovat olleet kovin absurdeja. Monesti ne ovat urheilijoiden omaa hölmöyttä ja toisinaan täysiä vahinkoja.

Mukana on surkuhupaisia loukkaantumisia sekä urheilusuoritusten tuoksinnasta että vapaa-ajalta, mutta kaikkia niitä yhdistää se, että urheilija joutui jättämään kisoja tai pelejä väliin.

Listafriikki löysi tälle listalle myös suomalaisväriä, arvaatko kuka ja mistä syystä?

Brian Anderson

Mistä tiedät, että silitysrauta on kuuma? Ehkä siinä on merkkivalo? Tai sitten kokeilet kädellä lämpötilaa raudan lähellä?

Advertisement

Vuosituhannen vaihteessa baseball-seura Arizona Diamondbacksissa syöttäjänä toimineella Brian Andersonilla oli aivan omanlaisensa tapa testata kuumuutta. Hän oli alkamassa silittää, otti raudan käteensä ja piti sitä kasvojensa lähellä kokeillakseen onko se lämmin. Samalla hetkellä mies päätti vilkaista televisiota ja painoi epähuomiossa poskensa suoraan tulikuumaan rautaan, palovamman arvoisesti.

Silitysrautatapaus ei ollut mikään yksittäinen välikohtaus Andersonin uralla. Kerran hän missasi pelin alun, koska hänen kyynärpäänsä oli kankea. Mies oli ollut ostosreissulla Beverly Hillsissä ja pitänyt kättään liian kauan suorana taksin takapenkin selkänojalla. Lisäksi hän on kärsinyt peukalovammasta yrittäessään vetää jumittunutta suutinta hajuvesipullosta. 

Andersonin kanssa ei ole ollut tylsiä hetkiä, sillä vaikka nämä seuraavat eivät ole loukkaantumisia, on ne silti pakko mainita. Erääseen harjoituspeliin matkustettuaan mies oli unohtanut ottaa mukaan piikkarit ja räpylän, joten joutui kiireesti käydä ostamassa lähimmästä Walmart-tavaratalosta korvaavat välineet.

Eräällä pelireissulla Cincinnatissa Anderson oli lukinnut itsensä ulos hotellihuoneestaan. Kävellessään unissaan. Alasti.

Rio Ferdinand 

Reilu parikymppinen Rio Ferdinand pelasi 2000-luvun alussa muutaman vuoden Leeds Unitedissa. Leedsin jälkeen Ferdinand siirtyi Manchester Unitediin, jossa pelasi 12 kautta. Hän oli myös Englannin maajoukkueen luottopelaaja kolmella eri vuosikymmenellä.

Erityisesti Leedsin aikaan Ferdinand pelasi PlayStationia aina kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Välillä vapaa-aikaa oli liikaakin, sillä mies onnistui loukkaantumaan videopelin tuoksinnassa. 

Advertisement

Pro Evolution Soccer -peli voi kuumentaa tunteita, mutta Ferdinandin loukkaantuminen johtui siitä, hän oli lepuuttanut jalkaansa liian kauan pöydällä. Tuntikausien PES:in hakkaamisen seurauksena samassa asennossa olleesta polvesta oli venähtänyt jänne. Pelit ruudun ääressä kuitenkin jatkuivat, sillä jalkapallokentälle miehellä ei heti ollut asiaa.

Sammy Sosa

Suurimman osan baseball-ammattilaisurastaan Sammy Sosa pelasi Chicago Cubsissa. Hänet tunnetaan yhtenä lajin legendoista, vaikka steroidikohut ovatkin vieneet huomiota hienolta ja menestyksekkäältä uralta.

Sosa muistetaan myös vuonna 2004 sattuneesta loukkaantumisesta. Hän oli aivastanut muutaman kerran todella voimakkaasti, minkä seurauksena hän loukkasi selkänsä pahasti ja joutui jättämään juuri alkavan pelin väliin.

Sosa on itse sanonut, että olisi loukkaantunut mieluummin vaikka seinään törmäämällä tai joutumalla tappeluun kuin venäyttämällä selkänsä aivastuksen seurauksena, mutta minkäs asialle mahtoi.

Lindsey Vonn

Kun alppihiihdon maailmanmestaruuskilpailut olivat käynnissä Ranskan Val d’Isèressä helmikuussa 2009, oli Yhdysvaltojen Lindsey Vonnilla kultaa jo syöksylaskusta ja supersuurpujottelusta. Kahden voiton myötä noista kisoista tuli Vonnin arvokisahistorian menestyksekkäimmät, mutta enemmänkin olisi ollut tarjolla.

Vonn oli juhlimassa jälkimmäistä voittoaan suksivalmistajansa järjestämässä tilaisuudessa, jossa luonnollisesti oli kuplivaa tarjolla. Vonn ei kuitenkaan saanut pulloa auki, koska korkki oli hajonnut. Joku avulias henkilö sai neronleimauksen ja päätti käyttää suksea apuna vetääkseen korkin jämät pullosta. Älä kysy miten.

Sanomattakin lienee selvää, että pullo hajosi, mitä Vonn ei kuitenkaan huomannut. Hän tarttui pulloon samppanjan kuohutessa ulos ja rikkinäinen lasi viilsi käden auki ja katkaisi jänteen peukalosta. Joukkueen lääkäri tikkasi haavan umpeen ensiapuna, mutta seuraavana päivänä Vonn joutui leikkauspöydälle. Häneltä jäi suurpujottelu väliin ja epäonnistunut pujottelulasku vei mahdollisuudet myös alppiyhdistetyssä menestymiseen.

Advertisement

Chris Coghlan

Mikä on sen perinteisempi tapa juhlia suurta voittoa, kuin lyödä kakku kaverin naamaan? Kaikilla on hauskaa…

Erityisesti baseballissa tapana on ollut tehdä partavaahdosta piirakka; ilmeisesti se on helpompi toteuttaa kuin kermakakku ja ehkä nopeampi siivota. Kesällä 2010 Florida Marlinsissa toista kauttaan pelannut Chris Coghlan halusi myös kokeilla siipiään juhlinnassa, joten hän läiskäisi vaahtopiirakan joukkuekaverinsa, ja pelin voitokkaasti ratkaisseen, Wes Helmsin naamaan. 

Coghlan yllätti Helmsin kesken tv-haastattelun ja hyppäsi tämän kimppuun vähän liian innokkaasti. Hänen polvestaan repesi nivelkierukka, joka täytyi leikata pikimmiten, mikä taas johti Coghlanin osalta kauden päättymiseen.

Darius Vassell

Aston Villassa pelanneella Darius Vassellilla oli vuonna 2003 kivulias ongelma. Jalkapalloilijalle oli muodostunut rakko isovarpaan kynnen alle. Tuon tason seurojen pelaajilla on varmasti terveydenhoitohenkilökuntaa käytettävissään vuorokauden ympäri, mutta Vassell päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä. Hän ei myöskään halunnut joutua katsomoon seuraamaan pelejä.

Miten itse lähtisit ratkaisemaan tuollaista rakko-ongelmaa? Ensimmäisenä voisi tulla mieleen neula. Mutta ei Vassellilla. Poistaakseen rakon aiheuttamaa painetta mies tarttui sähköporaan ja porasi kynteensä reiän. Tilanne ei siitä mitenkään parantunut; päin vastoin. Vassell sai omatoimisen operoinnin seurauksena verenmyrkytyksen ja koko kynsi jouduttiin poistamaan. Itseaiheutetun vamman seurauksena mies joutui sivuun useammastakin ottelusta.

Advertisement

Adam Eaton 

Syöttäjänä baseball-seura San Diego Padresissa pelannut Adam Eaton halusi rentoutua ennen seuraavan päivän peliä kesällä 2001. Mies oli ostanut uuden DVD:n kaupasta ja kotona häntä oli vastassa se sama ongelma kuin kaikilla meillä, jotka olemme yrittäneet saada uutta pakettia auki. Muovi on jotenkin yliluonnollisesti kiedottu ja liimattu kotelon päälle, joten monesti avaamiseen tarvii jotain kättä pidempää. 

Eaton valitsi aseekseen terävän vihannesveitsen, mitä hän on itse jälkeenpäin kutsunut ”luupäiseksi ratkaisuksi”. Muovi toki aukesi veitsellä, mutta samalla se lipsahti vikasuuntaan, ja Eaton joutui sairaalaan puukotettuaan itseään vatsaan. Seuraava peli jäi väliin, mutta ehkä hänellä oli aikaa katsoa elokuvaa.

Paulo da Cruz Diogo

Paulo Diogo, nyt jo aktiiviuransa lopettanut sveitsiläinen jalkapalloilija, aloitti ammattilaisena vuonna 1994, mutta parhaiten hänet tunnetaan urheilumaailmassa hieman surkuhupaisesta syystä. 

Vuonna 2004, pelatessaan Sveitsin pääsarjaan kuuluvassa geneveläisessä Servette FC:ssä, hän syötti voittomaalin erään ottelun loppuhetkillä. Diogo hullaantui maalista aivan täysin ja päätti kiivetä kentän ja katsomon erottaneelle aidalle juhliakseen voittoa yleisön kanssa. 

Hiljattain naimisiin mennyt Diogo ei ollut kiivetessään huomannut, että hänen vihkisormuksensa oli jäänyt kiinni aitaan, ja kun mies hyppäsi alas, repeytyi hänen vasen nimettömänsä irti. Kun Diogo huusi tuskissaan ja kentän toimihenkilöt etsivät kuumeisesti irronnutta sormea, juoksi erotuomari paikalle keltaisen kortin kanssa; mies sai varoituksen pelin viivyttämisestä. Sairaalassa nimettömän riekaleet yritettiin liittää takaisin paikalleen, mutta valitettavasti lääkärit joutuivat amputoimaan loputkin sormesta. 

Advertisement

Milan Rapaic

Milan Rapaic, kroatialainen jalkapalloilija, aloitti ammattilaisuransa kotimaisessa Hadjuk Splitissa. 90-luvun alku oli seuralle hienoa, mutta samalla epävarmaa aikaa. Kaudella 1991-1992 Kroatiassa ei pelattu yhtään ottelua syksyllä, sillä Jugoslavian sota oli alkamassa. Hadjuk Split matkusti kuitenkin muualle harjoitus- ja ystävällisyysotteluihin, mikä tiesi paljon lentämistä.

Milan Rapaic ei nuorena pelaajana ilmeisesti ollut vielä tottunut lentokenttien käytäntöihin, ja onnistui sähläämään niin totaalisesti, että tuikkasi tarkastuskortillaan silmäänsä. 

Sohaisu oli yllättävän voimakas, sillä Rapaic joutui loukkaantumisen takia jäämään pois avausottelusta, kun kausi vihdoin pääsi alkamaan.

Jari Litmanen

Arvasitko, että Litti on listalla?

Kuningas, Suomen kaikkien aikojen jalkapalloilija, Jari Litmanen. Litti kärsi uransa aikana useista ikävistä vammoista, eikä loukkaantumiskierre tuntunut jossain vaiheessa katkeavan ollenkaan.

Surkuhupaisaksi touhu meni viimeistään silloin, kun Litmanen pelasi Malmössä vuonna 2006. Joukkue piti ottelun jälkeen palaveria, jossa seuran urheilutoiminnanjohtaja Hasse Borg avasi limsapullon periruotsalaiseen tyyliin nuuskapurkilla, milläs muullakaan.

Advertisement

Korkki pongahti vauhdilla Borgin lennokkaan avaustekniikan ansiosta ja lensi suoraan Litmasen silmään. Litti joutui olemaan peleistä sivussa useiden viikkojen ajan. Toivuttuaan silmävammasta hän kompuroi kotona rappusissa hakiessaan pienelle Caro-pojalleen maitoa, ja kärsi kaatumisen seurauksena pahoista niska- ja selkäkivuista.

Lue myös:

Continue Reading

Elämäntapa

Top 10 erikoiset ravintolat: arkkujen välissä, vessanpytyllä tai keskellä maanjäristystä

Julkaistu

Jälleen lähdemme virtuaaliselle matkalle – tällä kertaa tutustumisvuorossa erikoiset ravintolat!

Listafriikki vie lukijansa jälleen virtuaalimatkalle! Tällä listalla vuorossa ovat top 10 erikoiset ravintolat, joissa makuelämysten lisäksi voi kokea paljon muutakin.

Ravintolabisnes on raakaa, sillä monellakaan muulla sektorilla ei kilpailua ole yhtä paljon. Tämän listan erikoiset ravintolat erottuvat massasta niin hyvässä kuin pahassa. Ylilyöntejä tai ei, niin ainakaan kiinnostavuudesta ei näiden menestys jää kiinni. Muutamassa kohdassa pysytään kotimaan rajojen sisäpuolella, joten erikoisuuksia varten ei tarvi kauas matkata. Tiesitkö muuten, että Iisalmessa on maailman pienin ravintola?

Mikä on kummallisin ravintola, jossa sinä olet ruokaillut? Kerro ihmeessä meille kokemuksistasi!

Toivotaan (suurimmalta osin) nautinnollista makumatkaa näiden erikoisuuksien parissa.

Teetä arkkujen keskellä

Erikoiset ravintolat -listalla Intian Ahmedabadissa sijaitseva New Lucky -kahvila on omaa luokkaansa. Siellä ruokailijat nauttivat ateriansa hautojen ympäröiminä.

1950-luvulla K. H. Mohammed perusti pienen myyntikojun muslimien vanhan hautausmaan viereen ja maistuva tee nosti bisneksen lentoon ja Mohammed rupesi laajentamaan. Ainoa mahdollisuus oli levittäytyä hautausmaan suuntaan. Mohammed ei halunnut hävittää 1500-luvulta peräisin olevaa pyhää paikkaa, mutta ei myöskään halunnut menettää yritystään. Niinpä hän päätti säästää haudat ja jatkaa kahvilan pyörittämistä.

Jokainen kahvilan 12:sta sarkofagista on ympäröity metallisella aidalla ja henkilökunta pitää huolen, että niillä on jatkuvasti tuoreita kukkia. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, ketä kahvilan lattiaan on haudattu.

Omituisesta ympäristöstä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, New Lucky on paikallisten keskuudessa erittäin suosittu. Kahvila sai onnellisuuteen viittaavan nimensä, sillä nykyisten omistajan Krishan Kutti Nairin mukaan kuolleiden lomassa syöminen tuottaa onnea. No, ainakin hänen menestyvälle kahvilalleen!

Modern Toilet -ravintola

Taipeissa, Taiwanissa, sijaitseva Modern Toilet -ravintola ei ole tarkoitettu sellaisille, joiden mielestä vessapuheet ruokapöydässä on maailman suurin synti. Tämä ravintola on nimittäin lattiasta kattoon yhtä suurta vessaa.

Ympäristöstä huolimatta kaikki on putipuhdasta ja ruoka herkullista, mutta seinät on vuorattu vessanpytyillä. Asiakkaat myös istuvat pytyillä ja ruokapöydät on tehty pesualtaista. Juomat tarjoillaan pisuaarin muotoisista laseista ja ruoan saa nautittavakseen esimerkiksi potasta tai alusastiasta.

Eikä teema pääty vain sisustukseen ja astioihin, vaan sama jatkuu tarjoiltavissa. Ravintolan ehkä tunnetuin annos on suklaajäätelöjälkkäri, joka näyttää – no, arvaat varmasti miltä! Perustajan mukaan tarjoiltavan ruoan on tarkoitus ”järkyttää ja hämmentää aisteja”.

Tappavan rasvainen Heart Attack Grill

Las Vegasissa, yhdessä maailman kuuluisimmista kaupungeista, on hyvin kiistanalainen Heart Attack Grill -ravintola. Sen nimi on suomeksi ”sydänkohtaus grilli”, jossa ruoka on kaikkea muuta kuin terveellistä. Ruokalistan tähti on yli kaksi kiloa painava hampurilainen, jossa on järkyttävät 10 000 kaloria – sillä määrällä pärjäisi aika hyvin kokonaisen viikon! Listalta voi löytää myös sepelvaltimohodareita, ohitusleikkausburgereita ja ranskalaisia, jotka on paistettu laardissa eli sian ihrassa. Jo listan lukeminen saattaa tukkia suonet! Vegaaneille löytyy oma menu, mutta sillä on pelkkiä savukkeita.

Asiakkaat saavat sisään mennessään sairaalakaavun, joka toimittaa niin sanotusti ruokalapun virkaa. Henkilökunta on pukeutunut sairaanhoitajiksi ja tarjoilevat shotteja lääkeruiskuista ja viiniä tippapusseista. Jos ravintolan suurimman hampurilaisen saa syötyä loppuun saakka, ja on sen jälkeen vielä hengissä, saa asiakas erikoiskohtelua, kun hänet kuljetetaan pyörätuolissa ulos ravintolasta.

Ravintolan markkinointi ei ole edes sopimattoman rajamailla, vaan rutkasti mauttoman puolella. Mainosvideoilla käytetään vastenmielisiä sloganeita, kuten ”taistelussa anoreksiaa vastaan jo vuodesta 2005”. Ravintolassa saa syödä ilmaiseksi, jos painaa yli 350 paunaa (eli yli 158,7 kiloa) ja on valmis astumaan vaa’alle kaikkien hurratessa ympärillä. Perustaja ja omistaja Jon Basso laittoi vuosia sitten esille ravintolassaan sydänkohtaukseen kuolleen henkilön tuhkat; siellä ne ovat edelleen baaritiskin yläpuolella. Ja kyllä, ravintolan mainoskasvoja ja vakiasiakkaita on menehtynyt kesken ruokailun. Heart Attack Grillin maine ei ole mairitteleva!

Basso kuitenkin väittää kaiken tämän takana olevan ylevä ajatus pikaruoan haittojen paljastamisesta. Hän haluaa alleviivata epäterveellisen roskaruoan vaaroja ja on useaan otteeseen haastatteluissa sanonut, että odottaa päivää, jona ravintolaan ei tule yhtään asiakasta. ”Älkää tulko ravintolaani – se tappaa sinut”, julistaa Basso ja kritisoi pikaruokaketjuja, jotka väittävät tuotteidensa olevan terveellisiä.

Illallinen pimeässä

Kuinka moni Listafriikin lukijoista on käynyt kokeilemassa pimeässä syömistä? Myös Suomessa on mahdollista kokea tämä erityislaatuinen ateriakokonaisuus, josta on maailmalla tullut huippusuosittu. Elämyslahjat -sivustolla myydään Illallinen pimeässä -kokemuksia, joissa nimensä mukaisesti ruokaillaan pilkkopimeässä.

Erikoiset ravintolat -listalla tämä on siis siinä mielessä erityinen tapaus, että kyseessä ei ole mikään tietty ravintola ja Suomessakin pimeitä illallisia on järjestetty viidessä kaupungissa. Asiakkaat ohjataan paikalleen silmä peitettyinä, minkä jälkeen valot sammutetaan. Suomessa tarjoilijat käyttävät pimeänäkölaseja, mutta maailmalla monessa paikassa palvelusta vastaavat sokeat.

Illallisen aikana on tarkoitus pohtia sitä, mitä kaikkea tuleekaan maisteltua, sillä menu on salaisuus. Vaikka muiden aistien pitäisi olla terävämpiä, voi tuttujenkin makujen tunnistaminen olla hankalaa. Syömisen ja juomisen lisäksi kokemus herättää syvempiä ajatuksia ja antaa lyhyen maistiaisen siitä, minkälaista näkövammaisten elämä on.

Kaikki ne, jotka ovat käyneet syömässä säkkipimeässä ravintolassa, sanovat sen olleen yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista ikinä.

Kaalia ja kondomeja

Kaalia ja kondomeja on sanapari, jota ei ihan heti odottaisi löytyvän ravintolan nimestä, mutta tällä listalla kyseessä ovatkin erikoiset ravintolat, joten ehkä se ei ole niin yllättävää.

Bangkokissa sijaitseva Cabbages and Condoms -ravintola tarjoilee perinteistä thaimaalaista ruokaa ja se on sekä paikallisten että turistien suosiossa. Siihen se perinteisyys sitten päättyykin. Ravintolan sisustuksessa kondomit ovat isossa osassa ja niitä on käytetty hyvin luovasti: lähes kaikki, lampunvarjostimista lähtien, on tehty kondomeista. Kuvan mallinuket ovat osa sisustusta ja puettu asianmukaiseen varustukseen. Illallisen jälkeen tarjoilija ei tuo suuta raikastavaa minttupastillia, vaan kuten ehkä arvasitkin – kondomin. Jos oikein hyvä tuuri käy, niin tarjoilijalla saattaa olla päässään puhallettu ”lateksihattu”.

Sisustus ja teema eivät ole sattumaa eivätkä vain hupaisa päähänpisto, sillä ravintolan omistaja Mechai Viravaidya on äänekäs perhesuunnittelun kannattaja ja HIV-tietoisuuden sanansaattaja, ja käyttää ravintolaansa agendansa alustana.

Ravintolan iskulause on sekin osuva: ”Ruokamme ei taatusti aiheuta raskautta”.

Se, mitä tekemistä kaalilla on tämän kaiken keskellä, jää hieman epäselväksi.

Dick’s Last Resort: valmistaudu v****iluun

Dick’s Last Resort -ravintolat eivät käy ammattimaisille mielensäpahoittajille, sillä tämän ketjun tavaramerkki on töykeys. Tarjoilivat pilkkaavat asiakkaita ja heittelevät heitä lautasliinoilla. Herkkänahkaisten kannattaa pysyä kaukana, sillä jokainen ruokailija saa päähänsä valkoisen paperihatun, johon henkilökunta kirjoittaa törkeyksiä ja henkilökohtaisia solvauksia. Onneksi asiakkailla on täysi oikeus olla henkilökunnalle yhtä v-mäisiä takaisin.

Erikoiset ravintolat -listalle ehdottomasti kuuluva Dick’s Last Resort sai alkunsa, kun sen perustajan Dick Chasen fine dining -ravintola meni konkurssiin vuonna 1985. Chase oli lopen kyllästynyt haastavaan ravintolabisnekseen, mutta päätti yrittää vielä kerran – täysin erilaisella konseptilla. Uhkapelin oli pakko onnistua, mistä kertoo ravintolan nimikin: Dickin viimeinen keino. Ja kyllähän se kannatti, sillä nyt Dick’s on useamman ravintolan menestynyt ketju.

Chase on ottanut kaiken irti etunimestäänkin, joka on myös alatyylinen nimitys penikselle. Ruoan ja juoman lisäksi ravintolassa myydään aiheeseen sopivia matkamuistoja esimerkiksi t-paitoja, joissa lukee ”I Love Dick’s”.

Vaikka ruokalistalla on karkeaa kieltä ja hävyttömyyksiä, on itse ruoka varsin herkullista. Illalliselle kannattaa ottaa mukaan roppakaupalla huumoria!

Disaster Caféssa on järistysvaara


Kun listataan top 10 erikoiset ravintolat, ei espanjalaista Disaster Café -ravintolaa voi jättää pois. Se on paikka, jossa maa järisee joka päivä ja tarjoilijoilla on päässään turvakypärät. Disaster Café ei sijaitse erityisen epävakaassa ympäristössä, joten oikeista maanjäristyksistä ei ole kyse.

”Katastrofikahvilassa” saa jännittää koko ajan, sillä vaikka järistys on jokaisella kattauksella taattu, ei kukaan tiedä, koska se iskee. Eikä kyse ole mistään pienestä vapinasta, vaan Lloret de Marissan -kaupungissa sijaitsevaan ravintolaan iskee voimakkuudeltaan 7,8 magnitudia oleva järistys. Ykkösiä ei kannata vetää päälle, sillä vaikka loukkaantumisen vaaraa ei olekaan, niin sotku on taattu.

Niin kuin kaikki tämän listan erikoiset ravintolat, on Disaster Café hyvin suosittu – ilmeisesti luonnonkatastrofi houkuttelee –, joten varaus on syytä tehdä hyvissä ajoin.

El Diablo – Grillausta tulivuorella


Jatketaan Espanjassa ja luonnonvoimien parissa. Kanariansaariin kuuluvalla Lanzarotella sijaitsee lasiseinäinen ravintola nimeltään El Diablo. Ravintola on rakennettu Timanfayan kansallispuistoon, joka on koko Kanariansaarten suosituimpia luontokohteita.

Ympäristö on kuin Marsissa, sillä laavakivilohkareiden täplittämä maisema on tulivuorenpurkausten muovaamaa. Montañas del Fuego eli tulen vuoret syntyivät rytinällä 1700-luvulla ja vaikka edellinen purkaus tapahtui vuonna 1824, on aktiivisuutta edelleen havaittavissa.

Aktiivisuuden voi todeta vierailemalla paholaisen mukaan nimetyssä El Diablo -ravintolassa, jossa ruoka kypsennetään vulkaanisella lämmöllä. Maan alta tuleva jopa 500-asteinen ilma grillaa niin pihvit kuin vaahtokarkitkin.

El Diablossa voi tosiaankin luulla olevansa kuin toisella planeetalla ja samalla voi mielessään hiljaa toivoa, tulivuori hiillostaa vain ruoan eikä ruokailijoita!

Fortezza Medicea -vankilaravintola

Entiseen vankilaan rakennettu ravintola ei ole mikään erikoisuus; niitä löytyy ympäri maailman. Mutta Volterran kaupungissa Italiassa sijaitseva ravintola on edelleen toiminnassa olevan vankilan muurien sisällä. Se on varmasti tarkimmat turvatoimet omaava ravintola koko maailmassa.

Fortezza Medicea, Medicin linnoitus, on rakennettu vuonna 1474, ja nykyisin se on korkean turvaluokituksen vankila. Vuonna 2007 avatun ravintolan kokit ja tarjoilijat eivät ole mitä tahansa pikkurikollisia, sillä kyseiseen laitokseen ei tulla istumaan alle seitsemän vuoden kakkuja. Onnistuneesta illasta vastaa koko joukko mafiosoja ja murhaajia, vaikka kuumottavimpia saattavat olla alati tarkkailevat aseistetut vartijat.

Asiakkaiden taustat tarkistetaan ja ennen kuin pöytään pääsee istumaan, täytyy vieraiden käydä läpi lentokenttätasoiset turvatoimet. Aterimet ovat muovia, sillä oikeita veitsiä vankilan muurien sisällä ei sallita. Kaikesta tästä huolimatta säännöllisen epäsäännöllisesti järjestetyt illalliset on aina täyteen varattuja.

Tässä ravintolassa kynnys valittamiselle on takuulla maailman korkein!

Maailman pienin ravintola

Tottahan erikoiset ravintolat listalle täytyy saada se maailman pieninkin! Ongelma on vain se, että tittelille on parikin ottajaa: Solo per Due Italiassa ja Kuappi Suomessa (kuvissa ulkoa ja sisältä). Kummatkin ovat julistautuneet maailman pienimmäksi ravintolaksi.

Keskellä Italiaa, Vaconen pikkukaupungissa sijaitseva Solo per Due on kaikille romantikoille pakollinen kohde. Vaikka kuka tahansa, kellä on tarpeeksi pätäkkää, voi varata suurenkin ravintolan yksityiseen käyttöön, on Solo per Due aina tarkoitettu vain kahdelle ruokailijalle. Siellä on vain yksi pöytä ja kaksi tuolia.

Romanttisempaa miljöötä saa hakea ja henkilökunta järjestää pyynnöstä lähes mitä tahansa: ilotulituksen tai vaikkapa ajelun upouudella Ferrarilla. Toki lompakko pitää olla kunnossa. Pelkkä illallinen ei välttämättä vie vararikkoon, sillä edullisin vaihtoehto kustantaa 250 euroa per henkilö.

Entäs sitten se Kuappi siellä Iisalmessa? Tilaa ravintolassa on 8 neliömetriä, josta ruokasalin osuus on hieman vajaa puolet. Asiakkaita Kuappiin mahtuu kaksi, ja keittiöpalvelut on ulkoistettu naapuriin Ravintola Olutmestarille. Kuappi menee ehdottomasti ensi kesän vierailukohteisiin!

Kumpiko näistä sitten on se maailman pienin ravintola? Solo per Due’ta vastaan puhuu se, että kiinteistö on varsin suuri – Kuappi on oma pikkuruinen rakennuksensa. Toisaalta Kuapin terassille sopii kaksi asiakasta lisää, joten ruokailijoiden määrä voi kelien salliessa tuplaantua, mutta Solo per Due’ssa erityiskohtelu on varattu aina ja vain kahdelle.

Tässä kyllä saadaan varmasti syöksyä torille, sillä monien kansainvälistenkin sivustojen mielestä ennätyksen haltija on Kuappi!

Lue myös:
Oudoimmat museot: 10 erikoisuutta ympäri maailman

🤷‍♀️ Oliko joku tämän erikoiset ravintolat -listan paikoista tuttu? Oletko käynyt Kuapissa tai syönyt illallista pimeässä? Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme menikö joku näistä omalle bucket-listalle?

Continue Reading

Elämäntapa

Miehet ja naiset valehtelevat yhtä paljon, mutta eri syistä: 10 totuutta valehtelusta

Julkaistu

Nyt luvassa on listallinen mielenkiintoisia totuuksia valehtelusta.

Kaikki ihmiset valehtelevat ja vielä suhteellisen paljon; siksi se onkin hyvin kiehtova aihe. Listafriikki tarjoilee nyt kymmenen mielenkiintoista totuutta valehtelusta.

Valehtelun uskotaan nykyisen tutkimustiedon mukaan alkaneen hyvin pian puhekyvyn kehittymisen jälkeen. Puhekyky taas on asiantuntijasta riippuen kehittynyt 50 000 – 2 miljoonaa vuotta sitten, joten haarukka on suhteellisen laaja. Valehtelun uskotaan kehittyneen, koska se on ollut väkivaltaista yhteenottoa helpompi tapa saada haluamansa. Vähän kuin nykypäivänä: pyramidihuijaus on kätevämpi tapa varastaa rahaa kuin pankin ryöstäminen.

Me kaikki valehtelemme. Tutkimusten mukaan vähintään kerran päivässä ja valehteleminen opitaan noin kaksivuotiaana. Useimmat valheista ovat pieniä lipsautuksia eikä niistä aiheudu mitään pahaa, mutta valehtelulla voi olla myös äärimmäisiä seuraamuksia.

Listalla tutustumme muun muassa valheenpaljastimiin ja totuusseerumiin sekä yritämme saada selville, miten valehtelijan voi tunnistaa.

Tämä lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on jälkimmäinen. Ensimmäiset viisi kiinnostavaa faktaa valehtelusta voit lukea tästä:

10 huippukiinnostavaa totuutta valehtelusta – osa 1

Viehättävälle henkilölle on vaikein valehdella

Ensimmäinen mittava tutkimus puoleensavetävyyden vaikutuksesta valehteluun julkaistiin vuonna 1985, mutta tulokset pätevät edelleen. Virginian yliopiston psykologian laitoksella apulaisprofessorina toimineen Bella DePaulon johtamassa tutkimuksessa ei paneuduttu vakavien rikosten, kuten murhien, yhteydessä tapahtuvaan valehteluun vaan harmittomampiin valkoisiin valheisiin.

Tutkimukseen osallistujia pyydettiin teeskentelemään olevansa keskustelukumppanin kanssa samaa mieltä asioista, jotka eivät oikeasti käyneet yksiin heidän mielipiteidensä kanssa.

Toisessa koeasettelussa osallistujia pyydettiin esittämään olevansa eri mieltä asioista, joista he itse asiassa olivat keskustelukumppanin kanssa yhtä mieltä. Näitä huijauksia kutsuttiin mielisteleväksi ja ei-mielisteleväksi valehteluksi.

Tutkimusryhmä sai kasaan mielenkiintoisia tuloksia. Mielistelevät valheet oli keskimäärin helpompi havaita, mikä käy yksiin sen kanssa, että todellisia negatiivisia tunteita on hankala peitellä. Vastakkaisen sukupuolen edustajalle (tuolloin mentiin vielä vanhanaikaisella olettamuksella, että tytöt tykkää vain pojista ja pojat tykkää vain tytöistä) vakuuttavasti valehtelu oli hatarampaa. Lisäksi selvisi, että valheesta jäi helpommin kiinni, kun sellaisen esitti omasta mielestä viehättävälle henkilölle.

Kiinnostavaa on myös se, millä tavalla valheen vastaanottaja huomasi valehtelun. Mielistelevät valheet paljastuivat visuaalisten vihjeiden, muun muassa kasvojen ilmeiden, kautta. Mutta mitä puoleensavetävämpi keskustelukumppani oli kyseessä, sitä useammin valehtelijan paljasti äänensävy.
Pakko mainita vielä loppuun, että myös täyttä totta puhuvassa kontrolliryhmässä havaittiin, että ihmiset vaikuttivat vähemmän vilpittömiltä silloin, kun keskustelua käytiin puoleensavetävän henkilön kanssa. Ihastuminen siis vetää täysin pasmat sekaisin – minkä toteamiseen ei sinällään tarvita tieteellisiä tutkimuksia.

Miehet ja naiset valehtelevat yhtä paljon, mutta eri syistä

Massachusettsin yliopiston psykologian ja neurotieteen laitoksen professori Robert Feldman on tutkinut uransa aikana paljon valehtelemista ja hänen tutkimuksensa ovat paljastaneet monia melko hätkähdyttäviä asioita ihmisten välisestä kanssakäymisestä.

Feldmanin tutkimusten perusteella noin 60 prosenttia ihmisistä valehtelee tavallisen 10 minuuttia kestävän keskustelun aikana esimerkiksi työpaikalla. Keskimäärin tuossa ajassa ilmoille pääsee kahdesta kolmeen valetta. Kokeessa seuratut henkilöt eivät uskoneet tuloksia todeksi ja tajusivat omat valheensa vasta katsoessaan nauhoitettuja keskusteluja jälkeenpäin.

Ihmiset valehtelevat arkipäiväisissä keskusteluissa vaikuttaakseen miellyttävämmiltä ja osaavammilta. Voisi kuvitella, että näin tapahtuu lähinnä työelämässä ja hyvänpäiväntuttujen kanssa, mutta täysin sama pätee kommunikointiin perheen ja ystävien keskuudessa.

Sekä miehet että naiset valehtelevat Feldmanin tutkimusten mukaan yhtä paljon (eli paljon), mutta syyssä on eroa: ”Naiset valehtelevat todennäköisemmin saadakseen keskustelukumppanin tuntemaan olonsa hyväksi, ja miehet taas kertovat valheita antaakseen itsestään paremman kuvan”.

Valehtelijat huijaavat myös itseään

Myös itselleen voi valehdella, ja vielä uskottavasti. Elämässä tulee joskus vastaan tilanteita, joissa itselleen voi ja pitää uskotella, että ei ole mitään hätää – vaikka oikeasti olisikin hätä. Päänsisäinen vakuuttelu rauhoittaa.

Mutta nyt puhutaan kuitenkin suoranaisesta itselleen valehtelusta.

Harvard Business School -kauppakorkeakoulussa tehtiin vuonna 2011 tutkimus, jossa opiskelijoiden annettiin luntata matematiikan kokeessa. Koepaperin alareunassa oli oikeat vastaukset. Kokeet tarkistettiin ja vähemmän yllättäen aika moni sai todella hyvän arvosanan. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa samojen opiskelijoiden tuli arvioida itse etukäteen, miten he tulisivat suoriutumaan toisessa tentissä, jossa vastauksia ei olisi tarjolla.

Ensimmäisessä kokeessa luntanneet arvioivat järjestään omat matemaattiset kykynsä reippaasti yläkanttiin. He siis tekivät päätelmät omista taidoistaan perustuen edelliseen erinomaiseen tenttitulokseen, vaikka tiesivät sen olleen huijauksen ansiota.

Ihmismieli on NIIN kiehtova!

Totuusseerumi ei estä valehtelemista

Natriumtiopentaali on varsin monikäyttöinen aine erilaisina määrinä annosteltuna. Sitä käytetään nukutusaineena sekä ihmisille että elämille, sillä saadaan keskeytettyä epileptinen kohtaus, sillä hoidetaan fobioita ja kyetään palauttamaan torjuttuja muistoja traumaattisista kokemuksista. Yhdysvalloissa natriumtiopentaali on osa teloituksissa käytettävää lääkecocktailia, ja Belgiassa ja Alankomaissa sitä käytetään eutanasiassa.

Natriumtiopentaali on myös totuusseerumi.

Elokuvissa kuulusteltavaan ruiskutetaan totuusseerumia, joka kirvoittaa kielenkannat. Tosielämä harvoin on elokuvien kaltaista, mikä pitää paikkansa myös totuusseerumin kohdalla. Toki natriumtiopentaalia ja muita samalla tavalla vaikuttavia aineita on käytetty poliisitutkimuksissa ja muun muassa CIA:n MK-ULTRA-ohjelmassa (varmasti myös monen muunkin maan tiedustelu- ja turvallisuuspalveluissa). Totuusseerumissa on vain yksi perustavaa laatua oleva vika: se ei pakota ihmistä kertomaan totuutta.

Pienissä määrin annosteltuna totuusseerumi vaikuttaa aivoihin siten, että ajatuksista ja niiden ilmaisemisesta puuttuu kokonaan suodatin. Natriumtiopentaali saa kyllä puhumaan, mutta ei missään nimessä estä valehtelua. Puhetulvassa on sekaisin totuutta ja fantasiaa, valemuistoja ja faktoja, joten sen avulla ei ketään saada ainakaan länsimaissa tuomittua.

Keskivertoihminen tunnistaa vain noin puolet hänelle kerrotuista valheista

Monet kuvittelevat olevansa todella hyviä tunnistamaan valehtelun, mutta todellisuudessa keskivertoihminen huomaa vain noin 50 prosenttia hänelle kerrotuista valheista. Voimme kiinnittää huomiota puhujan kehonkieleen ja päätellä katsekontaktin välttelystä tai hermostuneisuudesta, että nyt tuo henkilö suoltaa pelkkää palturia.

Nämä merkit, jotka meidät on opetettu yhdistämään valehteluun, eivät pidä ollenkaan paikkaansa: täyttä totta puhuva voi olla silminnähden jännittynyt ja toisaalta valehtelija voi olla hyvin vakuuttava ja rauhallinen.

Kuinka monesti olet lukenut erinäisistä lähteistä, että yläoikealle katsova ihminen valehtelee? Tämä oli pitkään myös asiantuntijoiden teoria, joka perustui uskomukselle, että oikeakätinen ihminen katsoo oikealle kuvitellessaan asioita ja vasenkätisillä päinvastoin. Lähes yhtä monessa ”näin tunnistat valehtelijan” -artikkelissa on väitetty vasemmalle vilkuilun olevan varma merkki valehtelusta.

Kumpikaan ”tieto” ei pidä paikkaansa; niitä ei ole voitu tieteellisesti todistaa.
Silmiin kuitenkin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä olivat ne sitten sielun peili tai eivät, niin niistä löytyvät parhaat vihjeet valehtelijan käräyttämiseen.

Tahdosta riippumaton pupillirefleksi voi kertoa jotain: tutkimuksissa on havaittu, että valehdellessa pupilleilla on tapana laajentua, mutta ei kuitenkaan aina. Pupillit voivat laajentua myös huumausaineista johtuen tai väsyneenä tai esimerkiksi silloin, kun katsoo henkilöä, jota kohtaan tuntee seksuaalista vetovoimaa. Joten siitä voi lähteä arpomaan!

Mutta kuten sanottua: avain valehtelun huomaamiseen piilee silmissä. Tämä on tullut esille, kun joitakin vuosia sitten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa käytiin kiivasta keskustelua siitä, voivatko musliminaiset käyttää todistajanaitiossa niqab-huivia, joka peittää kasvot silmiä lukuun ottamatta.

Tutkimuksissa kävi ilmi, että valhe on itse asiassa helpompi huomata silloin, kun muut ilmeet eivät vaikuta arviointiin. Jotain paljastavaa silmissä siis on.

Lue myös:

Continue Reading

Suosituimmat