Yhteiskunta

Junan vauhti repii naiselta kohdun irti: 12 normaalia asiaa, joita keksimisensä aikaan vastustettiin erikoisista syistä – osa 1

Julkaistu

Nämä 12 arkipäiväistä asiaa saivat keksimisensä aikaan osakseen aimo annoksen vastustusta. Ja vielä melko erikoisilla perusteilla.

Mitä olisi elämä ilman polkupyörää, tietokonetta tai kynsilakkaa? Muun muassa nuo kaikki tyrmättiin aikanaan täysin turhina ja jopa vaarallisina keksintöinä, mutta varsin omituisin perustein.

Jälkeenpäin on hauska naureskella erikoisille syille, joiden vuoksi tietyt keksinnöt saivat aikaan pahennusta ja jopa vihamielistä vastustusta. Nykyään nämä asiat ovat täysin arkipäiväisiä, emmekä osaa kuvitella maailmaa ilman niitä. Muutos pelottaa, se on totta edelleen, mutta ehkäpä tämä lista tarjoaa hieman huojennusta. Muutos ei (aina) ole pahasta!

Listafriikki esittelee nyt kahdessa osassa julkaistavalla listalla kaksitoista nykypäivän mukavuutta, joita vastustettiin aikoinaan hyvin kummallisten syiden vuoksi. Listan jälkimmäinen osa tulee ulos huomenna.

Junan vauhti repii naisten kohdut irti

Täysin järjetön pelko junia kohtaan on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten uudet asiat ovat läpi ihmiskunnan historian nähty pelottavina. Teollinen vallankumous 1800-luvun vaihteen molemmin puolin mullisti Ison-Britannian yhteiskunnan, mutta kaikkia tekniikan ja tieteen edistysaskeleita ei katsottu hyvällä.

Höyrykäyttöisiä vetureita oli käytetty kaivoksilla jo vuosia, mutta syyskuussa 1825 höyryveturi veti ensimmäistä kertaa perässään vaunuja, joissa oli kyydissä ihmisiä. He olivat varmaankin kaikki miehiä, sillä jopa 80 kilometrin tuntivauhdilla puksuttavien hirvitysten uskottiin vahingoittavan naisen haurasta kehoa.

Kovan kiihtyvyyden, vauhdin ja voiman pelättiin repivän naisilta kohdut irti. Varsin spesifinen uhka, jonka ei ilmeisesti ajateltu kohdistuvan mihinkään muuhun elimeen.

Advertisement

Toiset sen sijaan pelkäsivät, että mitä tahansa sukupuolta oleva ihminen vain sulaisi niille sijoilleen junan mielipuolisessa vauhdissa.

Pyöräily on vahingollista

Britanniassa 1800-luvun puolivälin jälkeen kehitetty polkupyörä aiheutti monissa tuskaa ja ahdistusta. Viktoriaanisen aikakauden lääkärit vastustivat ja pelkäsivät pyöräilyä niin ankarasti, että alkoivat levittää täysin perättömiä väitteitä lajin vaarallisuudesta. Pyöräilyn sanottiin pilaavan erityisesti naisten kävelyn ja tekevän siitä jotain, mikä liikkeeltään muistuttaa sukeltamista. Mitä ikinä se sitten tarkoittikaan? Mutta pelottelutaktiikkana se oli varsin toimiva.

Lääkärit olivat myös sitä mieltä, että pyöräily jäytäisi ihmisen ihon rikki luihin saakka, mikä johtaisi niin sanottuihin ”polkupyöräkäsiin ja -jalkoihin”. Liekö termi tenniskyynärpää jalostettu näistä naurettavuuksista? Pyöräilyn pelättiin aiheuttavan myös pysyvät ”polkupyöräilykasvot”, jotka olivat tulosta kovasta tuulesta ja polkemisen aiheuttamasta rasituksesta.

Etenkin naisia kehotettiin välttämään pyöräilyä, jonka uskottiin muokkaavan heidän siroista vartaloistaan aivan liian maskuliinisia. Jos he nyt ylipäätään selviäisivät hengissä kidutukseen verrattavissa olleesta aktiviteetista.

Kun pyöräily rantautui ryminällä Atlantin toiselle puolelle 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä, olivat järjettömät uhkakuvat saatu ravisteltua pois, mutta vastustusta oli silti ilmassa. Yhdysvaltalaismediat julistivat kuorossa, että polkupyörä on vain hetken muotivillitys eikä välineelle nähty tulevaisuutta.

Viisi tietokonetta on tarpeeksi

Vuonna 1943 Thomas Watson totesi, että ”maailmassa on tilausta ehkä viidelle tietokoneelle”. Siinä oli Watsonin arvion mukaan tietokonemarkkinoiden laajuus. Varsin eriskummallinen lausunto, kun ottaa huomioon, että Thomas Watson oli IBM:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja.

Kun Watson oli vetovastuussa, kasvoi IBM:stä johtava reikäkorttien ja reikäkorttikoneiden valmistaja, joka hallitsi markkinoita. Reikäkortti on yksi vanhimmista välineistä, joka mahdollisti tiedon tallentamisen koneellisesti.

Advertisement

Vaikka Watson ei nähnyt tietokoneiden valtaavan maailmaa, niin silti hän suostui rahoittamaan niiden kehitystyötä. Ja olihan Watson sitä mieltä, että niitä tietokoneita EHKÄ tarvitaan kokonaista viisi kappaletta.

Montaako tietokonetta sinä käytät päivittäin? Läppäriä, pelikonsolia, älypuhelinta, autoa, mikroaaltouunia, televisiota – lista tietokoneista on loputon. Tai ainakin niitä on enemmän kuin viisi.

Pehmonallet johtavat ihmislajin tuhoon

Vuonna 1902 Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt oli mukana metsästysretkellä, jossa hän kieltäytyi ampumasta kiinniotettua ja -sidottua mustakarhua, koska hänen mielestään tapa oli epäurheilijamainen. Roosevelt kuitenkin kehotti muita päättämään karhun kärsimyksen.

Tapauksesta julkaistiin sarjakuvapiirros The Washington Postissa, mikä inspiroi keksijä Morris Michtomin luomaan Teddy’s Bear -nimisen lelun. Samoihin aikoihin pehmonalle oli keksitty myös Saksassa. Pehmonallesta tuli nopeasti erittäin suosittu.

Harmittoman oloinen lelu ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia, sillä eräs michiganilainen pappi julisti nallen koituvan ihmislajin tuhoksi. Syy synkkään uhkakuvaan oli Isä Esperin mukaan se, että pienet tytöt eivät enää leikkisi nukeilla. Ja jos tytöt eivät leiki vauvoilta näyttävillä nukeilla, niin he menettävät sisäsyntyisen halunsa tulla äideiksi. Tämä katolinen pappi kutsui pehmonalleja ”ihmislajin itsemurhan” välineeksi ja suurimmaksi vaaraksi, joka kansakuntaa uhkasi.

Esper kehotti vanhempia heittämään kaikki pehmonallet menemään ja kannustamaan tyttöjä nukkeleikkeihin: ”Kasvavan tytön äidinvaisto katoaa, jos hänen annetaan leikkiä luonnottomalla lelulla. Rakastava hoivaaminen pitäisi sen sijaan kohdistaa avutonta vauvaa muistuttavaan nukkeen.”.

Advertisement

Esper kirjoitti The Telegraph Herald -lehdessä, ettei ole koskaan nähnyt mitään kuvottavampaa kuin pieni tyttö halailemassa ja jopa pussailemassa tekoeläintä.

Autot eivät koskaan tule korvaamaan hevosia

Jos nykyään näkee hevosen vetämässä kärryjä, niin se on ihastuksen ja mainitsemisen arvoinen asia. Jokaisesta ohiajavasta autosta tuskin kukaan innostuu. Mutta tietenkin asia oli 1900-luvun alussa päinvastoin. Joskaan silloin autoja ei ihasteltu, kuten hevosvaljakkoja nykyään. Auto nähtiin täysin turhana ja aivan liian kalliina keksintönä, jotta siitä ikinä voisi tulla varteenotettavaa haastajaa hevosille.

Vuonna 1902 The New York Times kuvaili autoa epäkäytännölliseksi kapistukseksi ja sille povattiin yhtä huonoa tulevaisuutta kuin pirulliselle polkupyörälle. Ihmetystä aiheutti lähinnä se, että miksi kukaan vähänkään järkevä yrittäisi tuoda markkinoille samalla tavalla tuhoon tuomittua keksintöä. Artikkelin mukaan auton hinta ei laskisi koskaan niin alas, että siitä tulisi edes polkupyörän suosion veroinen liikenneväline – ja pyörää ei tuolloin todellakaan pidetty juuri minään.

No, toisin kuin The New York Times ja monet muut ennustivat, autoteollisuus ei romahtanut katastrofaalisesti. Ja taidamme edelleenkin käyttää myös polkupyöriä.

Kynsilakka on nopeasti unohtuva muotivillitys

Vuonna 1917 yhdysvaltalainen Cutex toi markkinoille ensimmäisen nestemäisen kynsilakan, joka oli millään tavalla verrattavissa siihen tuotteeseen, jota nykyään myydään yli 10 miljardilla eurolla vuosittain.

Kynsilakka ei kuitenkaan ollut välitön hitti, sillä kymmenen vuotta lanseerauksen jälkeen se julistettiin lontoolaiseksi hullutukseksi. Ja kenen toimesta? No tietenkin The New York Timesin, jonka toimituksessa on aikoinaan ilmeisesti vastustettu kaikkea mahdollista uutta ja ihmeellistä. Myös muotilehti Voguessa oltiin epäileväisiä, mutta lähinnä tuotteen turvallisuuden vuoksi.

Vielä vuonna 1932 yhdysvaltalaismedioissa pohdittiin, että kauanko tämä värillisten kynsien villitys voi muka vielä kestää.

Advertisement

Kauan”, kirjoittaa Listafriikki kirkkaansinisen kynsilakan koristamine sormineen.

Lue myös:

Advertisement
Kommentoi

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suosituimmat