Hetkinen?! Suomalaiset yritykset, joita saatoit luulla edelleen suomalaisiksi

Listafriikki.com esittelee tällä listalla entiset suomalaiset yritykset, joita moni saattaa vielä luulla suomalaisiksi, vaikka todellisuudessa ne ovat ulkomaalaisomistuksessa.

Suomalaiset yritykset ovat todella kuumaa valuuttaa kansainvälisten yritysten silmissä. Tästä syystä useat suomalaisyhtiöt onkin myyty viime vuosien ja vuosikymmenten aikana ulkomaille, isoilta osin länsinaapuri Ruotsiin.

Listafriikki tulee käymään tällä listalla läpi suomalaiset juuret omaavia yrityksiä, joiden moni luulee täysin ymmärrettävästi olevan edelleen suomalaisia, mutta totuus on toinen.

Kotipizza, Taffel ja Panda

Meidän suomalaisten sopii olla ylpeitä pitkään Suomen markkinoilla olleesta Kotipizza-ketjusta, sillä suomalaiset Kotipizza-yrittäjät ovat pärjänneet erinomaisesti maailmanlaajuisissa pizzanteko-kilpailuissa; ja myönnetään nyt jokainen se ääneen – ovathan ne Kotipizzan pizzat kertakaikkisen erinomaisia, ja ainakaan Suomesta on vaikea parempaa löytää, vaikka kyse onkin makuasioista.

Kotipizza ei kuitenkaan kuulu enää suomalaiset yritykset -kategoriaan, sillä vaikka tämä vuonna 1987 perustettu ketju tarjoaa Suomessa noin 300 ravintolaa, suomalaisessa omistuksessa se ei enää ole. Vuonna 2018 eli kolmisen vuotta sitten suomalaisten korviin kantautui uutinen, jonka mukaan Kotipizza myytiin norjalaiselle elintarvikeyhtiölle, Orkla ASA:lle.

Kotipizza ei ole ainoa yhtiö tässä entiset suomalaiset yritykset -listalla, mitkä ovat päätyneet Orkla ASA:n omistukseen eli Norjaan. Tämä kyseinen norjalaisyritys on nimittäin ostanut aikanaan myös Taffelin ja Pandan, joten monet meidän suomalaisten suosimista herkuista ovatkin omistajapohjan osalta nykyisin ulkomaalaisia.

Listafriikki.com voi kuitenkin omasta kokemuksesta sanoa, että ihan yhtä hyvältä ne Kotipizzan pizzat maistuvat senkin jälkeen, kun tutustuimme tähän tietoon Kotipizzan norjalaisomistuksesta.

DNA

Monet suomalaiset yritykset myydään ulkomaille. Se ei ole kuitenkaan varsinaisesti yllättävää, sillä Suomi ja suomalaiset ihmiset ovat todella innovatiivisia ja edelläkävijöitä monissa asioissa. Niinpä suomalaiset yritykset houkuttavat ulkomaalaisia yrityksiä ja sijoittajia, sillä niistä on mahdollisuus rakentaa todellinen menestyjä myös kansainvälisellä mittapuulla.

Esimerkiksi Wikipedia kutsuu DNA:ta, siis Suomesta lähtöisin olevaa tietoliikennekonsernia edelleen suomalaiseksi, mutta tämä on hieman harhaanjohtavaa tietoa. Norjalaisoperaattori Telenor nimittäin omistaa nykyisin 54 prosenttia DNA:sta, vuoden 2019 lopulla 1,5 miljardin hintaan toteutuneen kaupan myötä.

DNA ei tarjoa asiakkailleen pelkästään puhelinliittymiä, vaan myös muun muassa internet-liittymiä ja TV-palveluita. Lisäksi DNA Kauppa on merkittävä osa yhtiön toimintaa. DNA:n toiminta ei ole missään nimessä mitään nappikauppaa, sillä esimerkiksi vuonna 2020 sen liikevaihto oli yli 0,8 miljardia euroa ja vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin liikevaihto oli 236 miljoonaa euroa.

DNA nauttii edelleen hurjaa suosiota suomalaisten keskuudessa, ja sillä oli tammikuun ja maaliskuun välisenä aikana peräti 2,683 miljoonaa matkaviestinverkon asiakasta.

Ramirent

Jo 1950-luvulla perustettu Ramirent tunnettiin alun perin nimellä Rakennusmies. Kun vuosituhat vaihtui ja me siirryimme 2000-luvulle, muutettiin yhtiön nimeksi Ramirent. Tämä oli eittämättä fiksu päätös, sillä yhtiön toiminta alkoi kasvaa myös ulkomailla, eikä Rakennusmies olisi istunut kovinkaan helposti ulkomaalaisten puheeseen.

Rakennuskoneiden vuokrauksista tunnettu Ramirent saattaa kantaa mukanaan suomalaisia juuria, mutta suomalaiset yritykset -kategoriaan se ei enää kuulu. Vuonna 2019 ranskalainen Loxam, joka toimii samalla alalla, jätti nimittäin ostotarjouksen Ramirentistä ja tuo tarjous hyväksyttiin. Näin ollen yhtiö päätyi ulkomaalaisomistukseen ensimmäistä kertaa yli 60-vuotisen historiansa aikana.

Ramirentin asemasta myyntiaikaan eli vuonna 2019 kertoi paljon se, että kauppahinta kipusi lähes miljardiin euroon, tarkan kauppasumman ollessa 970 miljoonaa euroa.

Ramirent ei ollut kuitenkaan enää Loxamin kanssa toteutetun yrityskaupan aikaan yksinään suomalaisomistuksessa, vaan itse asiassa suurin osuus oli ruotsalaisella Nordstjernanilla, joskin sen omistusosuus oli vain hieman yli 20 prosenttia; näin ollen Ramirent oli tuohon Loxam-kauppaan saakka vielä suomalainen yritys.

Partioaitta

Kuva: Tiia Monto | CC BY-SA 3.0 (kuvaa rajattu)

Partioaitta kuulostaa nimensä osalta ehdottomasti suomalaiselta, ja sitä se myös pitkään oli. Vuonna 2011 tilanne kuitenkin muuttui merkittävästi ja Partioaitan uudeksi omistajaksi tuli ruotsalainen Fenix Outdoor; kyllä vain, Partioaitta on jälleen yksi suomalainen yritys lisää, joka on myyty länsinaapuri Ruotsiin.

Fenix Outdoorin omistuksessa on Naturkompaniet-myymäläketju ja kaupan aikaan oli epäselvää, tuleeko myös Partioaitta muuttumaan nimeltään Naturkompanietiksi. Näin ei kuitenkaan lopulta käynyt, ja meille suomalaisille Partioaitta on edelleen Partioaitta, vaikka se ei ole enää kymmeneen vuoteen suomalaiset yritykset -kategoriaan kuulunutkaan.

Vaikka Partioaitta ei olekaan ollut enää vuosiin suomalaisessa omistuksessa, se näyttäytyy monille meistä edelleen suomalaisena yhtiönä, eivätkä kaikki ole todellakaan olleet tietoisia siitä, että se on nykyisin ruotsalaisomistuksessa.

Nykyisin Suomesta löytyy 20 Partioaitan kivijalkamyymälää, ja sen lisäksi ketjun tuotteita myydään todella paljon heidän omassa nettikaupassaan. Partioaitta-ketju on kerännyt paljon tunnustusta vastuullisuudestaan ja se on palkittu omassa kategoriassaan useaan otteeseen Suomen arvostetuimmaksi brändiksi.

WSOY

Kuva: Kaihsu Tai | CC BY-SA 3.0 (kuvaa rajattu)

WSOY omaa melkoisen vankat perinteet Suomessa, sillä aikanaan Porvooseen perustettu kirjapaino näki päivänvalonsa jo vuonna 1860. WSOY toimi täysin Suomesta käsin reippaasti yli 100 vuoden ajan, vaikka yritys myytiinkin vuonna 1999 Sanoma-konsernille.

Nämä WSOY:n suomalaiset perinteet jäivät kuitenkin historiaan vuonna 2011 ja yhtiö siirtyi sinne suomalaiset yritykset -kategoriaan, jotka on myyty ulkomaille. Sanoma päätti luopua WSOY:sta ja myi yhtiön ruotsalaiselle Bonnierille. Kyse oli eräänlaisesta vaihtokaupasta, sillä kaupan yhteydessä Sanoma sai Bonnierilta Tammi Oppimateriaalit -liiketoiminnan sekä oppimateriaalikustantaja Bonnier Utbildningin.

Tokikaan kyse ei ollut pelkästään näiden edellä mainittujen liiketoimintojen vaihdosta, vaan Bonnier myös maksoi Sanomalle WSOY:sta rahaa, joskaan tarkkaa summaa ei ole tiedossa.

Bonnierilla itsessään on kirjojen julkaisusta vastaavia toimistoja ympäri maailman. WSOY kantaa edelleen tuota perinteikästä nimeään ja sen tehtävänä on julkaista sekä suomalaisten kirjailijoiden tuotoksia että tuoda ulkomaalaisista kirjoista tehtyjä käännöksiä Suomen markkinoille.

Sato

Oletko sinä koskaan asunut Saton vuokra-asunnossa ja ajatellut maksavasi vuokrasi suomalaiselle yritykselle? Näin on toki ollut aikanaan, mutta vuonna 2021 tilanne ei ole enää tämä; sen sijaan maksamasi vuokrarahat päätyvät Pohjanlahden toiselle puolen eli länsinaapuri Ruotsiin – ainakin isoilta osin.

Vielä vuonna 2015 enemmistö Saton osakkeista oli suomalaisten hyppysissä, sillä tuolloin ruotsalaisyritys Balderin omistusosuus oli 30,4 prosenttia. Loppuvuodesta 2015 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma päätti kuitenkin myydä oman osuutensa, ja näin ollen Sato päätyi enemmistöosuuden osalta Balderin käsiin; kaupan jälkeen Varma ei omistanut Satosta enää yhtikäs mitään, ja Balderin osuus kasvoi 53,3 prosenttiin. Myös Ilmarinen myi jo ennen Varmaa omat osakkeensa niin ikään Balderille.

Tämä Ruotsissa erittäin tunnettu kiinteistösijoitusyhtiö ei ole kuitenkaan ainoa Saton ulkomaalainen omistaja. Vuonna 2021 Balder on kasvattanut omistusosuutensa 55,8 prosenttiin, mutta omistajia löytyy myös muista maista ja kaiken kaikkiaan peräti 78,2 prosenttia yhtiön omistuksesta on ulkomailla. Esimerkiksi hollantilainen APG omistaa 22,6 prosenttia Sato-yhtiöstä.

Suomalaisittain suurimmat osakkeenomistajat ovat 12,7 prosenttia omistava Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ja 4,9 prosenttia omistava Valtion Eläkerahasto.

Sato ei ole todellakaan mikään pieni yritys, sillä vuonna 2020 sen tilikauden tulos oli yli 100 miljoonaa euroa.

Rautaruukki

Kun puhutaan suomalaisista yritysten nimistä, Rautaruukkia suomalaisempaa nimeä saa hakea melkoisen kauan, minkä lisäksi se on varsin kuvaava nimi tälle teräsrakentamiseen erikoistuneelle yhtiölle. Mutta suomalaiset yritykset -kategoriaan Rautaruukki ei enää kuulu, sillä yhtiö lakkautettiin vuonna 2014.

Lakkautuspäätös ei kuitenkaan liittynyt millään tavalla siihen, että yrityksellä olisi mennyt huonosti. Itse asiassa tilanne oli täysin päinvastainen, sillä ruotsalainen saman alan kilpailija SSAB osti Rautaruukin toiminnan peräti 1,1 miljardin euron kauppasummalla.

Rautaruukin nimi kulkee kuitenkin edelleen markkinoilla, sillä sen asema oli sen verran vankka, että SSAB päätti pitää yrityksen nimen hengissä. Luonnollisesti Rautaruukin hankkimisen jälkeen SSAB:sta tuli Pohjoismaissa melkoinen markkinajohtaja, minkä lisäksi yritys operoi myös Yhdysvaltain markkinoilla.

Kuten varmasti olette huomanneet jo tähän mennessä, useat suomalaiset yritykset ovat päätyneet osaksi ruotsalaisten yritysten liiketoimintaa.

Sinebrychoff

Kuva: Tappinen | CC BY-SA 3.0 (kuvaa rajattu)

Karhun ja Koffin kaltaiset oluet ovat suomalaisille varsin tuttuja, ja eiköhän jokainen täysi-ikäinen suomalainen ole ainakin kuullut niistä – moni myös nauttinut niitä. Nämä kyseiset merkit ovat edelleen varsin tuttu näky suomalaisten kauppojen ja Alkojen hyllyillä; ne ovat siis merkittäviä brändejä.

Edellä mainituista olutbrändeistä Karhun juuret ovat 1920-luvun Porissa, mutta nykyään ne eivät ole enää Suomen lipun alla. Vuonna 1997 tanskalainen Carlsberg nimittäin osti Sinebrychoffin, jonka tuotteita sekä Karhu että Koff olivat. Tai paremminkin sanottuna Carlsberg osti tuolloin osake-enemmistön Sinebrychoffista ja kaksi vuotta myöhemmin siitä tuli Sinebrychoffin ainoa omistaja.

Mutta mitkä muut suomalaisina monien silmissä nähtävät tuotteet ovatkin todellisuudessa tanskalaisia? Oiva esimerkki on energiajuoma Battery, josta aikanaan uutisoitiin Suomessa isoin kirjaimin, kun Batteryn logot päätyivät Formula 1:ssä kilpailevan Williamsin kuljettajien kypäriin.

Sinebrychoff-nimi on edelleen olemassa, ja toimintaa on myös Suomessa; esimerkiksi Suomessa myytävät Coca-Cola-juomat valmistetaan Sinebrychoffin toimesta. Carlsberg onkin pyrkinyt tuomaan Sinebrychoffia suomalaisten silmien eteen edelleen hyvin suomalaisena yrityksenä, käyttäen muun muassa slogania ”Kansainvälinen suomalainen”.

Finnkino

Suomesta löytyy kyllä myös yksityisessä omistuksessa olevia elokuvateattereita, jotka ovat varsin yleisiä etenkin pienemmillä paikkakunnilla. Isoa kuvaa katseltaessa markkinoita hallitsee kuitenkin Finnkino, jonka kohdalla jo itsessään nimi suorastaan huokuu Suomi-henkisyyttä.

Finnkino ei kuitenkaan kuulu enää nykypäivänä suomalaiset yritykset -kategoriaan, vaan itse asiassa yhtiö on vaihtanut maisemaa jo pariinkin otteeseen.

Vuonna 2011 Finnkinon omistanut Sanoma-konserni päätti myydä tämän suomalaisen yhtiön ruotsalaiselle Ratos-yhtiölle 116 miljoonalla eurolla. Sieltä matka jatkui neljä vuotta myöhemmin Isoon-Britanniaan, kun sijoitusyhtiö Bridgepoint osti Finnkino-ketjun toiminnan 500 miljoonalla eurolla. Vajaat kaksi vuotta myöhemmin eli alkuvuodesta 2017 maailman suurin elokuvateatteriketju AMC osti Finnkinon emoyhtiönä toimineen Nordic Cinema Groupin (NCG). Kauppahinta oli hulppeat 870 miljoonaa euroa.

Yleisesti ottaen AMC:ta pidetään amerikkalaisena yrityksenä, mutta todellisuudessa sen, ja samalla totta kai Finnkinon, tarina ulottuu Kiinaan. AMC:n omistavat Dalian Wanda -yhtiö sekä yleisesti ottaen Aasian rikkaimpana miehenä pidettävä Wang Jianlin.

Finnkino on siis viimeisten hieman yli kymmenen vuoden aikana matkannut melkoisen matkan, eikä sillä ole juurikaan tekemistä suomalaisen yritystoiminnan kanssa – muuta kuin niiltä osin, että Finnkino-elokuvateatterit omaavat melkoisen markkina-aseman Suomessa.

Fazer Food Service

Huoli pois, Fazer on edelleen suomalainen yhtiö, vaikka itsessään sen meille kaikille tutun Fazerin Sinisen suklaan resepti onkin peräisin ihan jostain muualta kuin Suomesta.

Sen sijaan Fazer Food Service ei ole enää osa suomalaiset yritykset -kategoriaa. Fazer nimittäin päätti myydä muun muassa päivittäin 130 000 lounasta suomalaisille valmistavan ruokapalveluyhtiönsä vuonna 2019 isobritannialaiselle Compass Group PLC:lle. Kauppahinnaksi muodostui 475 miljoonaa euroa, ja koko ruokapalvelutoiminta, johon kuuluu esimerkiksi Amica, siirtyi siis brittiomistukseen.

Nykyisin siis Fazer Food Service on osa monikansallista pörssiyhtiötä, jonka liikevaihto vuonna 2018 oli niinkin käsittämätön kuin 26 miljardia euroa.

Fazer Food Services ehti operoida osana Fazeria vuodesta 1976 lähtien, joskin sen toiminta perustui yrityskauppaan, jossa se osti Suomen markkinoilla vuodesta 1944 operoineen Työmaahuollon.

Lue myös:

🤷‍♂ Monenko sinä tiesit näistä Suomessa perustetuista yrityksistä olevan nykyisin ulkomaalaisomistuksessa? Oletko sinä huolissasi siitä, että suomalaisia yrityksiä myydään niin paljon ulkomaille? Osallistu keskusteluun joko alla olevassa ⬇⬇ kommenttikentässä tai sosiaalisen median kanavissamme!

3 Kommentit

  1. Jukka K. Korpela 12.07.2021
  2. Marja-Liisa Holappa 13.07.2021
  3. Jyrki Arosara 24.08.2021

Lisää kommentti