Kuka ei tykkäisi puhua ruoasta!? Ruoka ihastuttaa, vihastuttaa, mutta ennen kaikkea ruoka aiheuttaa kiivasta keskustelua.

Nykyään se, mikä on trendikäs tai terveellinen ruokavalio, vaihtelee lähes viikoittain. Kaikessa sekamelskassa on vaikea pysyä kärryillä! Aika monesta tuntuu varmasti siltä, että syömisestä ja ruoasta on tehty aivan liian vaikeaa.

Siksipä Listafriikki halusi tehdä erilaisen ruokajutun! Saat syventyä hauskoihin ja yllättäviin faktoihin ruoasta, ja voit käyttää näitä, kun muut alkavat kinata siitä, kuka joukossa syö oikein tai väärin.

Jos paleo-vege-keto-pätkäpaasto-mehukeitto-jääpala -keskustelu kyllästyttää, niin heitä mukaan fakta muilla eläimillä täytetyistä grillatuista kameleista tai omenan syanidisiemenistä!

Punaiset karkit värjätään…

Kuva: Pixabay

Esimerkiksi punaiset karkit värjätään E120-väriaineella. Sitä voidaan elintarvikepakkauksissa nimittää myös kokkiniiliksi, karmiinihapoksi tai karmiiniksi. Näitä löytyy yllättävän monesta ruoasta.

Väriaine on uutettu kuivatuista kirvanaaraista (Dactylopius coccus). Väriainetta saa Ruokaviraston mukaan käyttää muun muassa maustettuun sulatejuustoon, punaisiin hedelmäsäilykkeisiin, hilloihin, hedelmänmakuisiin aamiaismuroiohin, makkaraan ja savustettuun kalaan. 

Nauti kuitenkin huoletta E120:tä sisältäviä elintarvikkeita. Ihmiset saavat joka tapauksessa vuosittain satoja grammoja hyönteisjäämiä ruoasta, sillä tätä on hankala estää. Esimerkiksi Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkevirasto, FDA, on määritellyt sallitun jäämämäärän, mitä kussakin elintarvikkeessa saa olla.

Sadassa grammassa suklaata saa olla enintään 60 hyönteisjäämää ja 3 jyrsijän karvaa. Sadassa grammassa tomaattimurskaa saa olla enintään 5 mahlakärpäsen munaa, mutta vain yksi toukka. Mahtavaa.

Miksi chili polttaa?

Kuva: Pixabay

Moni on varmasti syönyt joskus liian tulista ruokaa. Kyllä, ruoka tarvitsee mausteita, eikä pieni polte oli pahasta. Mutta voimakkaat chilipaprikat voivat saada suun (tai silmät ja ihon) tuntumaan siltä, kuin siellä löisivät helvetin lieskat.

Kuumuuden tunne johtuu rasvaliukoisesta kapsaisiinista. Yhdiste sitoutuu aistihermosolujen TRPV1-reseptoreihin, jotka välittävät tiedon ärsykkeestä aivoihin. Reseptorit ovat samoja, jotka aktivoituvat lämmöstä ja hankauksesta.

Kapsaisiini siis huijaa aivoja luulemaan, että kontaktipaikalle olisi muodostumassa suurempikin palovamma. Tietenkään mitään fyysistä palamista ei tapahdu, vaikka se siltä voisi tuntua.

Miksi minttu maistuu viileältä?

Kuva: Pixabay

Samalla lailla kuin kapsaisiini huijaa aivoja kuumuudesta, saa mintun sisältämä mentoli keskushermostomme luulemaan, että olemme kosketuksissa johonkin kylmään.

Ihossa on aistihermopäätteitä, joihin mentoli kiinnittyy ja stimuloi silloin hermosolujen TRPM8-ionikanavia. Kanavat muuttuvat mentolin vaikutuksesta normaalia herkemmiksi ja antavat aivoille merkin, että nyt on kylmä. Keho reagoi yrittämällä lämmittää aluetta: verisuonet laajenevat, verenkierto vilkastuu ja iho voi alkaa punoittaa.

Pitäisikö testata, että kumoavatko kapsaisiini ja mentoli toisensa? Mitäköhän tapahtuu, jos ottaa suuhun yhtäaikaa piparminttukarkin ja palan chiliä?

Käsittämätön juhla-ateria

Kuva: Richard Mcall | Pixabay

Tästä juhla-ateriasta liikkuu netissä vaikka mitä versioita ja tarinoita, mutta resepti löytyy esimerkiksi Richard Sterlingin The Fearless Diner -kirjasta, johon hän oli haastatellut aikoinaan Saudi-Arabiassa keittiömestarina toiminutta Sven Krausea. Krause oli saanut uransa erikoisimman pyynnön, kun hän oli suunnittelemassa menua korkea-arvoisen sheikin hääjuhlaan. Häntä oli pyydetty valmistamaan beduiinien perinteinen juhlaherkku, täytetty kameli.

Täytetty kameli:

1 keskikokoinen kameli 
1 iso lammas
20 keskikokoista kanaa
60 kananmunaa
12 kiloa riisiä
2 kiloa pinjansiemeniä
2 kiloa manteleita
1 kilo pistaasipähkinöitä
415 litraa vettä
2,5 kiloa mustapippuria
Suolaa

Nylje ja leikkaa kameli, lammas ja kanat. Keitä mureaksi. (Toim. huom.: Missä? Uima-altaassa?) Paahda pähkinät ja sekoita keitettyyn riisiin. Kuori kovaksi keitetyt munat ja täytä kanat niillä ja riisiseoksella. Täytä lammas kanoilla ja lisää perään riisiä. Täytä kameli lampaalla, joka on täytetty kanoilla, jotka on täytetty riisillä ja munilla. Lisää loput riisit. Kääri täytetty kameli palmunlehtiin ja kypsytä metrin syvyisessä, maahan kaivetussa tulipesässä vuorokauden ajan. Tarjoile massiivinen ateria isossa vadissa riisipedillä.

Siitä vain kokeilemaan! Jos pidät kalasta, niin munien sijaan kanat voi myös täyttää sillä.

Muista, että kamelin on oltava keskikokoinen.

Mieltäylentävä 7 Up

Kuva: Tim Mossholder | Unsplash

Charles Leiper Grigg kehitti suositun 7 Up -virvoitusjuoman 1920-luvulla, jolloin se tunnettiin yksinkertaisella Bib-Label Lithiated Lemon-Lime Soda -nimellä. Ei ihmekään, että nimi on vaihtunut käyttäjäystävällisemmäksi. 

Myös sisältö muuttui parikymmentä vuotta juoman lanseerauksen jälkeen. 7 Up sisälsi 50-luvulle asti litiumia, ja tämän erikoisen ainesosan vuoksi juoman mainostettiin olevan hyvä krapulalääke.

Litiumia käytetään edelleen lääkkeenä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, vaikka sen sivuvaikutukset ovat voimakkaita ja jopa vaarallisia. Lievempiä haittoja litiumin käytöstä ovat muun muassa oksentelu, ripuli, väsymys ja vapina. Miten tämä aine voisi olla hyvä krapulalääke, jos sen sivuvaikutukset aiheuttavat kirjaimellisesti samoja oireita kuin krapula?

7 Up:n nimen arvellaan syntyneen sen seitsemästä alkuperäisestä ainesosasta, ja Up (suom. ylös) viittaa sen poreileviin kupliin. Vai sittenkin ehkä litiumin vaikutukseen?

Lue myös: Näin pääset eroon krapulasta! 10 ”parasta” keinoa kautta aikojen

Hummeri kelpasi vain vangeille ja orjille

Kuva: Graham Hobster | Pixabay

Hummeri on usein ruokalistan arvokkaimpia vaihtoehtoja. Alkuruoaksi ostereita ja pääruoaksi hummeria; johan alkaa Visa vinkua!

Niin ei ole kuitenkaan aina ollut. Hummereita pidettiin aikoinaan merien hyönteisinä ja lähes ihmisravinnoksi kelpaamattomina. Niitä oli Yhdysvaltojen ja Kanadan itärannikoilla niin paljon, että kalastusverkkoihin tarttuneet äyriäiset heitettiin takaisin mereen tai annettiin köyhille ruoaksi.

Vielä suurimman osan 1800-luvusta hummeria tarjoiltiin orjille ja vangeille, heidän suureksi inhotuksekseen. Tarinan mukaan Mainessa (maailman hummerikeskuksessa) oli olemassa laki, jonka mukaan hummeria ei saanut vankiloissakaan valmistaa ruoaksi kuin kaksi kertaa viikossa; sen katsottiin olevan liian julmaa. 

Sama juttu ostereiden kanssa. Kaupunkien rannikoilla oli niin paljon ostereita, että niiden kerääminen antoi työpaikkoja sadoille ihmisille. Tuhannet vähävaraiset saivat syödäkseen hyljeksittyjä nilviäisiä, jotka sisältävät runsaasti välttämättömiä ravintoaineita ja vitamiineja.

Miten ajat muuttuvat!

Coca-Cola yritti keksiä pyörän uudelleen

Kuva: w:The Coca-Cola CompanyPhoto: w:user:Jetijonez – Jetijonez, Public Domain | CC BY 3.0

Huhtikuun 23. päivä vuonna 1985 on jäänyt Coca-Cola Companyn historiaan yhtenä suurimpana munauksena. Yhtiö on sitä mieltä myös omilla nettisivuillaan. Juuri ennen satavuotisjuhlaansa se päätti uudistaa maailman suosituimman virvoitusjuoman reseptin. Syy muutokseen oli selvä: kilpailu oli kiristynyt ja Pepsi haali koko ajan isompaa markkinaosuutta. 

Kun New Coke -nimellä lanseerattu juoma tuli kauppoihin, aiheutti se kuluttajissa massahysteriaa ja vanhan kokiksen hamstraamista; vannoutuneimmat fanit haalivat sadoittain tölkkejä, vielä kun niitä sai. Yhtiö sai päivittäin 1500 valituspuhelua ja mielenosoituksia järjestettiin ympäri maan. Kuluttajien reaktio ei jäänyt huomaamatta.

Vain kolme kuukautta uudistuksen jälkeen Coca-Cola palasi vanhaan, vuosisadan ajan toimineeseen reseptiinsä, eikä ole sen jälkeen haaveillut tekevänsä muutoksia klassikkoon. 

Tomaatti kylvi kauhua myrkyllisyydellään

Kuva: Ernesto Rodriguez | Pixabay

Amerikan alkuperäiskansat olivat jo vuosisatojen ajan viljelleet ja syöneet tomaatteja, mutta Eurooppaan oranssit suosikkihedelmät tulivat konkistadorien mukana 1500-luvulla. Tomaatti oli aluksi vain koristekasvi, osittain myös sen takia, että sen uskottiin virheellisesti olevan myrkyllinen kuten sukulaisensa belladonna eli myrkkykoiso.

Mutta mehevät hedelmät ja kertomukset uuden maailman asukkaista johtivat tomaatin päätymiseen lautasille. Maine ei kuitenkaan parantunut, ja tomaattia alettiin kutsua myrkkyomenaksi, koska sitä syöneet ihmiset usein sairastuivat tai jopa kuolivat. Oireista kärsineet olivat yleensä aristokraatteja.

Ongelma ei kuitenkaan ollut tomaatissa, vaan aatelisten lautasissa. Ruokailuvälineet oli valmistettu kovatinasta, joka koostuu noin 90 prosenttisesti tinasta ja loppuosa on muita metalleja, muun muassa kuparia ja lyijyä. Viimeisenä mainittu, ei ehkä niin yllättäen, oli syyllinen sairastumisiin. Tomaatin hapot liuottivat vaarallisen aineen lautasista ja ihmiset kuolivat lyijymyrkytykseen.

Maine alkoi kuitenkin hiljalleen parantua 1800-luvun lopulla, kun napolilainen pizza tomaattikastikkeineen alkoi levitä Italian ulkopuolelle.

Teepussi keksittiin vahingossa

Kuva: Rudy ja Peter Skitterians | Pixabay

Vaikka tee on kotoisin Kiinasta, niin Euroopassa tuon juoman valtakuntana pidetään Isoa-Britanniaa. Ennen 1900-lukua teetä oli tarjolla ainoastaan irrallisena, joten teelehdet laitettiin hautumaan pannun tai lasin pohjalle. Jossain vaiheessa yleistyivät erilaiset siivilät, joiden avulla pystyi helpommin kontrolloimaan haudutusaikaa.

Mutta teepussit saavat kiittää olemassaolostaan yhdysvaltalaisia kuluttajia, jotka rakastavat elämää helpottavia välineitä. Vuonna 1908 newyorkilainen teekauppias Thomas Sullivan alkoi lähettää asiakkailleen teenäytteitä pienissä silkkisissä pussukoissa. Osa näytteen vastaanottajista luuli, että pusseja tulee käyttää kuten metallisia siivilöitä, joten he upottivat koko paketin pannuun tyhjentämättä lehtiä ensin pussista.

Kriittisen asiakaspalautteen takia Sullivan alkoi miettiä parempaa pussimateriaalia. Hän päätyi ensin sideharsoon ja myöhemmin paperiin.

Näin oli syntynyt teepussi. Vahingossa.

Omenan siemenet sisältävät syanidia

Kuva: Louis Hansel | Unsplash

Torjunta-aine Zyklon-B on surullisen kuuluisa keskitysleirien kaasukammioista, ja sen myrkyllisyys johtuu vetysyanidista. Tuota tappavaa yhdistettä esiintyy luonnostaan joidenkin hedelmien, kuten aprikoosin ja luumun siemenissä. Suurikokoisten kivien syöminen vahingossa onnistuu harvoin, mutta myrkkyä on myös omenan pienissä, mustissa siemenissä. 

Siemenet sisältävät amygdaliinia, joka hajoaa veden vaikutuksesta. Yksi hajoamistuotteista on nimenomaan vetysyanidi, toiselta nimeltään sinihappo. Vetysyanidi vapautuu siemenistä nopeasti ihmisen ruoansulatusentsyymien vaikutuksesta.

Siemenissä on kuitenkin happoja kestävä ulkokerros, joten ei ole mitään hätää, jos niitä sattuu nielemään. Pureskeltuna asia onkin toinen. Pienen syanidimäärän elimistö pystyy käsittelemään, mutta isommalla annoksella voi olla kohtalokkaat seuraukset. 

Ei silti kannata hätääntyä, sillä siemeniä pitäisi nauttia hienoksi pureskeltuna noin 200 kappaletta, jotta annos olisi haitallinen – saatika tappava. Jos miettii omenoiden määrässä, niin niitä pitäisi popsia kerralla noin 18 kappaletta ja niiden jokainen siemen huolellisesti murskaksi pureskellen. Ei taida kuulua kenenkään ruokatottumuksiin. 

Joten omena päivässä pitää edelleenkin lääkärin loitolla.

Lue myös:

• Top 10 maailman tulisimmat chilit ja muita polttavia chilifaktoja
• 10 ruokaa, joita sinun ei tule missään nimessä laittaa mikroaaltouuniin
• 10 tavallista ruokaa, joiden et uskonut kasvavan näin

Kaikki ihmiset valehtelevat ja vielä suhteellisen paljon; siksi se onkin hyvin kiehtova aihe. Listafriikki tarjoilee nyt kymmenen mielenkiintoista totuutta valehtelusta.

Valehtelun uskotaan nykyisen tutkimustiedon mukaan alkaneen hyvin pian puhekyvyn kehittymisen jälkeen. Puhekyky taas on asiantuntijasta riippuen kehittynyt 50 000 – 2 miljoonaa vuotta sitten, joten haarukka on suhteellisen laaja. Valehtelun uskotaan kehittyneen, koska se on ollut väkivaltaista yhteenottoa helpompi tapa saada haluamansa. Vähän kuin nykypäivänä: pyramidihuijaus on kätevämpi tapa varastaa rahaa kuin pankin ryöstäminen.

Me kaikki valehtelemme. Tutkimusten mukaan vähintään kerran päivässä ja valehteleminen opitaan noin kaksivuotiaana. Useimmat valheista ovat pieniä lipsautuksia eikä niistä aiheudu mitään pahaa, mutta valehtelulla voi olla myös äärimmäisiä seuraamuksia.

Listalla tutustumme muun muassa valheenpaljastimiin ja totuusseerumiin sekä yritämme saada selville, miten valehtelijan voi tunnistaa.

Tämä lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on jälkimmäinen. Ensimmäiset viisi kiinnostavaa faktaa valehtelusta voit lukea tästä:

10 huippukiinnostavaa totuutta valehtelusta – osa 1

Viehättävälle henkilölle on vaikein valehdella

Ensimmäinen mittava tutkimus puoleensavetävyyden vaikutuksesta valehteluun julkaistiin vuonna 1985, mutta tulokset pätevät edelleen. Virginian yliopiston psykologian laitoksella apulaisprofessorina toimineen Bella DePaulon johtamassa tutkimuksessa ei paneuduttu vakavien rikosten, kuten murhien, yhteydessä tapahtuvaan valehteluun vaan harmittomampiin valkoisiin valheisiin.

Tutkimukseen osallistujia pyydettiin teeskentelemään olevansa keskustelukumppanin kanssa samaa mieltä asioista, jotka eivät oikeasti käyneet yksiin heidän mielipiteidensä kanssa.

Toisessa koeasettelussa osallistujia pyydettiin esittämään olevansa eri mieltä asioista, joista he itse asiassa olivat keskustelukumppanin kanssa yhtä mieltä. Näitä huijauksia kutsuttiin mielisteleväksi ja ei-mielisteleväksi valehteluksi.

Tutkimusryhmä sai kasaan mielenkiintoisia tuloksia. Mielistelevät valheet oli keskimäärin helpompi havaita, mikä käy yksiin sen kanssa, että todellisia negatiivisia tunteita on hankala peitellä. Vastakkaisen sukupuolen edustajalle (tuolloin mentiin vielä vanhanaikaisella olettamuksella, että tytöt tykkää vain pojista ja pojat tykkää vain tytöistä) vakuuttavasti valehtelu oli hatarampaa. Lisäksi selvisi, että valheesta jäi helpommin kiinni, kun sellaisen esitti omasta mielestä viehättävälle henkilölle.

Kiinnostavaa on myös se, millä tavalla valheen vastaanottaja huomasi valehtelun. Mielistelevät valheet paljastuivat visuaalisten vihjeiden, muun muassa kasvojen ilmeiden, kautta. Mutta mitä puoleensavetävämpi keskustelukumppani oli kyseessä, sitä useammin valehtelijan paljasti äänensävy.
Pakko mainita vielä loppuun, että myös täyttä totta puhuvassa kontrolliryhmässä havaittiin, että ihmiset vaikuttivat vähemmän vilpittömiltä silloin, kun keskustelua käytiin puoleensavetävän henkilön kanssa. Ihastuminen siis vetää täysin pasmat sekaisin – minkä toteamiseen ei sinällään tarvita tieteellisiä tutkimuksia.

Miehet ja naiset valehtelevat yhtä paljon, mutta eri syistä

Massachusettsin yliopiston psykologian ja neurotieteen laitoksen professori Robert Feldman on tutkinut uransa aikana paljon valehtelemista ja hänen tutkimuksensa ovat paljastaneet monia melko hätkähdyttäviä asioita ihmisten välisestä kanssakäymisestä.

Feldmanin tutkimusten perusteella noin 60 prosenttia ihmisistä valehtelee tavallisen 10 minuuttia kestävän keskustelun aikana esimerkiksi työpaikalla. Keskimäärin tuossa ajassa ilmoille pääsee kahdesta kolmeen valetta. Kokeessa seuratut henkilöt eivät uskoneet tuloksia todeksi ja tajusivat omat valheensa vasta katsoessaan nauhoitettuja keskusteluja jälkeenpäin.

Ihmiset valehtelevat arkipäiväisissä keskusteluissa vaikuttaakseen miellyttävämmiltä ja osaavammilta. Voisi kuvitella, että näin tapahtuu lähinnä työelämässä ja hyvänpäiväntuttujen kanssa, mutta täysin sama pätee kommunikointiin perheen ja ystävien keskuudessa.

Sekä miehet että naiset valehtelevat Feldmanin tutkimusten mukaan yhtä paljon (eli paljon), mutta syyssä on eroa: ”Naiset valehtelevat todennäköisemmin saadakseen keskustelukumppanin tuntemaan olonsa hyväksi, ja miehet taas kertovat valheita antaakseen itsestään paremman kuvan”.

Valehtelijat huijaavat myös itseään

Myös itselleen voi valehdella, ja vielä uskottavasti. Elämässä tulee joskus vastaan tilanteita, joissa itselleen voi ja pitää uskotella, että ei ole mitään hätää – vaikka oikeasti olisikin hätä. Päänsisäinen vakuuttelu rauhoittaa.

Mutta nyt puhutaan kuitenkin suoranaisesta itselleen valehtelusta.

Harvard Business School -kauppakorkeakoulussa tehtiin vuonna 2011 tutkimus, jossa opiskelijoiden annettiin luntata matematiikan kokeessa. Koepaperin alareunassa oli oikeat vastaukset. Kokeet tarkistettiin ja vähemmän yllättäen aika moni sai todella hyvän arvosanan. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa samojen opiskelijoiden tuli arvioida itse etukäteen, miten he tulisivat suoriutumaan toisessa tentissä, jossa vastauksia ei olisi tarjolla.

Ensimmäisessä kokeessa luntanneet arvioivat järjestään omat matemaattiset kykynsä reippaasti yläkanttiin. He siis tekivät päätelmät omista taidoistaan perustuen edelliseen erinomaiseen tenttitulokseen, vaikka tiesivät sen olleen huijauksen ansiota.

Ihmismieli on NIIN kiehtova!

Totuusseerumi ei estä valehtelemista

Natriumtiopentaali on varsin monikäyttöinen aine erilaisina määrinä annosteltuna. Sitä käytetään nukutusaineena sekä ihmisille että elämille, sillä saadaan keskeytettyä epileptinen kohtaus, sillä hoidetaan fobioita ja kyetään palauttamaan torjuttuja muistoja traumaattisista kokemuksista. Yhdysvalloissa natriumtiopentaali on osa teloituksissa käytettävää lääkecocktailia, ja Belgiassa ja Alankomaissa sitä käytetään eutanasiassa.

Natriumtiopentaali on myös totuusseerumi.

Elokuvissa kuulusteltavaan ruiskutetaan totuusseerumia, joka kirvoittaa kielenkannat. Tosielämä harvoin on elokuvien kaltaista, mikä pitää paikkansa myös totuusseerumin kohdalla. Toki natriumtiopentaalia ja muita samalla tavalla vaikuttavia aineita on käytetty poliisitutkimuksissa ja muun muassa CIA:n MK-ULTRA-ohjelmassa (varmasti myös monen muunkin maan tiedustelu- ja turvallisuuspalveluissa). Totuusseerumissa on vain yksi perustavaa laatua oleva vika: se ei pakota ihmistä kertomaan totuutta.

Pienissä määrin annosteltuna totuusseerumi vaikuttaa aivoihin siten, että ajatuksista ja niiden ilmaisemisesta puuttuu kokonaan suodatin. Natriumtiopentaali saa kyllä puhumaan, mutta ei missään nimessä estä valehtelua. Puhetulvassa on sekaisin totuutta ja fantasiaa, valemuistoja ja faktoja, joten sen avulla ei ketään saada ainakaan länsimaissa tuomittua.

Keskivertoihminen tunnistaa vain noin puolet hänelle kerrotuista valheista

Monet kuvittelevat olevansa todella hyviä tunnistamaan valehtelun, mutta todellisuudessa keskivertoihminen huomaa vain noin 50 prosenttia hänelle kerrotuista valheista. Voimme kiinnittää huomiota puhujan kehonkieleen ja päätellä katsekontaktin välttelystä tai hermostuneisuudesta, että nyt tuo henkilö suoltaa pelkkää palturia.

Nämä merkit, jotka meidät on opetettu yhdistämään valehteluun, eivät pidä ollenkaan paikkaansa: täyttä totta puhuva voi olla silminnähden jännittynyt ja toisaalta valehtelija voi olla hyvin vakuuttava ja rauhallinen.

Kuinka monesti olet lukenut erinäisistä lähteistä, että yläoikealle katsova ihminen valehtelee? Tämä oli pitkään myös asiantuntijoiden teoria, joka perustui uskomukselle, että oikeakätinen ihminen katsoo oikealle kuvitellessaan asioita ja vasenkätisillä päinvastoin. Lähes yhtä monessa ”näin tunnistat valehtelijan” -artikkelissa on väitetty vasemmalle vilkuilun olevan varma merkki valehtelusta.

Kumpikaan ”tieto” ei pidä paikkaansa; niitä ei ole voitu tieteellisesti todistaa.
Silmiin kuitenkin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä olivat ne sitten sielun peili tai eivät, niin niistä löytyvät parhaat vihjeet valehtelijan käräyttämiseen.

Tahdosta riippumaton pupillirefleksi voi kertoa jotain: tutkimuksissa on havaittu, että valehdellessa pupilleilla on tapana laajentua, mutta ei kuitenkaan aina. Pupillit voivat laajentua myös huumausaineista johtuen tai väsyneenä tai esimerkiksi silloin, kun katsoo henkilöä, jota kohtaan tuntee seksuaalista vetovoimaa. Joten siitä voi lähteä arpomaan!

Mutta kuten sanottua: avain valehtelun huomaamiseen piilee silmissä. Tämä on tullut esille, kun joitakin vuosia sitten Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa käytiin kiivasta keskustelua siitä, voivatko musliminaiset käyttää todistajanaitiossa niqab-huivia, joka peittää kasvot silmiä lukuun ottamatta.

Tutkimuksissa kävi ilmi, että valhe on itse asiassa helpompi huomata silloin, kun muut ilmeet eivät vaikuta arviointiin. Jotain paljastavaa silmissä siis on.

Lue myös:

• Top 10 maailman historian julmimmat ihmiskokeet
• Tehostettu kuulustelu: 10 kidutuskeinoa, joita CIA on käyttänyt
• 10 huippukiinnostavaa totuutta valehtelusta – osa 1

Olemme juuri pyörähtäneet syksyn puolelle, joten on aika perehtyä tähän kuluvaan kuukauteen – luvassa on viihdettä ja faktoja syyskuusta. Millaisia ovat syyskuussa syntyneet tieteen näkökulmasta, mitä astrologia kertoo heistä ja mistä kuukauden nimi on peräisin?

Kuten aiemmillakin kuukausista kertovilla listoilla, niin tiedossa on nytkin tiukkaa faktaa ja nippelitietoa, mutta niiden vastapainona muun muassa henkieläimiä ja syntymäkukkia.

Jos olet syyskuussa syntynyt, niin löydätkö sinä itsesi tämän listan kohdista? Jos vastasit kyllä, niin edustat syntymäkuukauttasi juuri niinkuin viralliset tutkimukset – ja astrologia – osoittavat.

Horoskooppeja ja henkieläimiä

Kuva: Raed Mansour | CC BY 2.0

Syyskuussa 22. päivään mennessä syntyneet ovat horoskooppimerkiltään Neitsyitä. Länsimaisessa astrologiassa eläinradan merkit jakaantuvat neljään elementtiin, joita ovat tuli, maa, ilma ja vesi. Neitsyt kuuluu maamerkkeihin, joiden edustajat ovat käytännönläheisiä realisteja. Maamerkki panee asiat tapahtumaan ja tekee ympärillään olevien elämästä kaikin tavoin parempaa.

Syyskuun lopussa syntyneiden horoskooppimerkki on Vaaka, joka kuuluu ilmamerkkeihin. Ilmamerkin alla syntyneet elävät ennemmin järjellä kuin tunteella ja nauttivat päättelykykyä vaativista tehtävistä.

Neitsyet voivat ammentaa yhteenkuuluvuuden tuntua Leijonakuninkaan Rafikista, joka on Jylhäkallion arvostettu šamaani eli ennustaja ja parantaja. Neitsyen henkieläin on siis ahkera, nokkela ja neuvokas mandrilli, joka voi olla myös jääräpäinen ja tuomitseva. Mandrilli viihtyy ja on parhaimmillaan ryhmässä, mikä on yhteinen ominaisuus kaikille syyskuussa syntyneille.

Nimittäin syyskuun toisen horoskooppimerkin eli Vaa’an henkieläin on uskollinen susi. Sudet ovat diplomaattisia idealisteja, joista löytyy myös romanttinen ja kekseliäs puoli. Susi on joukkuepelaaja, mutta toisaalta myös luontainen johtaja.

Syntymäkukka ja syntymäkivi

Kuva: Wiener Edelstein Zentrum | CC BY-SA 3.0

Syyskuun syntymäkukkia ovat asteri ja elämänlanka. Ne molemmat symboloivat rakkautta, mutta kumpikin omalla tavallaan. Asteri kuvastaa rakkauden viisautta, kärsivällisyyttä, omistautuneisuutta ja viattomuutta. Elämänlanka sen sijaan symboloi sekä yksipuolista että kuolematonta rakkautta, jotka eivät valitettavasti aina sulje toisiaan pois.

Syyskuussa syntyneiden onnenkivi on safiiri. Safiireiksi kutsutaan kaiken muun värisiä korundeja, paitsi herkullisen punaista muunnosta, joka tunnetaan rubiinina. Tunnetuin ja arvostetuin safiiri on kuitenkin sininen.

Syntymäkivenä safiirin uskotaan tuovan kantajalleen onnea, ja se symboloi intuitiota, mielen kirkkautta, tyyneyttä sekä uskollisuutta ja luottamusta. Safiirilla on väitetty olevan myös parantavia voimia ja sen onkin uskottu lievittävän tulehduksia, alentavan kuumetta ja suojaavan myrkytykseltä.

Mistä syyskuu-sana on peräisin?

Kuva: Jakob Owens | Unsplash

Syyskuun suomenkielinen nimi on varsin yksiselitteinen, sillä ”syyskuu syksyn tuo”.

Maatiloilla siirrytään syyskyntöihin, kun viimeisetkin sadonkorjuuseen liittyvät työt on saatu tehtyä. Syyskuussa ruvettiin perinteisesti valmistautumaan erilaisiin sadonkorjuujuhliin, kuten loppukuusta alkavaan kekriin. Vaikka kekri nykykalenterissa alkaakin aivan syyskuun lopulla, vietettiin sitä maataloissa sitä mukaa, kun kesän työt oli saatu pakettiin. Ajankohta siis saattoi vaihdella naapuritilojenkin välillä loppukesästä myöhäiseen syksyyn.

Syyskuu saa nimensä siis syksystä, joka on hyvin vanha suomalais-ugrilaisen kielikunnan perintösana. Niin viron sügis, pohjoissaamen čakča kuin unkarin ősz ovat peräisin samasta syksy-sanan muinaisesta kantamuodosta.

Vuodenaikojen nimitykset kuuluvat muutenkin suomen kielen vanhimpiin sanoihin, joita siis syksyn lisäksi ovat talvi, touko ja suvi.

Talven jälkeinen vuodenaika on siis ollut touko; kevät on tullut suomen kieleen paljon myöhemmin. Mikael Agricolan kirjaamat kuukausien nimet perustuivat vahvasti länsimurteisiin, joissa kesä tarkoitti kesantoa eli viljelemätöntä peltoa. Vuodenajoista lämpimin tunnettiin suvena. Itämurteisiin lainasanana tullut vuodenaikaa tarkoittava kesä-sana levisi yleiskieleen vasta 1800-luvulla.

September-sana viittaa seitsemänteen kuukauteen

Kuva: Brigitte Tohm | Unsplash

Syyskuu on monella kielellä september (tai hyvin lähellä sitä). September-sana viittaa syyskuun paikkaan vuoden seitsemäntenä kuukautena; seitsemän on latinaksi septem. Mutta hetkinen – syyskuuhan on yhdeksäs kuukausi!

Ennen kuin Rooman valtakunnassa kehitettiin Julius Caesarin käskystä juliaaninen kalenteri karkauspäivineen, oli käytössä ikivanha kymmenkuukautinen kalenteri. Vuosi alkoi maaliskuusta ja loppui joulukuuhun. Loppuvuosi, eli se mikä nyt on tammi-ja helmikuuta, oli täysin merkityksetön ajanjakso, koska se ei ollut viljelykautta.

Näin ollen syyskuu oli siis vuoden seitsemäs kuukausi ja järjestysnumeronsa mukaisesti nimeltään September. Kun kalenteri pantiin uuteen uskoon, päätettiin vakiintunut nimi säilyttää epäloogisuudestaan huolimatta.

Syyskuussa syntyneillä on suurempi riski sairastua astmaan

Kuva: Sahej Brar | Unsplash

On monia tekijöitä, jotka kasvattavat riskiä sairastua astmaan. Näitä ovat muun muassa erilaiset allergiat, ihottumat, perinnölliset tekijät, keskosena syntyminen ja raskaudenaikainen tupakointi. Yksi yllättävä riskiä lisäävä tekijä on syksyllä syntyminen.

Tutkijoiden mukaan syksyllä syntyneillä on jopa 30 % suurempi riski sairastua astmaan kuin muuhun vuodenaikaan syntyneillä. Tähän erikoisuuteen on löytynyt myös syy, nimittäin edessä siintävä flunssakausi. Erilaiset flunssavirukset rupeavat pohjoisella pallonpuoliskolla jylläämään loppusyksystä, talvella on influenssavirusten aika ja kevättalvella tartuntahuippunsa saavuttaa RS-virus, jonka erityisesti tiedetään aiheuttavan astmaa myöhemmin elämässä.

Ihmisen vastustuskyky ei ole elämän ensimmäisinä kuukausina vielä täysissä voimissaan, mutta vaikka yhdysvaltalaisen Vanderbiltin yliopiston tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia pienokaisista saa RS-viruksen aiheuttaman infektion ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä, eivät he kaikki tietenkään sairastu myöhemmin astmaan. Mutta mitä vakavampi hengitystieinfektio on kyseessä, sitä suuremmaksi riski kasvaa.

Minkälaisia ominaisuuksia tiede paljastaa syyskuussa syntyneistä?

Kuva: Unsplash

Olemme jo tutustuneet horoskooppeihin ja henkieläimiin, mutta nyt annetaan vuoro tieteelle. Kasvanut riski sairastua astmaan käytiin jo läpi, mutta mitä muuta tiede kertoo syyskuussa syntyneistä?

Loppukesästä ja alkusyksystä syntyneet ovat keskimääräisesti isoja vauvoja ja heistä myös kasvaa pitkiä aikuisia. Tämän uskotaan johtuvan raskaudenaikaisesta D-vitamiinin saannista. Samasta syystä syksyn lapsilla on kaikkein vahvimmat luut.

Syyskuussa syntyneet kärsivät vähiten masennuksesta, mutta toisaalta ärsyyntyvät helposti. Onneksi ärsyyntyminen on yleensä nopeasti ohimenevä ilmiö!

Syksyllä syntyneet ovat myös kaikkein pitkäikäisimpiä ja saavuttavat todennäköisimmin kunnioitettavan 100 vuoden iän. Lieneekö syynä se, että vastustuskyky kehittyy erityisen vahvaksi ensimmäisinä elinkuukausina käytyjen koettelemusten vuoksi.

The Old Farmer’s Almanac kertoo, mitä kannattaa tehdä ja koska

Kuva: Wikimedia Commons | CC BY-SA 4.0

The Old Farmer’s Almanac, suoraan ja kökösti suomeksi käännettynä ”Vanha maanviljelijän almanakka”, kertoo jokaisen kuukauden parhaat päivät erilaisten toimintojen suorittamiselle. Pohjois-Amerikassa vuodesta 1792 saakka julkaistuun almanakkaan voi turvautua, kun haluaa tietää, milloin on suotuisin päivä ruveta laihikselle, käydä kampaajalla tai vaikkapa lopettaa tupakointi.

Koska kerrankin kuluvan kuukauden lista saatiin ulos heti ensimmäisenä päivänä, niin koko syyskuun askareet voi kätevästi suunnitella almanakan suositusten mukaisesti.

Syyskuun 1. ja 5. päivä ovat parhaat ajankohdat pistää ruokavalio uusiksi, jos tavoitteena on pudottaa painoa. Nämä ovat myös parhaimmat päivät tupakoinnin lopettamiselle. Kilojen kartuttaminen sen sijaan kannattaa aloittaa 20. tai 28. päivänä.

Onnistuneen avioliiton kannalta naimisiinmeno on syytä ajoittaa kuun puoliväliin eli 15.–17. päivään. Sen jälkeen on pari päivää otollista aikaa teurastaa kotieläimiä sekä aloittaa oluen ja siiderin paneminen.

Aivan loppukuusta, 28. päivänä, on syyskuun paras ajankohta saattaa erilaiset projektit päätökseen. Mikä loistava tapa pistää syyskuu purkkiin!

Lue myös:

• 10 erikoista faktaa syksystä ja sen vaikutuksista
• Säänmuokkaus: 10 faktaa sateentekemisestä
• Tulevaisuus ja 10 asiaa: Miltä maailma voisi näyttää vuonna 2100?

Valehteleminen on äärimmäisen kiehtova aihe, koska kaikki ihmiset valehtelevat ja vielä suhteellisen paljon. Listafriikki sukeltaa nyt valehtelun maailmaan kymmenen faktan verran.

Tutkijoiden mukaan ihmiset alkoivat kertoa valheita hyvin pian puhekyvyn kehittymisen jälkeen. Se taas on asiantuntijasta riippuen kehittynyt 50 000 – 2 miljoonaa vuotta sitten, joten haarukka on suhteellisen laaja. Valehtelun uskotaan kehittyneen, koska se on ollut väkivaltaista yhteenottoa helpompi tapa saada haluamansa. Vähän kuin nykypäivänä: pyramidihuijaus on kätevämpi tapa varastaa rahaa kuin pankin ryöstäminen.

Me kaikki valehtelemme. Tutkimusten mukaan vähintään kerran päivässä ja valehtelun ”jalo” taito opitaan noin kaksivuotiaana. Useimmat valheista ovat pieniä lipsautuksia eikä niistä aiheudu mitään pahaa, mutta valehtelulla voi olla myös äärimmäisiä seuraamuksia.

Listalla tutustumme muun muassa valheenpaljastimiin ja totuusseerumiin sekä yritämme saada selville, miten valehtelijan voi tunnistaa.

Tämä lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on ensimmäinen. Jälkimmäiset viisi kiinnostavaa faktaa valehtelusta voit lukea tästä:

Miehet ja naiset valehtelevat yhtä paljon, mutta eri syistä: 10 totuutta valehtelusta

Valheenpaljastin ei saa pätevää valehtelijaa nalkkiin

Vaikka valheenpaljastustestien tulokset voivat joissain oikeusaleissa olla käypää todistusaineistoa, on ajan mittaan tullut hyvin selväksi, että testilaitetta on suhteellisen helppo huijata. Ei siis varmaan sinun tai minun tältä istumalta, mutta asiansa osaava henkilö, oli kyseessä sitten vaikkapa psykopaatti tai vakooja, pystyy kontrolloimaan kehoaan ja huijaamaan laitetta satanolla.

Pohjimmiltaan kaikki perinteiset valheenpaljastimet mittaavat kehon stressireaktioita ja hermostuneisuutta, joten hyvällä paineensietokyvyllä pääsee jo pitkälle.

Toki laitteita kehitetään koko ajan ja uusimmissa valjeenpaljastuslaitteissa on muun muassa useampi kamera, jotka seuraavat ilmeitä ja jopa yksittäisiä kasvojen verisuonia. Kinkkisimmät havaittavat ovat niin sanotut mikroilmeet, jotka jäävät ihmissilmältä näkemättä, mutta jotka edistyneillä järjestelmillä saadaan taltioitua.

Tällaisellakin menetelmällä tarkkuus on vain noin 70 prosentin luokkaa, mutta niitä on jo käytössä muun muassa lentokentillä, joissa rajavirkailijan kysymyksiin valheeellisesti vastaavista voidaan napata epäilyttävät henkilöt tarkempiin kuulusteluihin. Palataan paljastaviin mikroilmeisiin hieman myöhemmin.

Aivokuvantamiseenkin perustuvaa valheenpaljastinta voi huijata

Voiko tosiaan olla niin, että kaikella nykyään olemassa olevalla teknologialla ei ole tapaa selvittää kiistatta, valehteleeko joku vai ei. Voisiko toiminnallista magneettikuvausta (fMRI) käyttää, kun sillä kyetään reaaliaikaisesti seuraamaan aivojen eri alueiden aktiivisuutta mittaamalla happipitoisuuksien muutoksia? Ja kaikessa yksinkertaisuudessa: kokeiltu on, ei toimi.

Oletuksen mukaan ihmisen aivojen eri alueiden pitäisi olla huomattavasti aktiivisemmat hänen valehdellessaan, koska silloin joutuu keksimään asioita. Tutkimuksissa on todettu, että näin tosiaan on, ja eräässä kokeessa valehtelu kyettiin havaitsemaan sataprosenttisesti. Ongelma numero yksi on kuitenkin se, että esimerkiksi psykopaatin aivot toimivat eri tavalla kuin terveen henkilön. Ongelma numero kaksi on huijaaminen.

Kaikissa valheenpaljastustesteissä, myös aivojen kuvantamisessa, laitteet on kalibroitava kunkin testattavan mukaan. Se tehdään kysymällä sellaisia merkityksettömiä kontrollikysymyksiä, jotka eivät herätä tunteita. Jos koehenkilö kuitenkin aiheutti itselleen kipua, esimerkiksi kieleensä puremalla, aktivoituivat aivojen stressikeskukset samalla tavalla kuin valehdellessa. Tällöin ”oikeiden” kysymysten aikana tapahtuvaa, valehtelusta johtuvaa aktiivisuuden lisääntymistä ei voida erottaa kontrollikysymysten vasteesta.

Ja jos kivun tuottaminen ei houkuttele, niin varpaiden, sormien tai pään heiluttelu tuottivat saman tuloksen. Täysin huomaamaton tapa on tietysti keksiä tarinoita päässään tai ratkoa mielessään vaikeita matemaattisia tehtäviä, kun testaaja varmistaa sinun omaa nimeäsi.

Aitojen tunteiden peittely on hankalaa

Kuten äskeisessä kohdassa todettiin, ei millään teknologialla ole mahdollista saada valehtelijaa sataprosenttisesti kiinni. Palataan nyt niihin jo mainittuihin mikroilmeisiin.

Taitava valehtelija osaa hallita ilmeitään, mutta mikroilmeet ovat tahattomia ja lyhtkestoisia ilmeitä, joita on äärimmäisen vaikea peittää. Ne kestävät vain sekunnin murto-osia ja ilmaisevat ihmiskunnalle universaaleja tunteita kuten inhoa, pelkoa, surua ja onnellisuutta. Mikroilmeitä esiintyy kasvoilla silloin, kun ihminen pyrkii peittelemään sitä, mitä hän oikeasti tuntee.

Brittiläisen Kolumbian yliopistossa vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että 100 prosentilla koehenkilöistä aito tunne välähti koesarjan aikana kasvoilla vähintään kerran. Vaikka lipsahdus voi lyhimmillään kestää vain neljä sekunnin sadasosaa, pystytään muutos havainnoimaan huippukameroiden ja muun teknologian avulla. Negatiivisia tunteita, kuten vihaa ja pelkoa, oli vaikeampi peitellä kuin positiivisia. Mikroilmeet pilkahtivat tällöin helpommin näkyviin.

Laboratorio-olosuhteissa tehdyssä tutkimuksessa on tietysti omat rajoitteensa; on mahdollista, että koehenkilöt eivät esimerkiksi ole yhtä motivoituneita valehtelemaan uskottavasti, kun valheilla ole seuraamuksia.

Niinpä sama kanadalainen tutkimusryhmä teki vuonna 2012 kattavan analyysin, jossa tutkittiin 78 kansainvälistä katoamistapausta. Kun kadonneiden läheiset olivat televisiossa puhumassa ja vetosivat mahdollisiin kidnappaajiin tai murhaajiin omaistensa kohtaloiden selvittämiseksi, tallensi tutkimusryhmä kasvojen ilmeitä 30 kuvaa sekunnissa.

Noin puolessa näistä tapauksista murheen murtamina esiintyneet läheiset oli myöhemmin todettu syyllisiksi ja tuomittu kyseisen henkilön murhasta. Tämä oli nähtävissä myös tutkimusryhmän analyysissä. Teeskennellyn surun seasta ”vuoti” esiin iloisia mikroilmeitä.

Ihmiset valehtelevat enemmän kirjoittaessaan

Ei ehkä ole mitenkään yllättävää, että ihmiset valehtelevat kirjoittaessaan paljon enemmän kuin kasvotusten. Mutta ei ole yhdentekevää, millä alustalla keskustelua käydään. Nyrkkisäännöksi käy: mitä kauempana toinen osapuoli on, fyysisesti tai ajatusten tasolla, sitä helpompaa on valehtelu.

Massachusettsin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöt valehtelivat kasvotusten käytyyn keskusteluun verrattuna kolme kertaa enemmän käyttäessään pikaviestimiä. Sähköpostissa valehtelun määrä oli jopa viisinkertainen.

Sähköpostin välityksellä eleet, ilmeet ja spontaanit reaktiot eivät välity, joten valehtelijan ei tarvi olla huolissaan kiinnijäämisestä. Reaaliaikaisen keskustelun mahdollistavissa pikaviestimissä keskustelun osapuolten välillä on myös etäisyyttä, mutta harkinta-aikaa ei ole samalla tavalla.

Valehtelu on harjoittelulaji

Kuten niin monessa muussakin asiassa, myös valehtelussa harjoitus tekee mestarin. Mitä enemmän valehtelee, sitä taitavammaksi siinä tulee. Valheet myös kasvavat: mitä enemmän niitä ruokkii, sitä isompia niistä tulee.

Jos ihminen valehtelee jatkuvasti, alkavat aivot sopeutua siihen. Muutos aivoissa on konkreettista eli sarjavalehtelija ei vain harjaannu palturin puhumisessa, vaan aivot eivät vain enää reagoi samalla tavalla.

Satunnaisesti valehtelevan mantelitumakkeet, jotka ovat aivojen tärkeitä tunnekeskuksia, aktivoituvat valehdeltaessa ja sen vuoksi epärehellisyydestä tulee huono omatunto. Toiminnallisella magneettikuvauksella on voitu havaita, että jatkuvasti valehtelevan mantelitumakkeissa ei tapahdu samanlaista aktivoitumista.

Tunnekeskus kyllä edelleen tietää, kun suusta pääsee ulos epätotuuksia tai jos esimerkiksi jättää tuloja ilmoittamatta verottajalle. Mantelitumake ei kuitenkaan ole enää niin herkkä, sillä valehteleminen on sille ”normijuttu”, joten syyllisyyden tunteen laukaisevia sähköimpulsseja ei muodostu eikä tarvittavia hormoneja erity. Se on biologiaa. Samasta syystä valehtelijan valheiden mittakaava kasvaa, kun tunnereaktion laukeamisen kynnys aivoissa kohoaa.

Lue myös:

• Miksi ihminen on ainoa eläin joka itkee? 10 faktaa itkemisestä ja kyynelistä
• 10 yllättävää psykologista syytä rakastumiselle

Kaikki varmasti haluaisivat tehdä treenamisesta mahdollisimman kivutonta ja vaivatonta. Siksi kaiken maailman ihmeitä lupaavat kotikuntoilulaitteet ovat niin suosittuja.

1990-luku oli Ostos-TV:n ja TV-Shopin kulta-aikaa ja mikäs niistä olisi paremmin jäänyt mieleen, kuin erilaiset kekseliäät kotikuntoiluvälineet.

Yleensä lupauksena oli täysin kokonaisvaltainen muutos, johon tietenkin päästiin mahdollisimman vähäisellä vaivalla ja hikoilulla. Kotisohvalla ja ilman kipua on aika harva saanut unelmavartalon, mutta sen verran houkuttelevia käsittämättömät lupaukset olivat, että miljoonamyynnit oli taattu. 

Nyt Listafriikki esittelee kymmenen naurettavaa kotikuntoilulaitetta, joissa ei vain ole mitään järkeä. Mutta jos joku on näillä saanut tuloksia aikaan, niin voi tulla kertomaan!

10. Naruton hyppynaru

Naruhyppely on yksi tehokkaimmista aerobisista treeneistä. Hyppyjä voi varioida ja vaikeuttaa, ja ranteisiin ja nilkkoihin voi laittaa vaikkapa painot tuomaan lisää tehokkuutta. Hyppynaru on halpa ja pieni, sitä ei tarvi edes ”taittaa kokoon ja säilyttää komerossa tai sängyn alla ”, vaan se mahtuu pöytälaatikkoon. 

Miksi siis keksiä pyörä uudelleen? Ilmeisesti siksi, että naru vie joiltain ihmisiltä hyppimiskyvyn ja voi olla pelottava. Siksi onkin mahtavaa, että 50 dollarilla saa omakseen käsiosat, joita voi pyöritellä hyppiessään. Parasta tuotteessa on se, että jokaisella pyöräytyksellä kahvat päästävät napsahduksen; aivan kuin naru osuisi maahan. 

Jos hyppiminen on mahdollista, mutta jostain syystä se ei narulla onnistu, niin miksi ei voi ottaa vaikka lusikoita käteen tai hyppiä ilman mitään rekvisiittaa? 

9. Thighmaster

Kaikkien kotikuntoiluvälineiden äiti! Alkujaan Ruotsissa kehitetty legendaarinen Thighmaster nousi vuonna 1991 näyttelijä Suzanne Somersin mainostamana valtavaan suosioon. Miljoonia sisäreisien vahvistajia on myyty sillä lupauksella, että käyttäjä saavuttaisi Somersin treenatut jalat vain 15 minuutin päivittäisellä pumppauksella. 

Tieteellisesti on mahdotonta sulattaa rasvaa tarkalleen jostakin kohdasta, mutta se ei toiveikkaita tilaajia ole estänyt. Pettyneitä reisien treenajia on varmasti maailma pullollaan. Vinkki: Jos haluat lihaksikkaat reidet, kyykkää. Niin yksinkertaista. Sitä toki on hankala tehdä sohvalla istumalla ja kaunareita katsoessa.

8. Leukojen vahvistaja

Ensinnäkin: hammas-raukat, toiseksi: ei näytä järkevän ihmisen puuhalta.

Tämä on suhteellisen uusi keksintö ja sen luvataan korvaavan Botox ja kasvojenkohotusleikkaukset. Pala kumia suuhun vain ja pureskelemaan. Jawzrsize lupaa heittää hyvästit kaksoisleualle ja saa tuloksillaan jopa David Coulthardin leukaperät kalpenemaan.

Sadalla dollarilla saa tilattua setin eri vahvuisia kumipaloja, joten vastusta pystyy kuntoilun edetessä lisäämään. Sitä on myös kätevä kuljettaa kaulanauhassa ja heittää halutessaan suuhun. Miten minusta tuntuu pahasti siltä, että tämä tulee kasvamaan suureksi hitiksi? 

Jawrsizen keksijä Brandon Harris kehitti idean vuonna 2016, kun hän oli toipunut moottoripyöräonnettomuudesta. Hänen leukansa oli murtumisen vuoksi ommeltu kiinni kuukausien ajaksi, ja kuntouttaminen oli hankalaa. Siitä tuli idea ”puruleluun”. Ja yhtään en väheksy kapistuksen tehoa lihasten vahvistamisessa jonkin trauman jälkeen.

Mutta ihan oikeasti, terve ihminen mussuttamassa kuminpalaa. Tämä on niitä juttuja, joissa tarvitaan meemi-Batmanin läpsäisyä.

7. Saunapuku

En missään nimessä kiistä saunapuvun merkitystä esimerkiksi kamppailu-urheilijoille, joiden pitää nipistää viimeiset kilot ja sadat grammat painostaan ennen ottelua. Mutta silloinkin kyse on vain väliaikaisesta pudotuksesta.

Se että mattimeikäläinen lähtee treenaamaan hiostava muovipuku päällä, on lähinnä surkuhupaisaa. Kyllä aika paljon pitää ensin tehdä hommia ennen kuin puvusta on minkäänlaista hyötyä. Puhumattakaan siitä, että joku pitäisi avaruusasulta näyttävää saunapukua päällä puutarhatöissä tai kauppareissuilla. Mutta niin sitä vain on 90-luvulla mainostettu!

Ja toisaalta, miksi siitä pitäisi ylipäänsä maksaa, kun selvästikin riittää, että kääriytyy muutamaan jätesäkkiin. Bonuksena voi saada kramppeja, nestehukan ja lämpöhalvauksen.

6. Tärinävyö

Virallista tutkimustietoa on toki olemassa siitä, että sähköimpulsseilla saadaan aktivoitua lihaksia, mutta tämä menee vähän samanlaiseen hiomiseen kuin saunapuku.

Vararengasta ei saa katoamaan hytkyttämällä, eikä sikspäkki tule esiin ennen kuin päältä on karistettu ylimääräiset rasvat. Mainoksessa kerrotaan miten vain 30 minuuttia päivässä saa aikaan kiinteän ja solakan kropan. Liikkua tai hikoilla ei tarvi, kunhan vain pukee vyön päälle ja makoilee sohvalla. Pidin myös erityisesti siitä, että ”perus istumaannousuilla ei voi saavuttaa tällaisia tuloksia”.

Videon Vibratone Maxissa upeinta on se, että kaupan päällä saa ohjeet terveelliseen ruokavalioon ja ILMAISEN mittanauhan, jolla voi seurata edistymistään.

Ja jos kerran näyttelijät Lisa Rinna ja Denise Richards käyttävät samalla tekniikalla toimivaa FlexBeltiä, niin täytyyhän sen toimia!

5. Skechers Shape Ups

Vapaa-ajan kenkiä myyvä Skechers kehitti reisiä ja pakaroita muokkaavat tossut. Lihasten kasvatuksen lisäksi ne nostivat kaloreiden kulutusta. 

Kengät lupasivat aktivoida lihaksia, joita ei muuten kävellessä käyttäisi. Jo se herättää epäilyksen, sillä miksi jaloissa olisi lihaksia, joita ei kävellessä tarvi käyttää? Skechers pisti huimasti rahaa markkinointiin, mistä kertoo esimerkiksi vuoden 2011 Super Bowlin puoliajalla näytetty, Kim Kardashianin tähdittämä, mainos. Koska hänen persuksensa on varmasti saatu aikaan lenkkareilla!?

Vielä mainostakin enemmän Skechers pulitti tossujen ostajille, kun he yhteiskanteella voittivat yritystä vastaan nostetun oikeusjutun. Skechers tuomittiin maksamaan 40 miljoonaa dollaria valheellisesta markkinoinnista ja perättömistä (hih) lupauksista. Shape Ups- lenkkareita myydään Yhdysvalloissa edelleen, joskin tuoteselosteessa lukee nykyään pikkupräntillä, että kengät itsessään eivät saa aikaan painonpudotusta.

4. Juoksumattopyörä

Ei huvita lähteä kävely- tai juoksulenkille eikä pyöräilykään innosta. Mitäpä jos kokeilisit parilla tonnilla irtoavaa juoksumattopyörää? 

Kävelysähköpyörä-nimellä Suomessa markkinoitu ja myyty laite yhdistää nimensä mukaisesti pyörän ja juoksumaton. Matolla kävely (tai juokseminen) laittaa pyörät liikkumaan ja lenkkeilijä määrää suunnan ohjaustangolla, jossa on myös käsikäyttöinen jarru.

Kävelysähköpyörän (Treadmill Bike)) keksi hollantilainen Bruin Bergmeester ollessaan kuntosalin juoksumatolla. Hän oli alkanut miettimään, miten juoksumattoa voisi käyttää ulkona ja kuvitellut sille mielessään pyörät alle. Ilmeisesti lenkkeily oli Bergmeesterille outo konsepti. Keksijän mukaan kävelysähköpyörällä liikkuminen suojelee käyttäjän jalkoja likaantumiselta ja muilta maaperän epäpuhtauksilta.

Jopa 27 km/h vauhtiin yltävä liikkumisväline on kuin tehty matkaamaan kotiovelta suoraan ensiapuun. Ehkä siksi sen myynti Suomessa lopetettiin muutama vuosi sitten.

3. Havaiji-tuoli

”If you can sit, you can get fit!” Jos voit istua, voit päästä hyvään kuntoon. Niin kuului Havaiji-tuolin mainoslause. Kuntoiluvälineen nimi tulee siitä, että pyörivä istuinosa saa aikaan hula-tanssia muistuttavan liikkeen. Sen oli tarkoitus treenata keskivartalon lihaksia ja tietenkin sulattaa rasvaa.

Videolla voi selvästi nähdä, miten kätevä Havaiji-tuoli on töitä tehdessä. Koordinaatiokykyä se varmasti on lisännyt, mutta palaverissa voi olla hieman hankala tehdä muistiinpanoja, kun tuoli retuuttaa puolelta toiselle. 

Havaiji-tuolia mainostettiin myös liikuntarajoitteisille ja vanhuksille sopivana kuntoilumuotona, mutta se ei kaikkien ihmetykseksi noussut hitiksi. Ehkä sen takia, että loukkaantumisriski on melkoinen. 

2. Shake Weight

Monien naisten pelko on se, että kun he alkavat treenaamaan, kehittyy heille isot, maskuliiniset lihakset. Sanomattakin on selvää, että aika kauan pitää rautaa nostaa, jotta pelko toteutuisi.

Shake Weightin keksijä Johann Verheem halusi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla kehittää kotikuntoiluvälineen juuri niille naisille, joille punttien nostaminen aiheutti kauhukuvia pullottavista hauiksista. Lisäksi monet ihailivat Michelle Obaman käsivarsia, joten Verheem tiesi iskevänsä kultasuoneen. 

Kymmeniä miljoonia tahkonnut tuote ei tutkimuksissa (yllättäen) osoittautunut kovinkaan tehokkaaksi kuntoilumodoksi, vaikka mainoksissa sen luvattiin lisäävän ylävartalon lihasaktiivisuutta 300%:lla verrattuna tavalliseen treeniin. Mutta myyntivauhti ei hiipunut, varsinkaan kun melko seksuaalissävytteinen liikerata innosti monet viihdeohjelmat vitsailemaan sen kustannuksella.

Shake Weight ei kuitenkaan ole listamme epäilyttävin kuntoilulaite. Kärkipaikalle oli vain yksi vaihtoehto.

1. Korealainen kuivaratsastus

Siinä se. Koreassa huippusuosittu ratsastuslaite. Video kertonee tästä kotikuntoilulaitteesta kaiken oleellisen.

Ratsastusta rakastaville kuluttajille luvataan miellyttävä kokemus oman kodin suojassa. Laite on suunnattu niille, jotka haluavat ratsastaa hevosella televisiota katsellessa. Ja kukapa ei olisi joskus miettinyt, minkälaista olisi ratsastaa omassa olohuoneessa. 

Liikunta-alan ammattilaisten mukaan laite ei kuitenkaan vastaa lainkaan oikealla hevosella ratsastamista. Tämä informaatio tuli meille kaikille varmaan suurena shokkina. Kokeilisitko kotona, omalla kuntosalillasi tai lähtisitkö ryhmäliikuntatunnille ratsastamaan? 

Käy myös lukemassa minkälaisia ovat maailman oudoimmat urheilulajit, listalle pääsi muun muassa shakkinyrkkeily, uppokiekko sekä vapaaottelun ja rugbyn yhdistelmä Calcio Storico. Listan löydät tämän linkin kautta.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentässä ⬇⬇ tai somekanavissamme, oletko joskus haksahtanut johonkin näistä? Tai oletko todennut ostoksesi toimivaksi?

Listafriikki kaivelee arkistojen kätköistä huippulistoja, jotka ansaitsevat nousta kaikkien luettavaksi. Tänään esittelyssä on kirjoittamattomia sääntöjä, joita kaikkien tulisi noudattaa. Näiden sääntöjen noudattamatta jättämisestä ei rangaista, vaikka monen mielestä pitäisi!

Lisäksi nostamme näin sopivasti kesälomien aikaan luettavaksi karmeimpia huvipuisto-onnettomuuksia. Onneksi hirvittäviä juttuja tapahtuu äärimmäisen harvoin, joten huvipuistoissa on oikein turvallista hurvitella.

Seuraavan viikon ajan Listafriikki ottaa hieman kevyemmin, kun lomailemme koti-Suomessa. Julkaisemme kuitenkin eri kategorioista mielenkiintoisia listoja, ja nyt vuoronsa saa elämäntapa -kategoria.

Tässä siis kirjoittamattomia sääntöjä ja pahimpia huvipuisto-onnettomuuksia.

Kirjoittamattomia sääntöjä, joita kaikkien tulisi arjessa noudattaa

Kuva: Pixabay

Maailma on pullollaan erilaisia määräyksiä ja lakeja, joita kaikkien täytyy noudattaa. Mutta tälle listalle koottiin kirjoittamattomia sääntöjä, joiden noudattamisesta ei joudu ongelmiin virkavallan kanssa. Muiden ihmisten silmissä näiden sääntöjen rikkominen voi kuitenkin olla täysin anteeksiantamatonta.

Listan säännöt kerättiin netin keskustelupalstoilta ja yhteisöistä. Neuvojen joukossa ovat muun muassa kiellot julkisesta kosimisesta ja kaverin puhelimen selaamisesta.

Ja ehkä se tärkein sääntö: Älä tupsahda vieraisille ilmoittamatta! Muutamia vuosikymmeniä sitten spontaani kyläily oli täysin normaalia ja hyväksyttävää, mutta nykypäivänä on eri meininki.

Epätoivottujen vieraiden varalle Listafriikillä on hyvä vinkki: Jos et tiedä, kuka ovella kolkuttaa, niin pue takki päälle ja ota laukku käteen. Näin voit oven avatessasi sanoa, että olit juuri lähdössä. Jos oven takana seisookin sellainen henkilö, jonka kyläilylle näyttää mielellään vihreää valoa, niin voi vain sanoa tulleensa ihan äsken kotiin. Vinkin saa ottaa omaan käyttöön!

LUE LISTA TÄÄLTÄ: 10 arkipäivän kirjoittamatonta sääntöä, joita kaikkien tulisi noudattaa

Hirvittäviä huvipuisto-onnettomuuksia

Kuvakaappaus: Faavu | YouTube

Vuosikymmenten mittaan huvipuistoissa on sattunut kaikenlaisia onnettomuuksia – ja paljon. Maailmanlaajuisesti vuosittain tapahtuu useita kymmeniä tuhansia onnettomuuksia, joista suurin osa on harmittomia; lähinnä pintanaarmuja ja mustelmia.

Mutta aina silloin tällöin asiat menevät huonoimmalla mahdollisella tavalla ja mukavasta huvittelupäivästä tuleekin hirvittävä painajainen. Nämä ovat onneksi hyvin harvinaisia, mutta jokainen niistä on toki liikaa.

Myös Suomessa on sattunut muutama kuolemaan johtanut onnettomuus, joista viimeisin kesällä 2007 Alahärmän PowerParkissa.

LUE LISTA TÄÄLTÄ: Top 10 pahimmat huvipuisto-onnettomuudet

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä listoista:

• ”Kypsää on, voitte kääntää puolta” – tunnettujen henkilöiden kuuluisia viimeisiä sanoja
• Viimeisistä toiveista Hollywood-leffan arvoiseen tarinaan – 10 uskomatonta tippausta

Matkailu avartaa – myös siinä mielessä, että pääsee tutustumaan eri maiden ja kaupunkien omituisiin lakeihin. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Aspenissa on laitonta heittää lumipalloja, sillä ne rinnastetaan ohjuksiin.

Perehdymme siis erikoisiin lakeihin – ja nimenomaan sellaisiin, jotka saattavat yllättää turistin. Listan luettuasi tiedät muun muassa sen, että lumisota on syytä unohtaa Aspenissa ja Karibian lämpöön suunnatessa täytyy kaikki maastokuviolliset tekstiilit jättää kotiin.

Edellinen lista käsitteli erikoisimpia lakeja Euroopassa ja tänään matkataan muille mantereille. Kieltoja ja sääntöjä kannattaa niiden järjettömyydestä huolimatta noudattaa, sillä parhaimmassakin tapauksessa tiedossa voi olla sakkoja. Rangaistus voi toki olla tuntuvampikin, eikä siitä välttämättä selviä pelkällä rahalla.

Mutta negatiivisuus tiehensä, sillä matkustaminen on mahtavaa ja tämän listan on tarkoitus huvittaa!

Maastokuvio on syytä jättää vain kokonaan pois lomalle lähtiessä

Kuva: Victoria Regen | Pixabay

Kaikki trendit tulevat jossain vaiheessa takaisin; näin on myös armeijatyylisten vaatteiden kohdalla. Tietyin väliajoin maastokuviolliset vaatteet ovat pinnalla, mutta vaikka haluaisi olla kuinka muodin aallonharjalla, on kyseinen kuosi jätettävä kotiin odottamaan, jos lomailee vaikkapa Jamaikalla.

Jamaikan tullin sivuilla maastokuviolliset vaatteet on luokiteltu samaan kastiin muun muassa jalkajousien, mellakkavarusteiden, miekkojen ja dynamiitin kanssa. Maastokuviosta mainitaan erikseen, että se on tarkoitettu VAIN armeijan käyttöön: ”Jos siviilit käyttävät maastokuviota, se katsotaan virkamiehenä esiintymiseksi tai uhaksi.”.

Vaatteen ei tarvitse millään muulla tavalla muistuttaa univormua. Mallilla ei ole väliä, pelkkä tekstiilin kuosi riittää, joten esimerkiksi maastokuvioiset shortsit ja bikinit ovat ehdoton ei. Sama pätee matkalaukkuihin ja reppuihin.

Jamaika ei suinkaan ole ainoa maa, jossa maastokuvioisten vaatteiden käyttö on kiellettyä. Laki on sama lukuisissa Karibian maissa ja joissakin Afrikan ja Lähi-idän maissa.

Syy on yleensä jokaisessa maassa sama: siviilien ei haluta sekoittuvan poliisiin tai sotilaisiin. Kieltoa kannattaa noudattaa, sillä monessa paikassa tiedossa on sakkoa, mutta pahimmassa tapauksessa pidätys ja vuosien vankeusrangaistus.

Burundissa ei lähdetä porukalla hölkkäämään

Kuva: Fitsum Admasu | Pixabay

Vuonna 2014 Burundin silloisessa pääkaupungissa Bujumburassa kiellettiin porukassa lenkkeily (joulukuussa 2018 maa vaihtoi pääkaupungikseen Gitegan).

Kielto oli seurausta siitä, että opposition joukot käyttivät yhteisiä hölkkähetkiä vallankaappauksen suunnitteluun – ja tämähän ei käynyt päinsä.

Kavereiden kanssa juoksemassa käyminen on suosittu ajanviettotapa Burundissa ja ilmiönä varsin ainutlaatuinen: jopa tuhannet ihmiset kerääntyvät kadulle hölkkäämään, seurustelemaan ja kyllä – toisinaan myös osoittamaan mieltään.

Lakimuutoksen jälkeen tästä kaikesta on tullut äärimmäisen vaikeaa ja lenkkeily on nimenomaan tikunnokassa.

Jos kuitenkin haluaa lenkkeillä porukassa – laillisesti ja ilman rangaistuksen uhkaa –, on liityttävä juoksukerhoon ja rekisteröidyttävä hallituksen tietoihin.

Tämän jälkeen saa valita yhdeksästä ennalta määrätystä paikasta ja sitten todennäköisesti pääsee vielä poliisin tentattavaksi: ”Kuinka monta juoksijaa on? Mitkä heidän nimensä ovat? Koska kokoonnutte?”. Helpommalla pääsee, kun lähtee yksin lenkille.

Varmaankaan kovin monella ei ole suunnitelmissa rento lomareissu Burundiin, sillä maan turvallisuustilanne on jo vuosien ajan ollut erittäin epävakaa. Suomen ulkoministeriö suositteleekin välttämään kaikkea matkustamista Burundiin.

Lomailla ja lenkkeillä voi onneksi turvallisemmissakin maisemissa.

Lumisota on Aspenissa laitonta

Kuva: Jill Wellington | Pixabay

Tämä varoitus ei ole ajankohtainen juuri nyt, sillä Yhdysvaltojen Coloradossa on myös kesä. Mutta jos Coloradoon ja varsinkin siellä sijaitsevaan Aspeniin lähtee talviloman viettoon, niin lumisota on syytä unohtaa aktiviteeteista. Aspen on yksi maailman tunnetuimmista laskettelukeskuksista, jonne matkataan ympäri maapallon harrastamaan talvisia lumilajeja. Mutta leikkimielinenkään lumipallojen viskominen ei sääntöjen mukaan ole sallittua.

Miksi Aspenissa, ja joissakin muissakin Coloradon osavaltion kaupungeissa, on laitonta heittää lumipalloja?

Koska niitä pidetään lain mukaan ohjuksina. Tämä ei ole vitsi.

Poliisi ei kuitenkaan ole heti sakottamassa, jos vaikkapa omalla kotipihalla viskelee lumipalloja. Mutta lain mukaan lumipalloja ei saa heittää esimerkiksi rakennuksia, ajoneuvoja tai muita ihmisiä kohti. Ongelmiin siis joutuu, jos satuttaa toista ihmistä tai vahingoittaa toisen omaisuutta.

Jalat tiukasti polkimilla Meksikossa!

Kuva: Pexels | Pixabay

Sanottakoon heti alkuunsa, että teoriassa tästä voi saada sakot, mutta käytännössä ei. On äärimmäisen epätodennäköistä, että Meksikon poliisi pidättäisi, jos pyörää ajaessa nostaa jalkansa polkimilta. Mutta periaatteessa siinä rikkoo lakia.

Meksikon lain mukaan molemmat jalat on pidettävä koko ajan pyörän polkimilla.

Laki on peräisin vuodelta 1892 ja se säädettiin sen jälkeen, kun eräs pyöräilijä menehtyi ikävässä yhteentörmäyksessä. Tavallaan tässä laissa on järkeä, koska sillä ajatellaan vain turvallisuutta.

Älä missään nimessä astu rahan päälle Thaimaassa

Kuva: Tris_T7 | CC BY-SA 4.0

Majesteettirikos tarkoittaa hallitsijaan kohdistuvaa loukkausta ja se on käytössä lähes kaikissa monarkioissa. Hallitsijan tai hänen perheenjäsentensä loukkaamisesta voi saada kovan rangaistuksen.

Mutta tuskin missään muualla käytäntö on yhtä ankara kuin Thaimaassa, jossa kuningasperheen loukkaamisesta voi saada useiden vuosien mittaisen vankeustuomion. Majesteettirikokset otetaan hyvin vakavasti eivätkä turistit ole lain ulkopuolella.

Vaikka Thaimaan kuningas ja hänen sukunsa eivät sinua hetkauttaisi, niin thaimaalaisille he ovat lähes jumalallisia henkilöitä. Heistä ei saa puhua arvostelevaan sävyyn eikä tehdä mitään, mikä voitaisiin katsoa halventavaksi. Valvonta on tarkkaa ja rangaistuksia jaetaan sekä paikallisille että turisteille.

Ja tästä päästään vihdoin asiaan: Koska sekä seteleissä että kolikoissa on kuninkaiden kuvia, pidetään rahan päälle astumista kunnianloukkauksena. Rahan päälle astuminen on ehdoton ei, koska se nähdään kuninkaan kasvojen tallomisena. Ja mikäs sen loukkaavampaa!?

Thaimaalaiset katsovat nyrpistellen sitäkin, jos bahteja tipahtaa maahan. Mutta jos seteli lennähtää lompakosta kadulle, niin älä missään nimessä reagoi astumalla sen päälle. Yhden setelin lentäminen taivaan tuuliin on huomattavasti pienempi paha kuin vuosien mittainen kakku thaimaalaisessa vankilassa.

Lue myös:

• Polttoaineen loppuminen on laitonta Saksan moottoriteillä – Muista nämä omituiset paikalliset lait lomamatkoilla!
• Maailman omituisimmat lait: 10 kummallista lakipykälää
• On vankiloita ja sitten on vankiloita – Tässä ovat maailman vaarallisimmat vankilat

Lomakausi on parhaimmillaan ja reissussa on aina syytä pitää mielessä, että maassa maan tavalla. Esimerkiksi Saksan autobahnilla ei saa polttoaine loppua – se on laitonta.

Tällä listalla tutustutaan eri maiden omituisiin lakeihin – ja nimenomaan sellaisiin, jotka saattavat yllättää turistin. Oli kyse sitten Saksan autobahneilla ajamisesta, Kreikan nähtävyyksien kiertelystä tai Caprilla rantaloman viettämisestä, niin täältä löydät vinkit siihen, mitä ei kannata tehdä. Tietämättömän lomabudjetti voi kärsiä ikävän loven sakkojen muodossa – jos siis selviää pelkillä sakoilla!

Lista on jaettu kahteen osaan ja ensimmäisenä matkaillaan Euroopassa. Toisessa osassa lähdetään hieman kauemmaksi ja tutustutaan omituisiin lakeihin muilla mantereilla: Aspenissa on laitonta heittää lumipalloja, sillä ne rinnastetaan ohjuksiin – Muista nämä omituiset paikalliset lait lomamatkoilla!

Dubrovnikin vanhassa kaupungissa ei saa vetää matkalaukkua

Kuva: Pixabay

Listan tuorein kielto tulee Kroatiasta, mistä uutisoitiin myös suomalaismedioissa. Turistien suosimassa Dubrovnikin kaupungissa loppuu nimittäin matkalaukkujen vetäminen tähän kesään.

Vanhan kaupungin kaduilla majapaikkoihinsa tai niistä pois matkanneet vierailijat eivät enää jatkossa saa vetää pyörillä varustettuja matkalaukkuja perässään.

Pormestari Mato Frankovicin mukaan kiellon syy on melusaaste. Paikalliset ovat toistuvasti ja vuosien ajan valittaneet siitä, että yöaikaan saapuvat ja lähtevät turistit pitävät ihmiset hereillä. Adrianmeren rannalla sijaitseva Dubrovnik on yksi Kroatian suosituimmista matkustuskohteista ja siellä vierailee vuosittain yli miljoona turistia.

Ja tottahan se on: matkalaukku pitää yllättävän kovaa meteliä mukulakivikadulla. Nyt siis laukut on otettava siis kantoon, ellei halua maksaa reilun 260 euron sakkoa.

Caprilla on kiellettyä käyttää varvassandaaleja

Kuva: Pixabay

Jos Dubrovnikissa matkalaukut ovat melullaan piinanneet paikallisia, niin Italian Caprilla saman tuskan ovat aiheuttaneet varvassandaaleissaan läpsyttelevät turistit. Niinpä varvastossut ovat pannassa tällä yhdellä Välimeren tunnetuimmista saarista.

Varvassandaalit hiertävät paikallisia, koska kyseisillä jalkineilla kävely tuottaa tarpeettoman kovaa meteliä. Paikalliset asukkaat haluavat nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta, mikä turistien suosimalla saarella saattaa joka tapauksessa jäädä vain kaukaiseksi haaveeksi.

Mutta ainakaan varvastossut eivät enää häiritse Caprilla. Muualla Italiassa näiden äänekkäiden lipsuttimien käyttö on kuitenkin sallittua.

Venetsiassa on laitonta ruokkia puluja

Kuva: Pixabay

Jatketaan Italiassa, mutta siirrytään aivan toiseen kolkkaan maata. Venetsiassa saa huoletta kuljeskella varvastossuissa, mutta sakkorangaistus on luvassa niille, jotka ruokkivat lintuja. Ruokintakiellon lisäksi myös linnunjyvien myymisestä ja jakamisesta tehtiin laitonta.

Vuonna 2008 voimaan tulleen lain on tarkoitus suojella kaupungin marmoripatsaita ja talojen julkisivuja. Linnut, eritoten pulut, nokkivat rakennuksia ja patsaita aiheuttaen ikävää tuhoa, joiden korjaamiseen käytetään verovaroja.

Kreikan nähtävyyksiä ei saa kiertää korkokengät jalassa

Kuva: Pixabay

Vuonna 2009 Kreikassa tuli voimaan kielto, jonka mukaan historiallisissa nähtävyyksissä ei saa käyttää korkokenkiä. Syynä tähän on se, että terävät korot saattavat vahingoittaa arkeologisesti merkittäviä kohteita ja lohkaista kivistä paloja.

Voi myös kysyä, että kenellä tulee mieleen lähteä vaikkapa Ateenassa sijaitsevalle Akropolis-kukkulalle korkkareissa? Kuulostaa varmalta nilkan tuhoutumiselta.

Korkkareiden lisäksi ruoan ja juomien tuominen historiallisiin kohteisiin on kiellettyä, koska ihmiset eivät vain osaa käyttäytyä.

Kiellon läpivieminen sai lopullisen niittinsä lakimuutosta edeltäneenä vuonna, kun työntekijät siistivät ajanlaskumme toisella vuosisadalla rakennettua teatteria, Herodes Atticuksen odeionia.

Akropoliin etelärinteessä sijaitseva teatteri entisöitiin 1950-luvulla ja siitä lähtien siellä on järjestetty erilaisia esityksiä. Vuonna 2008 teatterin katsomoa siivottaessa sen marmorisista penkkirivistöistä poistettiin yli 25 kiloa purukumia, jota vierailijat olivat istuintensa alle liimanneet.

Polttoaineen loppuminen on laitonta Saksan moottoriteillä

Kuva: Matthia Münning | Unsplash

Mistä Saksan moottoritiet tunnetaan parhaiten? No tietenkin siitä, että nopeusrajoituksia ei useinkaan ole. Autobahnilla saa ajaa niin lujaa kuin haluaa, mutta järjen käyttö on toki sallittua – jopa toivottavaa.

Nopeudet ovat siis kovia, joten liikenteen sujuvuuden ja varsinkin kaikkien turvallisuuden vuoksi ajoneuvon pysäyttäminen autobahnilla, piennar mukaan lukien, on kiellettyä.

Yllätyksiä voi toki liikenteessä tulla eteen, joten odottamaton tekninen vika, onnettomuus tai liikenneruuhka ovat sellaisia tilanteita, joissa pysäyttäminen sallitaan. Polttoaineen loppuminen ei kuitenkaan kuulu näihin syihin.

Eli bensan loppuminen autobahnilla on laitonta.

Tankkausmahdollisuuksista on moottoriteiden varsilla tasaisin väliajoin ilmoituksia, joissa myös kerrotaan etäisyys sitä seuraavaan huoltoasemaan. Bensan loppuminen ei siis ole odottamaton syy, sillä jokaisen autobahnilla huristelevan oletetaan ennakoivan ajoneuvonsa polttoaineen riittävyys.

Tankki tyhjänä autobahnin varressa ihmettelevälle kuskille napsahtaa vähintään sakot. Mutta jos poliisi katsoo aiheettoman pysähtymisen aiheuttavan vaaraa ihmishengille, voi seurauksena olla jopa viiden vuoden vankeustuomio.