Arkeologiset löydöt: Viime vuosien merkittävimmät paljastukset

Monet nykyään tehtävät arkeologiset löydöt tuntuvat asiaan vihkiytymättömille hyvin mitättömiltä asioilta. Mitä järisyttävää voisi enää löytyä?

Koko ajan arkeologit kuitenkin tekevät kaivauksissaan häkellyttäviä löydöksiä, mikä tarkoittaa, että historiaa on vielä tuhottomasti selvittämättä. Egyptin pyramidejakin on tutkittu vuosisatojen ajan, mutta niin vain ne tarjoavat edelleen uutta hämmästeltävää. Nämä aivan viimevuosina tehdyt arkeologiset löydöt ovat muuttaneet monia aiempia käsityksiä ja tapahtumien aikajanoja.

Listafriikki vie nyt lukijansa arkeologiselle matkalle, jolla kuitenkin tehdään jokunen lenkki myös paleontologian puolelle.

Vanhin ihminen Afrikan ulkopuolella

Tel Avivin yliopiston arkeologiryhmä oli vuonna 2002 tekemässä kaivauksia israelilaisella Karmel-vuorella ja tarkemmin sen Misliya-luolalla. Ensimmäistä kertaa kenttätöissä mukana ollut opiskelija kaivoi maasta esiin ihmisen leukaluun, jossa oli kiinni useita hampaita.

Tieto löydöksestä ja sen merkityksestä julkaistiin vasta vuonna 2018, sillä se oli vaatinut laajamittaiset tutkimukset. Leukaluu oli ensin kohdannut tiedeyhteisössä paljon epäilyksiä ja vaatinut vuosien vakuuttelut siitä, että iänmääritys todella piti paikkansa. Luu lähti maailmankiertueelle, jonka aikana monet asiantuntijat tekivät sille omia tutkimuksiaan huipputeknologiaa käyttäen, ja kaikki tulivat samaan lopputulokseen – kyseessä todella oli nykyihmisen, Homo sapiens, leukaluu.

Häkellyttävää tässä varsin mitäänsanomattomassa luun kappaleessa oli sen ikä. Eri tieteenalojen tutkijat analysoivat luolan maaperää, sieltä löytyneitä eläinten jäännöksiä, nuotiopaikkoja, työkaluja ja tietenkin leukaluuta itseään, ja tulivat siihen lopputulokseen, että ihminen oli ollut luolassa noin 177 000 vuotta sitten.

Sensaatiomaista tuloksista teki se, että ihmisen oli aiemman tutkimustiedon perusteella uskottu lähteneen Afrikasta suunnilleen 120 000 vuotta sitten. Luolan löydökset todistivat sen, että muuttoliike oli alkanut vähintään 50 000 vuotta oletettua aiemmin. Arkeologit käyttävät harvoin superlatiiveja, mutta tämän fossiilin voidaan sanoa olevan varhaisin Afrikan ulkopuolelta löydetty nykyihminen.

Viikinkiaikaa edeltävä miekka

Heinäkuussa 2018 Saga Vanecek oli perheensä kanssa kesäloman vietossa Etelä-Ruotsissa, kun hän löysi Vidöstern-järven pohjamudasta miekan. Kahdeksanvuotias Vanecek oli heittelemässä leipiä kesämökin rannassa, jossa järven vesi oli pitkän kuivan jakson vuoksi hyvin alhaalla. Kiviä kaivaessaan hän veti rannan mudasta esiin ikivanhan miekan.

Paikallinen arkeologi tutki esineen ja arveli sen olevan vähintään 1500 vuotta vanha, eli ajalta ennen viikinkien valtakautta. Puusta ja nahasta valmistetussa tupessa ollut noin metrin mittainen miekka oli säilynyt järven pohjassa erittäin hyvässä kunnossa, joskin se oli kauttaaltaan ruostunut. Arkeologien mukaan se on lajissaan täysin ainulaatuinen löydös koko Skandinavian mittakaavassa.

Lisätutkimuksissa järvestä löytyi myös 200-luvulta peräisin ollut rintaneula, ja Jönköpingin lääninmuseon asiantuntijat ovat arvelleet, että järvi on mahdollisesti toiminut jonkinlaisena uhripaikkana.

Luolamaalaukset Sulawesilla

Indonesialainen arkeologi ja luolatutkija löysi vuonna 2017 Sulawesin saarelta monen metrin mittaisen maalauksen entuudestaan tutkimattomasta Leang Bulu’Sipong 4 -luolasta. Hän lähetti siitä kuvan australialaiselle kollegalleen Adam Brummille, joka kertomansa mukaan reagoi näkyyn hyvin ammattimaisesti päästämällä ilmoille äänekkäästi vain yhden F:llä alkavan nelikirjaimisen sanan.

Valtava luolamaalaus kuvaa puhvelia, sikoja ja niitä keihään kanssa metsästäviä ihmisiä, joilla kuitenkin on lyhyt kärsä ja häntä. Ne ovat aikoinaan olleet kirkkaan punaisia, mutta aika on toki haalistanut värin. Maalausten on arvioitu olevan noin 44 000 vuotta vanhoja. Ne eivät tokikaan ole maailman vanhimpia luolamaalauksia, sillä Afrikasta on löytynyt lähes tuplaten vanhempia, mutta Sulawesin taideteos on julistettu ”maailman vanhimmaksi kuvitetuksi tarinaksi”, sen yliluonnollisten hahmojen vuoksi.

Vanhimmat kerronnalliset kuvat ennen Sulawesin löydöstä sijaitsevat Euroopassa, mutta ne on ajoitettu maalatuiksi noin 20 000 vuotta sitten. Sulawesin eläinhahmotkin ovat tähän mennessä lajissaan vanhimmat, sillä ne löivät Borneon saarelta löytyneet ennätyksen haltijat muutamalla tuhannella vuodella.

Tenean kadonnut kaupunki

Legendan mukaan joukko troijalaisia vankeja perusti Tenean kaupungin sen jälkeen kun kreikkalaiset olivat Odysseuksen ja valtaisan puuhevosen johdolla tuhonneet Troijan ja tappaneet suurimman osan sen asukkaista.

Tenea pysyi kuitenkin myyttinä yli 3000 vuoden ajan, kunnes vuonna 1984 arkeologi Elena Korka löysi tutkimusryhmänsä kanssa eteläisesssä Kreikassa sijaitsevan Chiliomodin kylän liepeiltä sarkofagin. Korka päätti, että alueelle on palattava ja siellä on tehtävä mittavampia kaivauksia – hänellä oli jo tuolloin epäilys löydön merkityksellisyydestä.

Aikaa kuitenkin kului, tällä kertaa ei vuosituhansia, mutta muutama vuosikymmen, ennen kuin Korka pääsi taas upottamaan lapionsa Chilimondin maaperään. Vuonna 2013 kaivaukset aloitettiin uudelleen.

Syyskuussa 2018 arkeologit löysivät muinaisen hautausmaan, jossa oli yhdeksän ihmisen jäänteet. Haudat olivat täynnä pronssisia ja kultaisia koruja, kultakolikoita, vaaseja ja muita arvokkaita esineitä, mikä kaikki viittasi siihen, että haudatut henkilöt olivat olleet hyvin varakkaita ja eläneet ylenpalttista elämää. Sellaista, josta troijalaiset olivat tunnettuja.

Hautausmaan lähistöllä tehtiin pian vielä suurempi löydös, kun kokonaisen kaupungin rauniot paljastuivat vanhaa katua seuraten. Kaupunki varmistui Teneaksi esimerkiksi siksi, että sen muurien sisälle oli haudattu lapsia, mikä myyttien mukaan oli siellä tapana.

Kaupunki oli täynnä koristeellisia pylväitä ja monihuoneisia luksuslukaaleja marmorista tehdyin seinin ja lattioin. Kaivauksissa löytyneiden koriste- ja käyttöesineiden sekä lukuisten erilaisten korujen tyylit ovat antaneet tutkijoille viitteitä siitä, että Teneassa oltiin tiivisti yhteydessä niin länteen kuin itään. Lokakuussa 2019 kerrottiin, että kaivauksissa oli löytynyt massiivinen kolmen altaan kylpyläkompleksi; jälleen osoitus asukkaiden yltäkylläisestä elämäntyylistä.

Kaivaukset jatkuvat, ja Korka odottaa innolla, minkälaisia salaisuuksia Tenean rauniot vielä paljastavatkaan. Muun muassa Oidipuksen, joka tietämättään meni äitinsä kanssa naimisiin, kerrotaan huhujen mukaan varttuneen Teneassa.

Suurin maya-rakennus

Meksikossa, Tabascon osavaltiossa, suoritettiin vuonna 2017 tutkimuslento, jolla kartoitettiin maastoa uutta teknologiaa, LiDAR:ia käyttäen. LiDAR-laser skannaa maaperää yläpuolelta ja luo siitä kolmiulotteisen kuvan tietokoneen ruudulle. Näin esimerkiksi metsän peittämistä alueista saadaan hyvä käsitys.

Aguada Fénix -seremoniapaikan löytyminen julkaistiin muutaman vuoden kenttätutkimusten jälkeen, kesäkuussa 2020. Tutkimuksen johtajana toiminut Takeshi Inomata kertoo, että vaikka kompleksi on kohdasta riippuen 10-15 metriä korkea, on rakennelmia niiden valtavan koon vuoksi mahdoton tunnistaa ihmisen tekemiksi. Varsinkin kun päällä on kasvillisuutta ja metsää.

Kivestä, savesta ja mullasta tehty 1,4 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä päätasanne on mayojen historian suurin yksittäinen rakennelma jättäen heittämällä jälkeensä sivilisaation kukoistuskauden aikaiset pyramidit. Maya-valtakunnan huippukausi oli vuosina 250-900, mutta Aguada Fénixillä on ikää 3000 vuotta. Radiohiiliajoituksella sen ikä määritettiin aikaan, jolloin maya-kulttuuri oli juuri alkanut syntymään.

Inomatan mukaan koko seremoniakeskuksen rakentaminen on vaatinut noin 5000 työntekijältä yli kuuden vuoden kokoaikaisen työpanoksen. Lähistöltä ei ole löytynyt asuinrakennuksia, joten on hankala sanoa, oliko paikka yhden yksittäisen yhteisön vai monen eri ryhmän yhteistyön tulosta. Jälkimmäiseen viittaa se, että kompleksin rakennelmissa on käytetty erilaisia materiaaleja kuin shakkilaudassa eli eri ryhmät ovat jättäneet oman kädenjälkensä yhteiseen kokoontumispaikkaan. Lisäksi keskukseen johtaa yhdeksän tietä, joita pitkin ihmiset ovat saapuneet juhlakulkueissa paikalle, ehkä pitkänkin matkan päästä.

Charenten reisiluu

Vuonna 2008 Lounais-Ranskassa, pienessä ja suurelle yleisölle vielä tuntemattomassa Angeac-Charenten kylässä paikallisen louhoksen työntekijät löysivät kaivauksissaan luun, selkänikaman, mikä ei sinänsä ollut mikään yllätys. Vuosien mittaan alueelta oli löytynyt paljon suuria luita, joiden arveltiin kuuluneen sukupuuttoon kuolleille mammuteille. Mutta tuo selkänikama oli jotain erilaista. Se oli moninkertaisesti isompi kuin mikään aiemmin löytynyt luun kappale – sen halkaisija oli 30 cm.

Paikalle tuotiin asiantuntija, joka ymmärsi heti mistä on kyse. Tuon kokoisia selkänikamia on ainoastaan valailla ja vuosimiljoonia sitten hävinneillä hirmuliskoilla. Alue pysyi koskemattoman kahden vuoden ajan, kunnes kesällä 2010 louhoksen omistaja antoi tutkijoille luvan käydä hakkuineen ja harjoineen töihin.

Sen jälkeen Charenten alueelta on löytynyt noin 7500 fossiilia, jotka kuuluvat vähintään 40:lle eri dinosauruslajille. Kesällä 2019 paksun savikerroksen alta löytyi tähän mennessä suurin ja painavin yksittäinen luu – se oli kaksi metriä pitkä ja painoltaan 500 kiloa. Ympäröivä maa-aines oli optimaalinen siihen, että massiivinen reisiluu oli säilynyt niin hyvässä kunnossa, sillä saman kokoisia luita on toki muualtakin maailmasta löytynyt, mutta monesti pahoin halkeilleina tai kokonaan painonsa vuoksi murskaantuneina. Tämä fossiili oli niin turmeltumaton, että siinä oli yli 140 miljoonan vuoden jälkeenkin mahdollista nähdä jänteiden kiinnityskohdat, sekä arpia. Tutkijoiden mukaan luu kuuluu myöhäisellä jurakaudella eläneelle sauropodille – pitkäkaulaiselle, neljällä jalalla liikkuneelle kasvinsyöjädinosaurukselle. Reisiluun perusteella on voitu päätellä, että tuo dinosaurus painoi eläessään 40-50 tonnia.

Myönnettäköön, että tämä löydös meni nyt sinne paleontologian puolelle, kuten seuraavakin, mutta annatte ehkä anteeksi!

Upein ikinä löydetty dinosauruksen fossiili

Vuonna 2011 kanadalainen kaivostyöntekijä löysi täysin tavallisena työpäivänään lähes täydellisenä säilyneen, 110 miljoonaa vuotta vanhan nodosauruksen fossiilin.

Paleontologit kiirehtivät paikalle, sillä yleensä dinosaurusten jäänteet ovat luita tai hampaita, eikä vuosimiljoonien ajan maahan hautautuneissa fossiileissa ole juurikaan jäljellä ihoa tai muuta pehmytkudosta. Tämän nodosauruksen luut eivät olleet edes näkyvissä, sillä sen nahka ja suomuista koostuva suojapanssari olivat lähes koskemattomat. Se oli hautautunut erittäin nopeasti muinaisen meren pohjaan, minkä vuoksi se oli säilynyt niin uskomattomassa kunnossa. Jopa sen suojapanssarin piikit olivat pystyssä eivätkä luuhistuneet, kuten olisi voinut olettaa.

Nodosaurus piti siirtää varovasti pois kaivoksen seinästä ja sen yksityiskohtainen putsaaminen otti 7000 työtuntia. Mutta lopulta vuonna 2017 tuo 1300-kiloinen ja 5,5-metrinen kaunokainen paljastettiin yleisölle Calgaryn lähellä sijaitsevassa museossa.

Nodosauruksen ihosta tehty yksityiskohtainen analyysi yllätti tutkijat vielä lisää, sillä sen eri sävyt viittasivat petoja vastaan kehittyneeseen suojaväriin, mikä tuntuu hassulta ottaen huomioon eläimen valtavan koon.

Royal Tyrrell -museon mukaan heidän nodosauruksensa on ”dinosaurusten Mona Lisa”, eivätkä he varmasti ole väärässä.

Harvinaisen värikäs hautakammio

Huhtikuussa 2019 Saqqarassa, Egyptissä tehtiin hämmästyttävä löytö tutkittaessa faarao Djedkare Isesille kuuluneita pyramideja. Nuo pyramidit oli rakennettu 4300 vuotta sitten. Arkeologiryhmä laskeutui juuri avatun rakennelman kapeita maanalaisia tunneleita pitkin syvemmälle pyramidiin, kun yhtäkkiä heidän eteensä avautui sarja huoneita, jotka oli koristeltu hieroglyfein ja uskomattoman hyvin säilynein ja värikkäin seinämaalauksin.

Seinissä luki, että holviin on haudattu arvovaltainen, faaraon avustajana valtion asioissa toiminut Khuwy-niminen mies, joka oli myös kuvattuna harvinaislaatuisissa kalkkikiviseiniin tehdyissä maalauksissa. Arkeologiryhmän johtajan Mohamed Megahedin mukaan löydös oli merkittävä siksikin, että Egyptin vanhan valtakunnan aikaan hautaholvin seiniin ei oikeastaan koskaan ollut tapana maalata kuvia haudatusta itsestään.

Hautakammion freskot näyttävät siltä, kuin ne olisi maalattu vain pari vuotta eikä useita vuosituhansia sitten. Kuvissa on miehiä veneissä, palvelijoita tuomassa ruokaa ja juomaa, hameisiin pukeutuneita lintuja, ja jokaista kuvaa ympäröi koristeellinen reunus. Uskomattominta on kuitenkin harvinaisen kirkkaina säilyneet värit.

Maailman vanhin panimo

Oluen panemisen arveltiin aiemmin olleen vain leivonnan sivutuote. Tämä ajatus jouduttiin kuitenkin hylkäämään, kun Stanfordin yliopiston tutkijat julkaisivat syyskuussa 2018 artikkelin Israelissa, lähellä Haifaa, tekemästään löydöksestä.

Tutkijat olivat keräämässä tietoa ravintokasveista, joita aluetta 14 000 vuotta sitten asuttaneet natufin-kulttuurin ihmiset olivat käyttäneet. He löysivät jo vuodesta 1956 saakka tutkitusta Raqefetin luolasta kolme noin 13 000 vuotta vanhaa kivistä morttelia sekä kuoppia, joissa oli mikroskooppisia jäänteitä raaka-aineista, joiden avulla ”vehnästä ja ohrasta on tehty viinaa”.

Oluen panemisen oli aiemmin ajateltu alkaneen noin 5000 vuotta sitten Kiinassa, mutta tämä tuore löydös paljastaakin ihmisen valmistaneen alkoholia paljon aiemmin. Natufin-ihmisten olut oli kuitenkin hyvin erilaista verrattuna siihen, mitä tänä päivänä juodaan – se oli nestemäisen sijaan puuromaisen paksua.

Oluella oli löydöksestä päätellen ollut osansa myös natufien uskonnollisissa seremonioissa, sillä alkoholin valmistuksessa käytettyä esineistöä on löytynyt tämän metsästäjä-keräilijä-yhteisön hautapaikoista.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentässä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme onko arkeologia lähellä sinun sydäntäsi. Oletko aina haaveillut olevasi Indiana Jones? 😉