#vainsuomijutut

Suuret suomalaiset huijaukset – 10 onnistunutta petkutusta

Julkaistu

Kotimaassakin osataan: Tässä tulevat pahimmat top 10 suomalaiset huijaukset!

Lähes viikottain joudumme lukea otsikoista, kuinka kansainväliset tahot huijaavat herkkäuskoisia suomalaisia. Mutta kyllä mekin osaamme – tässä tulevat pahimmat suomalaiset huijaukset.

Nämä suomalaiset huijaukset ovat laajalta vilppiskaalalta, sillä osa ei varsinaisesti vahingoittanut ketään, kun taas osan vuoksi uhrit ovat menettäneet valtavia summia rahaa.

Tämä on Listafriikki.com:n jatko-osa aiemmalle, kansainvälisistä huijauksista kertovalle listalle, ja täytyy sanoa, että kotimaiset petkutukset kamppailevat ihan tosissaan röyhkeyden määrässä.

Valelääkäri Esa Laiho

Valelääkäreitä on Suomessa paljastunut 2000-luvulla useita, mutta kuuluisin on varmasti Esa Laiho. Laiho jäi kiinni vuonna 2011, mitä ennen hän oli esiintynyt ja toiminut lääkärinä monella eri paikkakunnalla ja työskennellyt sekä julkisissa että yksityisissä sairaanhoidon toimipaikoissa.

Eritoten vanhustyön parissa valelääkärin uransa tehnyt Laiho oli hankkinut itselleen Pietarista väärennetyt tutkintopaperit, jotka vakuuttivat työnantajat. Laiho oli ennen Suomessa työskentelyä aikonut luoda lääkärin uran Yhdysvalloissa ja 1990-luvulla hänet hyväksyttiinkin muutamaan eri koulutusohjelmaan tekemään kliinistä tutkimustyötä tekaistun tutkintotodistuksen turvin.

Advertisement

Huijaus paljastui varsin nopeasti, kun ulkomailla valmistuneiden lääkäreiden laillistumisprosessia valvova virasto kävi kirjeenvaihtoa Laihon pietarilaisen opinahjon kanssa. Yliopistolta kerrottiin, että Laihon tutkintotodistus ei ole aito. Kun lääkärin ura ei onnistunut, rupesi Laiho tekemään lääkerikoksia: hän väärensi reseptejä, joiden avulla mustassa pörssissä käytiin kauppaa muun muassa hormonivalmisteilla. Lopulta Laiho jäi kiinni ja tuomittiin vankeuteen. 18 kuukauden vankilassa istumisen jälkeen hänet karkotettiin maasta.

Väärennetyn tutkintotodistuksen paljastuminen ja lääkerikoksista tuomituksi tuleminen rapakon takana eivät kuitenkaan estäneet valelääkärin uraa Suomessa. Heti Suomeen palattuaan Laiho hakeutui lääkäreiden laillistumisprosessiin pietarilaisten valepapereidensa turvin. Työpaikan hän sai välittömästi Laakson sairaalasta, Helsingistä.

Virheelliset lääkemääräykset, epämääräiset hoito-ohjeet, päätöksenteon välttely ja vastuun siirtäminen olivat herättäneet eri työpaikoilla ihmetystä, ja Laihon toiminnasta oli vuosien mittaan tehty Valviralle kymmeniä valituksia. Laihon oli jokaisen valituksen yhteydessä pelastanut iäkäs potilaskunta, jolla oli paljon sairauksia ja vaivoja, joten Valviran mukaan yhdessäkään kuolemantapauksessa ei voitu osoittaa, että syy olisi ollut puutteellisessa hoidossa. Valelääkärin tultua ilmi Valviran virkamiehiä on tuomittu virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Laiho jäi kiinni, kun Ilta-Sanomien toimittajan Arja Paanasen paljastusjuttu julkaistiin marraskuun 8. päivänä vuonna 2011. Paananen kirjoitti, että Suomessakin liikkuu Pietarista ostettuja, väärennettyjä lääkärin tutkintotodistuksia. Jo seuraavana päivänä Laiho oli poliisin kuulusteltavana.

Tuula Sariolan olematon kirjailijanura

Kaleva paljasti vuonna 2006 kahden vuosikymmenen ajan kestäneen valekirjailijatapauksen, jossa Tuula Sariolan 17 dekkaria osoittautuivat toimittaja Ritva Sarkolan (kuvassa) kirjoittamiksi. Kustantaja Gummerus julisti Kalevan paljastuksen uutisankaksi ja ”täydeksi pupuksi”, ja Sariola kertoi olevansa järkyttynyt huijausväitteestä. Sanoja saatiin pian syödä.

Koko huijausvyyhti lähti käyntiin sen jälkeen, kun kirjailijalegenda – ja Tuula Sariolan aviomies – Mauri Sariola kuoli vuonna 1985. Sarkola oli pariskunnan läheinen ystävä. Värikkäänä kirjailijana tunnetun Mauri Sariolan sureva leski oli aikakauslehdille mieluinen haastateltava ja muutama vuosi miehensä kuoleman jälkeen Tuula Sariola kertoi Seuran haastattelussa kirjoittaneensa kirjan. Sarkola luki haastattelun ja otti ystäväänsä yhteyttä: ”Mitä ihmettä sinä menit sanomaan?”. Sariola kuitenkin uskoi, että ihmiset unohtaisivat hänen letkautuksensa. Toimittajana Sarkola tiesi, että ihmiset rupeaisivat odottamaan kirjaa.

Advertisement

Niinpä Sarkola päätti auttaa ystäväänsä; olihan hän luvannut myös edesmenneelle Mauri Sariolalle pitävänsä huolta tämän vaimosta. Kaksikko sopi jakavansa kirjoituspalkkiot. Ensimmäinen kirja, Murha Sammatissa, julkaistiin vuonna 1989. Sopimukseen kuului, että Sariola maksoi Sarkolalle kerran vuodessa itse päättämänsä könttäsumman, eikä Sarkola kysellyt, mitä ystävä oli kirjoilla tienannut. Kirjat kirjoitettiin Mauri Sariolan kirjoitustyylillä, sillä niiden piti antaa sellainen käsitys, että tämä oli opettanut vaimoaan kirjoittamaan.

Oikeudessa naiset olivat eri linjoilla: Sarkolan mukaan hän oli täysin yksin vastuussa kirjoittamisesta ja ideoinnista, ja Sariola oli pelkkä nimi ja kasvot. Sariola taas väitti osallistuneensa kirjojen luomisprosessiin – hahmotellut juonta ja tapahtumia – yhdessä Sarkolan kanssa.

Kumpikin tuomittiin oikeudessa sakkoihin ja ehdolliseen vankeuteen törkeästä avustuspetoksesta. Vuosien aikana Sariola oli nostanut yli 45 000 euroa verottomia kirjastoapurahoja ja tienasi kirjojen myynnillä noin 160 000 euroa. Sariola oli myös hakenut valheellisin perustein taitelijaeläkettä, jota hänelle ei kuitenkaan oltu myönnetty. Apurahoja hän joutui palauttamaan noin 25 000 euroa. Sarkola taas joutui maksamaan laiminlyötyjä veroja, sillä verottaja katsoi hänen olleen Sariolan palkkalistoilla.

Jupakan jälkeen Ritva Sarkola jatkoi tuotteliasta uraansa kirjailijana, mutta omalla nimellään. Tuula Sariola ei ole julkaissut kirjallisia tuotoksia – mikä ei sinänsä yllätä.

Enkeli-Elisa

Viisitoistavuotias Elisa teki helmikuussa 2011 itsemurhan syömällä vanhempiensa lääkekaapista löytämiään pillereitä. Syy äärimmäiseen ratkaisuun oli vuosia jatkunut rankka koulukiusaaminen.

Vanhemmat, Miksu ja Riikka, olivat tietenkin surun murtamia. He päättivät, että tarina on kerrottava ihmisille. Sattumien kautta he tapasivat kirjailija Minttu Vettenterän, jota Miksu oli itse kiusannut aikoinaan koulussa. Anteeksi pyydettiin ja annettiin, ja Minttu lähti Enkeli-Elisaksi nimettyyn projektiin mukaan.

Advertisement

Miksu ja Riikka kirjoittivat nettipäiväkirjaa, Minttu muokkasi Elisan päiväkirjoja blogissaan julkaistavaksi ja kirjoitti samalla Elisan tarinasta kirjaa nimeltään Jonakin päivänä kaduttaa.

Vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana 40 000 suomalaista oli liittynyt Enkeli-Elisan Facebook-ryhmään. Vettenterä perusti Ei kiusata! -yhdistyksen, jonka kampanjoinnissa olivat mukana muun muassa Duudsonit. Mediat tarttuivat koulukiusaamiseen ennennäkemättömällä tavalla: Lehdissä julkaistiin laajoja artikkeleita, Vettenterä oli mukana 45 minuuttia -ohjelmassa, lääketiedeohjelma Akuutti pui Enkeli-Elisan tarinaa ja Poliisi-tv raportoi tapauksesta myös. Enkeli-Elisa ja koulukiusaaminen olivat kaikkien huulilla eikä kukaan epäillyt tarinan todenperäisyyttä.

Mutta sitten heinäkuussa 2012 julkaistu Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen artikkeli kyseenalaisti Elisan ja tämän perheen olemassaolon.

Kukaan toimittaja ei ollut kommunikoinut suoraan Miksun ja Riikan kanssa tai edes yrittänyt sitä, vaan kaikki tapahtui Vettenterän välityksellä. Kukaan ei ollut edes nähnyt vanhempia. Suomessa ei myöskään Elisan väitettynä kuolinpäivänä (tai muutamina päivinä ennen ja jälkeen) ollut kuollut yhtäkään 15-vuotiasta tyttöä. Elisan koulukaverit, opettajat, naapurit tai ylipäänsä kukaan perheen tuntenut ei ollut antanut haastattelua, mikä oli täysin ennenkuulumatonta: yleensä ihmisillä on tarve puhua.

Vaikka suomalaisille suurille medioille Enkeli-Elisa meni täydestä läpi, olivat epäilykset heränneet ultimaattisten totuuksien aarrearkussa: Vauva-lehden keskustelupalstalla. Vauva.fissä ihmeteltiin sitä, että kukaan ei muka tunne Elisaa. Outoa oli myös Elisan päiväkirjojen käsiala, joka muistutti Vettenterän omaa käsialaa. Lisäksi keskusteluissa kiinnitettiin huomiota kaikkien eri kirjoittajien eli Elisan, Miksun, Riikan ja Minttu Vettenterän teksteissä esiintyviin samanlaisiin sanoihin, lauserakenteisiin ja kirjoitusvirheisiin. Kuukausiliitteen artikkelin kirjoittaneet toimittajat Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg varmistivat kirjoitusmaneerit vielä asiantuntijalta.

Advertisement

Kaikki Nikkasen ja Silfverbergin esiin kaivamat seikat viittasivat siihen, että Enkeli-Elisan tarina on keksitty: Minttu Vettenterä on sekä Elisa, Miksu että Riikka.

Poliisi käynnisti tapauksesta esitutkinnan selvittääkseen oliko Vettenterä syyllistynyt petokseen, mutta syytettä ei koskaan nostettu. Väitettyään pitkään vastaan ja keksittyään toinen toistaan erikoisempia selityksiä Vettenterä myönsi keksineensä hahmot. Elisaa, Miksua ja Riikkaa ei ole olemassa. Silti hän pitää edelleen tänäkin päivänä kiinni kannastaan, että tapahtumat ovat tosia, vaikka juuri nämä henkilöt eivät olekaan.

Mitä ongelmia tällaisesta huijaamisesta sitten voi syntyä? Eikö ole vain hyvä, jos koulukiusaamisesta puhutaan? Nikkasen ja Silfverbergin haastatteleman asiantuntijan mukaan huolestuttavaa on se, että ”kauniina ikuiseen uneen vaipuneesta, nuoresta ja väärinymmärretystä naisesta annetaan romantisoitu kuva”. Elisan lopullinen ratkaisu oli ainoa väline tulla ymmärretyksi ja kuulluksi. Tiedetään varsin hyvin, että itsemurhat lietsovat itsemurhia etenkin niissä, jotka samaistuvat menehtyneen henkilön elämään ja/tai ongelmiin. Kritiikkiä saivat myös tiedotusvälineet, jotka eivät selvittäneet tarinan todenperäisyyttä, vaan esittivät ja uutisoivat henkilöt ja tapahtumat totena.

Advertisement
Advertisement
4 Comments

4 Comments

  1. Nimetön

    01.10.2021 at 06:40

    Terve! Jos huijauksista puhutaan niin listalle kuuluu kyllä U.T.E.L.E., Zinzino ja OneCoin. Jälkimmäisillä varsinkin on pumpattu suomalaisilta tehokkaasti rahaa ulkomaille lupailemalla, että ihan kohta voi alkaa köllöttelemään riippumatossa kun passiiviset tulot iskevät tosissaan.

    • Jenni Ollonqvist

      01.10.2021 at 13:19

      Moi!

      Totta, tunnettuja huijauksia kaikki! Kuten mainitsitkin, niin Zinzino ja OneCoin ovat ulkomaalaisia yrityksiä, joten siksi ne eivät tälle kyseiselle listalle istu. OneCoin olisi kuulunut aiemmalle huijauslistalle ja sitä silloin puntaroin.

      Utele taas oli minulle täysin uusi tuttavuus, mutta kommenttisi myötä tutustuin tähän Universal Theory of the Energies in Life on the Earth -teoriaan. Ja hiljaiseksi vetää 🤦‍♀️

  2. Jj

    01.10.2021 at 06:57

    Missäs Tommi Aura?

    • Jenni Ollonqvist

      01.10.2021 at 13:12

      Aaargh! Miten unohdin tämän aivan täysin!? Tommi Antero Aura olisi ehdottomasti kuulunut listalla! Koska onhan se melko hullua, että mies sai huijattua Helsingin kaupungilta asunnon avaimet esittämällä väärennettyjä ostokuitteja, vedätti verottajaa väärennetyllä kuitilla maksetusta varainsiirtoverosta ja sai pankista lainan keksityn lottovoiton avulla. Tietysti rikoslistalla on lukuisa määrä pienempiä petoksia. Ja samaan aikaan Aura oli mukana politiikassa Mäntsälän kokoomuksen vaalipäällikkönä.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

#vainsuomijutut

Varma vapun merkki on verrattain uusi juttu Suomessa: Mistä opiskelijoiden haalariperinne on saanut alkunsa?

Julkaistu

Lukijoiden kysymyksissä selviämme tällä kertaa sitä, mistä opiskelijoiden haalariperinne on saanut alkunsa.

Tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä pohditaan sitä, että mistä opiskelijoiden haalariperinne on saanut alkunsa. Aihe on varsin ajankohtainen, sillä nyt juhlitaan vappua!

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Mistä opiskelijoiden haalariperinne on saanut alkunsa?

Ainakin yliopistokaupungeissa on yksi varma vapun merkki: haalareihin pukeutuneet opiskelijat. Haalareita toki pidetään muutenkin erinäisissä riennoissa ja opiskelijabileissä, mutta tuskin mikään muu yksittäinen hetki vuodesta täyttää kaupunkien katuja haalariväellä yhtä paljon kuin vappu.

Moni varmasti muistaa vielä vuosienkin päästä sen hetken, kun veti opiskelijahaalarin ensimmäistä kertaa ylleen. Se oli merkki siitä, että kuuluu johonkin porukkaan. Vaikka useimmiten opiskelijakaverit ovat kaikki entuudestaan täysin outoja ja kotoisin ympäri Suomea, yhdistää tuo samanvärinen haalari tietyn alan tai tiedekunnan tai ainejärjestön opiskelijoita taustasta huolimatta.

Haalarilla on helppo rymytä menemään eikä ole niin väliä, vaikka sen kanssa laskisi laskiaisena lumista mäkeä tai istuisi huhti-toukokuun vaihteessa puiston märällä nurmikolla.

Advertisement

Vaikka opiskelijahaalarit ovat nykyään tuttu näky korkeakoulukaupungeissa, niin Suomessa opiskelijoiden haalariperinne on yllättävän lyhyt.

Perinne on matkittu Ruotsista, jossa tekniikan alan opiskelijoilla oli kaksi frakkia: toinen akateemisiin juhliin ja toinen ”rellestämiseen”. Koska kaikilla opiskelijoilla ei ollut varaa hankkia kahta frakkia, vetivät he bileisiin vaihtoehtoisesti esimerkiksi labratakkinsa tai työhaalarinsa.

Ensimmäisinä opiskelijahaalarit nähtiin 1960-luvulla Otaniemen teknillisen korkeakoulun opiskelijoilla eli teekkareilla. Haalarit saattoivat olla kesätöistä jääneitä työhaalareita tai yrityksiltä erilaisiin tapahtumiin hankittuja sponsorihaalareita.

Hiljalleen Suomen teekkareiden eri ainejärjestöt alkoivat hankkia yhteneväisiä haalareita, joilla nämä killat erottuivat toisistaan. Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin – 1980-luvulla – haalarit rantautuivat muihin korkeakouluihin; ensin osakuntiin ja sen jälkeen tiedekuntiin. Nykyisin haalareita käyttävät kaikki korkeakouluopiskelijat.

Lue myös:

Continue Reading

#vainsuomijutut

10 erilaista teoriaa siitä, miksi Suomen nimi on Suomi ja toisaalta taas Finland?

Julkaistu

Mistä Suomen nimi on lähtöisin? Miksi Suomi on muissa kielissä Finland? Tässä 10 teoriaa nimien takana.

Jos haluat tyhjentävän vastauksen siihen, miksi Suomen nimi on Suomi ja Finland, tulet pettymään. Teorioita on kyllä mitä mielenkiintoisempia, joten saat valita kymmenestä vaihtoehdosta mieluisimman.

Osa käy enemmän järkeen, mutta mistäs sitä tietää, vaikka se kaikkein oudoin teoria olisi lopulta oikea. Osa teorioista lähtee kyllä aika kovasti laukalle ja ovat lähinnä huvittavia.

Tässä kohtaa on tärkeää mainita, että sekä Suomi että Finland nimillä kutsuttiin alunperin pelkästään Varsinais-Suomea, josta nimitys levisi myöhemmin kattamaan laajemman alueen, jolla puhuttiin samanlaista kieltä. Se tulee listassa monessa kohtaa esille, mutta on hyvä pitää mielessä hämmennyksen välttämiseksi.

Kun olet lukenut nämä Listafriikin 10 teoriaa Finland ja Suomen nimien alkuperästä, kerro ihmeessä meille ja muille, mikä sinun veikkauksesi on! Väärin et voi vastata, koska kellään ei ole oikeaa tietoa.

Suomi, saame ja häme ovat peräisin samasta lainasanasta

Otin listan ensimmäiseksi kohdaksi kaikkein tuoreimman ja hyväksytyimmän teorian Suomen nimelle. Toki samaan hengenvetoon sanottakoon, että osa asiantuntijoista pitää tätä alkuperää liian monen sattuman summana ja siten epätodennäköisenä.

Melko varmaksi (tai niin varmaa kuin tällaiset asiat voivat olla) tiedetään, että häme ja saame ovat peräisin kantabaltinkielisestä žeme-sanasta, joka tarkoittaa alavaa maata. Myös vanha slaavilainen sana zemla tarkoittaa maata. Suomi on sanana hyvin samantyyppinen kuin häme ja saame, joten olisi luonnollista, että niillä on samat juuret.

Advertisement

Ongelma on kuitenkin se, että Suomi maantieteellisenä alueena ja kansana oli aikoinaan täysin eri asia kuin hämäläiset tai saamelaiset. Se tarkoittaa sitä, että žeme olisi täytynyt lainautua kahteen kertaan samaan kieleen, mikä on tutkijoiden mukaan lähes ennenkuulumatonta.

Mielenkiintoista on myös se, että Suomen nimi on liettuaksi Suomija ja latviaksi Somija, jotka siis eroavat täysin niiden sukulaiskielten Finlandia muistuttavasta sanasta.

Lainattu venäjän kielestä

Toinen lainasanaan perustuva Suomen nimi -teoria tulee Venäjältä. Vanhoissa venäläisissä kartoissa Lounais-Suomen alueen nimi on ollut Сумь (Sum). Näyttää ja kuulostaa kovasti samalta kuin Suomi!?

Muinaisten balttilaisten heimojen asutusta 900-luvulla kuvatessa, asui Suomen alueella saamelaisia, hämäläisiä (Емь) ja karjalaisia kansoja. Vasta tuhat vuotta myöhemmin nuo erilliset heimot ovat muodostaneet yhtenäisen kansan ja alueen.

Ennen kuin ruotsalaisten käyttämä Finland-nimi levisi itänaapuriimme, ei maamme kansoille ollut venäjän kielessä yhtä yhtenäistä sanaa. Suomi oli vielä 1700-luvullakin heidän kartoissaan ja ajatuksissaan vain pieni alue muiden joukossa.

Advertisement

Suomi tarkoittaa ihmistä

Toisen selityksen mukaan Suomi olisi alkuaan ihmistä merkitsevä muinaisindoeurooppalainen lainasana. (Tähän valtavaan kieliryhmään kuuluvat muun muassa romaaniset, germaaniset ja slaavilaiset kielet).

Monessa jo hävinneessä kielessä miestä ja ihmistä tarkoittava sana on ollut esimerkiksi guma tai gomo, joka on sitten varhaiskantasuomeen lainattu muodossa ćoma. Myöhemmin se on muokkaantunut sanaksi *sōmi ja lopulta meidän nykyään käyttämään sanaan Suomi.

Tämän teorian mukaan Suomi olisi sanana sukua muun muassa nykyisille liettuan žmuõ ja latinan homo sanoille. Kautta historian tunnetaan paljon kansoja, jotka ovat alkaneet nimittää itseään muista kielistä lainaamillaan miestä ja ihmistä tarkoittavilla sanoilla.

Sitten siirrytään hetkeksi tarkastelemaan Finland-sanaa! Jäljellä ovat vielä hauskimmat teoriat Suomi nimen takana.

Maailman laidalla

Fin on latinaksi loppu. Loppu siinä mielessä kuin se tarkoittaa reunaa tai rajaa. Englannissa on useita sanoja, joiden alkuperä on latinan fin-sanassa: final, viimeinen; finish, lopettaa; definition, määritelmä; infinite, ääretön.

Olemmeko siis lopun maa? Tavallaan kyllä.

Katolisen kirkon kartografit eli kartanpiirtäjät olivat 700-luvulla saaneet tehtäväkseen piirtää Pohjois-Euroopan rajoja. He seilasivat Itämeren aalloilla piirtäen alueiden ääriviivoja ja nimesivät silloin Ruotsin valtakunnan itäisimmän osan, nykyisen Varsinais-Suomen, fin landiksi eli maan lopuksi.

Advertisement

Kyseessä ei missään nimessä ollut maa tai valtio, kuten me sen nyt ajattelemme, vaan sillä tarkoitettiin kirjaimellisesti maailman laitaa. Ehkä he ajattelivat siellä olevan pannukakun reunan?

Kun Vatikaani alkoi agressiivisesti markkinoida katolista kirkkoa Ruotsin alueelle (kitkeäkseen pakanallisuutta ja ehtiäkseen paikalle ennen idän ortodokseja), tarttui fin land paikallisille pysyvään käyttöön. Sillä kuitenkin viitattiin vain läntiseen ja hyvin pieneen osaan nykyistä Suomea.

Muut kansat: hämäläiset, saamelaiset, inkeriläiset ja karjalaiset olivat tuolloin aivan erillään ”suomalaisista”.

Lue myös: Maapallo ei ole pyöreä – 10 uskomatonta väitettä Litteän Maan yhdistykseltä

Muinaisnorja ja viikingit

Finland-nimen alkuperän on arvuuteltu tulleen myös naapurimaista. Viikinkienkin käyttämässä muinaisnorjan kielessä on sana finnr, löytää, josta arvellaan riistaa etsivien ja metsästävien itäisen alueen asukkien saaneen nimensä. Toisaalta ensimmäisen vuosituhannen lopulla kaikki ihmiset viljelivät maata, metsästivät ja keräilivät ravintoa. Finnr on voinut tarkoittaa kaikkia Pohjois-Euroopassa eläneitä kansoja.

Vanhoista riimukivistä on myös löydetty viitteitä Finlandiin. Eräässä 1600-luvulla Ruotsin itärannikolta löydetyssä riimukivessä oli kirjoitettuna: ”biarn huk * ikulfriþ : raistu : stain : aftʀ : utrik : sun : sain * han * uaʀ : tribin : o * fin*lonti” , joka voidaan vapaasti kääntää: Bjǫrn ja Ígulfríðr pystyttivät tämän kiven poikansa Ótryggrin muistoksi. Hän kuoli Finlandissa.

Advertisement

Suomalaiset kansana oli kyllä tunnettu jo paljon ennemmin, mutta tuota kiveä pidetään yhtenä ensimmäisenä kirjallisena Finland-alueen mainintana; se on peräisin 1000-luvulta.

Toisaalta, kiveen hakatut fin ja lonti sanat oli kirjoitettu erikseen, joten Finlandin lisäksi niillä on voitu tarkoittaa ”vaeltajien maata”, ”metsästäjien maata”, ”soiden maata” eli periaatteessa mitä tahansa maata.

Lue myös: 10 kiehtovaa faktaa viikinkien elämästä ja kulttuurista

Ajanlaskun alussa oli Fennit ja Phinnoit

Suomalaiset tunnettiin jo ajanlaskumme alussa antiikin Roomassa. Ensimmäinen meihin viittaava maininta on vuodelta 98 roomalaisen tutkimusmatkailija Cornelius Tacituksen Germania-teoksessa, jossa esitellään Rooman valtakunnan rajojen ulkopuolella eläviä heimoja.

Hän kuvailee teoksessaan lyhyesti ”jossain Balttian koillisosissa” asuvaa Fenni-kansaa. Fennit olivat Tacituksen mukaan villejä, luonnossa asuvia metsästäjiä, jotka elivät sanoinkuvaamattomassa kurjuudessa ja köyhyydessä. Ihmisillä ei ollut kunnollisia majapaikkoja, hevosia tai aseita, mutta he olivat Tacituksen mukaan äärimmäisen tyytyväisiä vaatimattomaan elämäänsä eivätkä pelänneet tulevaa. Se hämmästytti monia maita kiertänyttä historioitsijaa.

Jep, Tacitus oli selvästi tutustunut suomalaisiin!

Advertisement

Vuosikymmeniä myöhemmin kreikkalais-roomalainen maantieteilijä Ptolemy teki karttakirjan, joka vuonna 150 mainitsee kansan nimeltä Phinnoi. Heitä asui Euroopassa nykyisen Puolan ja Liettuan alueella, mutta myös pohjoisemmilla alueilla. Skandinaviassa eleli myös Phinnoi-heimo, joka asutti pientä, saareksi kuviteltua, maa-aluetta.

Palataan sitten takaisin Suomen nimi -teorioihin.

Suomaalaiset

Suomea voisi tuhansin järvien maan lisäksi kutsua tuhansien soiden maaksi. Voisiko siinä olla ratkaisu nimiongelmaan?

Ihmiset ovat kaskenneet happamista suotyypeistä eroavia lettoja ja perustaneet asutuksia näiden maanviljelyyn hyvin soveltuvien, ravinteikkaitten alueiden läheisyyteen. He asuivat siis soisella maaperällä, suomaalla.

Tätä alkuperää tukee meidän kansamme nimi; miksi olemme suomalaisia emmekä suomilaisia. Se selittyisi sillä, että alunperin olemme olleet suomaalaisia, joka on ajan mittaan lyhentynyt yhdellä kirjaimella. Jostain syystä alueen nimeksi oli kuitenkin tullut Suomi.

Tässä teoriassa saadaan luotua monien kaipailema yhteys Suomen ja Finlandin välille.

Advertisement

Englanninkielinen sana fen tarkoittaa suomeksi suota, ja vielä tarkemmin ottaen lettoa. Muissakin germaanisissa kielissä tuota suotyyppiä kutsuttiin samantapaisella sanalla. Nykyisen Lounais-Suomen alueella kauppaa käyneet ulkomaalaiset alkoivat kutsua soista maa-aluetta Fen/Finlandiksi.

Tässä teoriassa osuu kaikki kohdalleen.

Paitsi se, että Suomi-nimitys levisi verrattain myöhään soisimpiin osiin maatamme. Miksi länsirannikon saaristoisella alueella elävät ihmiset olisivat kuvailleet itseään soilla asuviksi suomaalaisiksi?

Myöskään kielitieteitä tutkivat etymologit eivät pidä suomaa/fenland -teoriaa uskottavana.

Kalannahkavaatteet?

Germaanisissa kielissä (esim. saksa ja englanti) fin tarkoittaa evää. Ruotsin itäistä aluetta piirtäneet kartoittajat luonnostelivat Lounais-Suomen rannikon evän muotoiseksi, koska siltä se näytti mereltä päin. Siitä tuli nimitys ”evämaa”, Finland.

Harvassa syntytarinassa on selitys sekä Suomen että Finlandin alkuperälle, mutta kalateoria raksittaa kummankin kohdan.

Advertisement

Rannikolla asuville kansoille kalastus oli tärkein tapa hankkia ravintoa. Suomen nimi on tämän teorian mukaan johdettu sanasta suomu. Kalansuomut voivat viitata pakanauskontojen totemismiin, jossa ihmisillä on yliluonnollinen yhteys johonkin eläimeen; tässä tapauksessa kalaan. Se selittäisi, miksi muinaissuomea puhuva kansa olisi alkanut viitata itseensä kaloihin liittyvällä sanalla.

On myös epäilty, että suomu-johdannainen olisi perua alueen ihmisten käyttämistä, kalannahkaisista vaatteista. Onko jo vähän kaukaa haettua?

Maa, joka on meille suotu

Suomen nimen on erään oletuksen mukaan ajateltu tulleen verbistä suoda. Sillä on tarkoitettu sitä, että upea maa on sen asukkaille suotu. Ylistyksessä on menty jopa niin pitkälle, että on Suomen on sanottu olevan ”Jumalan suoma” maa ja siitä nimitys olisi peräisin.

Tätä teoriaa tukisi se, että suoda-verbistä on johdettu erisnimi Suoma, joka sata vuotta sitten oli hyvinkin yleinen naisen nimi. Siitä saadaan pienesti muokkaamalla myös etu- ja sukunimenä käytetty Suomi. Nimi Suomi on muuten 1900-luvun alusta alkaen rekisteröity alle sadalle miehelle ja naiselle.

Suoda-verbi on saanut kannatusta Suomen alkuperänä myös sen takia, että maassa asuneita ihmisiä on pidetty erityisen hyvänsuopina.

Tämä näkemys on vähän ristiriidassa listan viimeisen kohdan kanssa.

Advertisement

Riidanhaastajat

Nimi Suomi on peräisin suomia-verbistä. Se voi tarkoittaa arvostelua tai moittimista, kun joku on käyttäytynyt huonosti eikä ole uskonut kieltoja ja käskyjä.

Suomia-sana tarkoittaa myös konkreettisempaa lähestymistapaa: pieksämistä, hakkaamista ja selkään antamista. Sen on arveltu olleen maamme nimen lähtökohtana, koska suomalaiset ovat olleet tunnetusti kovia tappelemaan.

Onko tämä kaikkein järkeenkäyvin vai hulluin teoria? Itse en voi uskoa, että tällaista on ihan kirkkain silmin esitetty.

Sanomattakin lienee selvää, että Suomen ja Finlandin alkuperistä ei ole päästy tutkijoiden keskuudessa yhteisymmärrykseen.

On kuitenkin yksi asia, josta ollaan samaa mieltä: Finland on aina viitannut maantieteelliseen alueeseen ja on muualla asuvien ihmisten antama nimi. Suomi taas on kansan itse itselleen antama nimi, joka perustuu yhteiseen kieleen ja heimoon.

Advertisement

Lue myös:

Continue Reading

#vainsuomijutut

10 asiaa, joista tietää olevansa suomalainen – Moniko pitää paikkansa sinun kohdallasi?

Julkaistu

Tältä listalta voit tarkistaa, miten suomalainen olet. Moniko kohta osui ja upposi?

Jos joskus mietityttää, että oletko oikeasti suomalainen, niin voit tarkistaa tältä listalta moniko kohta pitää kohdallasi paikkansa. Tällä on hyvä lasketella huomisen itsenäisyyspäivän viettoon!

Tämä lista on tehty kaikella rakkaudella ja aimoannoksella itseironiaa ja pilkettä silmäkulmassa! Mitään ei tarvitse hävetä ja kaikesta saa ja pitää olla ylpeitä – sillä tällaisia me suomalaiset olemme. Halusimme tai emme.

Jonotus. Ah, niin ihana jonotus.

Se on hassua, miten usein suomalaiset naureskelevat ”muiden suomalaisten” innokkuudelle jonottamaan. Jännä, miten ne ovat aina ne ”muut”, mutta en minä!

Suomalaiset jonottavat ilmaisia ämpäreitä ja lentokentällä suomalaiset jonottavat malttamattomana pääsyä ahtaaseen koneeseen, vaikka terminaalissa olisi paljon mukavampi istuskella ja odottaa, että jono hälvenee.

Miten on, asuuko sinussa pieni salainen jonottaja, joka naureskelee muille, mutta tuntee joka kerta piston sydämessään, koska tietää itsekin syyllistyvänsä aivan liian huonon maineen saaneeseen jonottamiseen?

Ehkä me siksi katsomme itsenäisyyspäivän vastaanottoa, että siihen jonossa seisomiseen on niin helppo samaistua!?

Advertisement

Loppumaton valitus, mutta voimakas puolustus

Oletko kova valittamaan? Jos vastasit kyllä, omaat yhden merkittävimmistä suomalaisista ominaisuuksista. Me valitamme lumesta, lumettomuudesta, kylmistä kesistä ja toisaalta kuumuudesta, työstä ja sitten taas siitä, että ei ole töitä, hallitus on kuraa, mutta ei se vaihtamalla ainakaan parane… Lista on loputon. Syyllistytkö jatkuvaan valitukseen? Ei se mitään – kuuluu suomalaiseen luonteeseen.

Mutta auta armias, jos joku ulkomaalainen menee vahingossa sanomaan poikkipuolisen sanan Suomesta. Kuka kumma uskaltaisi!? Jos joku menee arvostelemaan vaikka meidän kalliita hintojamme tai talven pimeyttä, nousee suomalaisten ihokarvat pystyyn, päässä sumenee ja silmissä lyövät helvetin lieskat.

Siinä vaiheessa kaikki omat valituksen aiheet unohtuvat (vaikka olisi juuri kironnut samoja asioita) ja suomalaiset siirtyvät puolustus- tai paremminkin hyökkäyskannalle.

Turvaväli – pandemialla tai ilman

Kuvat suomalaisista bussipysäkillä ovat jo klassikkokamaa. Sopiva etäisyys kanssaihmiseen on vähintään se kaksi metriä – suomalaiset ovat tarkkoja omasta reviiristään eikä liian lähelle toista ole sopivaa mennä. Siinähän voi kaikkein pahimmassa tapauksessa käydä niin, että joutuu juttelemaan jonkun ventovieraan kanssa. Se on aivan sama, vaikka sataisi kaatamalla – jos katoksessa on vain yksi ihminen, on se hänen henkilökohtaista tilaansa.

Siinä mielessä muutaman vuoden takaiset, koronapandemiaan liittyneet turvavälisuositukset eivät hirveästi suomalaisia hetkauttaneet. Me kun olemme tottuneet muutenkin pitämään kunnolla etäisyyttä, ellei kyseessä ole perheenjäsen tai kaveri. Muu maailma joutui nupisten sopeutumaan siihen, mikä meiltä käy luonnostaan.

Sama juttu kaikissa julkisissa kulkuvälineissä tai vaikkapa virastoissa asiointia odottaessa: jos istuminen tarkoittaa samalla sitä, että joutuu jonkun tuntemattoman viereen, on kaikkien kannalta parempi vain jäädä seisomaan.

Tapasi saunoa paljastaa suomalaisuuden

Onhan saunoja muuallakin kuin Suomessa, eikä saunominen varsinaisesti ole mikään maailman eksoottisin asia. Suomessa varmasti on eniten saunoja per asukas ja meidän saunamme ovat niitä ainoita oikeita.

Eksoottista, ja ulkomaalaisille vähän pelottavaakin, suomalaisesta saunasta tekee meidän omalaatuinen tapamme saunoa.

Advertisement

Mietipä miten sinä saunot. Onko sinusta täysin normaalia istua alasti vieri vieressä ventovieraiden kanssa, pahimmassa tai parhaassa tapauksessa vastakkaista sukupuolta olevien kanssa? Kuuluuko löylyä heittää niin että irvistyttää? Juodaanko saunassa tuopillinen vettä vai vaivalla väsätty virkistävä vihersmoothie vai pullo (toisensa perään) olutta? Onko lumihangessa pyöriminen perusjuttuja?

Tai entäs se, että kaveria hakataan puun oksilla?

Raha-asioista EI puhuta! Paitsi…

Raha-asioista ei sovi puhua, ja ainoa, joka tietää palkkasi, on puolisosi. Jos hänkään. Toisen palkkaa ei ole sopivaa kysyä eikä varsinkaan kertoa omaansa, jos sitä ei kysytä. Ja kuka sitä nyt edes kehtaisi kysyä?

Tähän kirjoittamattomaan sääntöön on tietenkin poikkeus. VEROTIEDOT! Kun suomalaisten verotiedot lävähtävät loppuvuodesta julkisiksi, ovat kaikki vapaata riistaa. Julkisuuden henkilöiden tulot ruoditaan mediassa viimeistä senttiä myöten ja silti jokainen väittää, että ei kyllä kiinnosta pätkääkään.

Eipä.

Verotietojen tullessa julki on myös täysin sallittua kytätä ja selvittää, että mitähän se naapuri nyt onkaan tienannut. Ja tulla siitä luonnollisesti kateelliseksi.

Advertisement

Voi naapurikateus; siihen pienen aasinsillan kautta. Suomalainenhan on ainoa, joka on valmis maksamaan satasen, ettei naapuri saisi viittäkymppiä. Nyt rehellisesti: tunnistatko kyseisen luonteenpiirteen itsestäsi?

Kaikki Suomeen liittyvä ulkomailla sulattaa sydämen

Oli se sitten Marimekkoa, Muumeja tai Iittalaa, on suomalaisen sydän sulatettu, jos niitä tulee ulkomailla vastaan. Se on jännä juttu, sillä eiväthän ne Suomessa ollessa säväytä samalla lailla, kun kaikilla on jotain kotimaista designia kotonaan. Voiko sanoa, että suomalaisen kodin tunnistaa Marimekosta ja Iittalasta? Varmasti lähes kaikki omistavat jotain kyseisten yritysten tuotteita.

Johtuuko kansallisylpeys tässä kohtaa siitä, että olemme maailman mittakaavassa niin pieni maa ja kansa, että kaikki Suomeen viittaava on sen kuuluisan torijuhlan paikka? Kun Suomi mainitaan kansainvälisissä uutisissa, on se uutisen paikka. Kun Suomi mainitaan elokuvissa tai tv-sarjoissa, on se vähintäänkin listan paikka. Onkohan mikään muu kansakunta yhtä innoissaan oman maansa mainitsemisesta kuin me?

Lue myös: Torille! 10 kohtausta, joissa Suomi mainittu

Maito on erinomainen ruokajuoma

Tuskin missään muualla juodaan yhtä paljon maitoa ruoan kanssa. Muuten kyllä juodaan eli kahvin ja teen kanssa tai ihan itsekseen terveellisyytensä vuoksi. Mutta ei ruokajuomana.

Monelle suomalaiselle maito on kuitenkin se ainoa oikea juoma ruokailtaessa. Siihen opitaan jo pienestä pitäen kotona ja koulussa, ja ainakin siellä, missä itse kävin ala-astetta, oli pakko ottaa lounaalla maitoa. Nykyään juodaan paljon vettä, mutta kyllä sillä maitopurkilla taitaa olla pysyvä paikka suomalaisessa ruokapöydässä.

Miten teidän kotona?

Advertisement

Otat kengät pois sisällä

Siis tottakai kengät otetaan pois, kun mennään sisälle.

Suomalaisten on erittäin vaikea ymmärtää, että sisällä oltaisiin kengät jalassa. Niin ei tehdä kotona eikä vieraisilla. Miksi kukaan käyttäisi kenkiä sisällä? Tulee sotkua ja eihän kenkiä ole tarkoitettu pidettäväksi jalassa 18 tuntia päivässä. Näin kuitenkin on muualla. Kengät jaloissa marssitaan sisälle oli sitten kesä tai talvi.

Esimerkiksi Irlannissa jos mennään kyläilemään ja vieras riisuu eteisessä kenkänsä, pidetään sitä todella outona ja aivan liian tuttavallisena eleenä. Eli on fiksumpaa marssia peremmälle kuraisilla saappailla.

Jääkiekko on maailman tärkeintä…

…ainakin toukokuussa. Isänpäivän perinteistä Karjala-turnausta voi seurata vähän toisella silmällä, mutta kun MM-kisat alkavat keväällä kolkutella oven takana, kuoriutuu koloistaan miljoonia suomalaisia lätkäfaneja, joille mikään muu ei merkitse sillä hetkellä enemmän kuin Leijonat. Pelipaita kaivetaan kaapista, karjalalippis ylähyllyltä ja yhtäkkiä kaikki ovat asiantuntijoita. Torille! Ihanaa, Leijonat, ihanaa!

Suomalaiset tietävät tasan tarkkaan, mitä luvut 4-1, 6-1, 3-1 ja 4-3 tarkoittavat. Vai onko niitä jo kenties liikaa!?

Ruotsin kielen taito on hataralla pohjalla. Paitsi…

Advertisement

Suurimmalla osalla suomea äidinkielenään puhuvista suomalaisista on toisen kotimaisen taito parhaimmillaankin hataralla pohjalla. Vaikka sitä on vuosikaupalla opiskeltu koulussa, ei ruotsiksi keskusteleminen vain meinaa onnistua. Vai johtuneeko uskalluksen puutteesta?

Oli miten oli, on yksi asia, jonka jokainen suomalainen osaa täydellisesti ruotsiksi. Arvaatko? Liippaa läheltä tuota äskeistä listan kohtaa.

Kaikki osaavat laulaa Den glider in -kappaleesta ainakin kertosäkeen. Sanasta sanaan ilman mitään ongelmia.

Lue myös:

Continue Reading

#vainsuomijutut

Miksi Venäjä hyväksyi Suomelle oman rahan? Näin Suomen valuutaksi tuli aikoinaan markka

Julkaistu

Nyt vastataan siihen, että miten ja miksi Suomen valuutaksi tuli aikoinaan markka.

Miten Suomi sai aikoinaan oman valuutan ja miksi rahayksikön nimeksi tuli markka? Tänään Listafriikki selvittää vastauksia näihin kysymyksiin.

Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että Suomen valuutasta tuli markka ja oikeastaan vielä ihmeellisempää on se, että Venäjä hyväksyi Suomen suuriruhtinaskunnalle oman rahayksikön. Suomessa oli nimittäin oma valuutta vuosikymmeniä ennen itsenäistymistä.

Olisi mukava kuulla, minkälaisia markkoja Listafriikin lukijat ovat käyttäneet? Itse 1980-luvulla syntyneenä muistan maksaneeni kaksilla erilaisilla markoilla ja penneillä – epäilisin, että tilanne on sama monella teistäkin. Nyt toki on jo vaikea kuvitella käyttävänsä muuta kuin euroa, sillä sen kanssa on asioitu koko aikuisikä.

Tekeekö joku muuten vielä laskutoimituksia päässään ja kertoo kaikki hinnat kuudella? Ja siis kysyn ihan tosissaan ja mielenkiinnosta. Kerro kommenttikentässä artikkelin alapuolella!

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Advertisement

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Miksi Suomen valuutaksi tuli markka?

Nyt ollaan jo reilut kaksi vuosikymmentä eletty euro-aikaa, mutta mennään tämän kysymyksen myötä hetkeksi sitä edeltäneeseen aikaan eli Suomen markkaan.

Suomessa ruvettiin käyttämään valuuttana markkaa paljon ennen kuin maastamme tuli itsenäinen. Historian saatossa Suomessa on käytetty useita erilaisia valuuttoja turkiksista roomalaisiin kuparirahoihin ja Ruotsi-Suomen aikaisiin hopearahoihin: äyreihin, markkoihin ja taalereihin. Markka taas on vanha jalometallien, kuten kullan ja hopean, painomitta, mistä se aikoinaan kätevästi omaksuttiin monen Euroopan valtakunnan rahayksiköksi.

Kun Suomi oli 1700-luvulla Ruotsin ja Venäjän kiistakapula, kiersi ja kelpasi meidän mailla molempien valtakuntien rahat. Mutta kun Suomesta tuli vuonna 1809 osa Venäjää, julistettiin rupla samalla kertaa viralliseksi valuutaksi.

Suomen suuriruhtinaskunnassa, 1800-luvun puolessa välissä, senaatin valtiovaraintoimituskunnan päällikkö Fabian Langenskiöld pommitti Pietaria ahkerasti kirjeillä, vaikka Suomen rahaolojen uudistaminen oli ollut vireillä jo aiemminkin. Langenskiöld sai juurrutettua venäläisten valtaapitävien päähän, että Suomi on liian pieni kansakunta käyttämään mahtavaa ruplaa.

Advertisement

Uudistusta perusteltiin myös sillä, että Suomi tarvitsee ulkomaisia lainoja rakentaakseen rautateitä ja kehittääkseen maanviljelyä. Lainat saatiin hopeavaluutoissa, joten Suomenkin olisi päästävä hopeakantaan. Vaikka ruplakin oli periaatteessa hopeavaluutta, oli setelien vaihdettavuus hopeaan jouduttu 1850-luvulla käydyn Krimin sodan vuoksi lopettamaan. Siksi setelien arvo oli heikentynyt ja hopeakolikot olivat käytännössä hävinneet kierrosta.

Vuosien vääntämisen jälkeen Suomi sai vuonna 1860 keisari Aleksanteri II:lta luvan alkaa käyttää omaa valuuttaa, markkaa, jonka arvo oli neljäsosa ruplasta. Rahauudistuksen vei lopulta finaaliin J. V. Snellman suomenmielisine kumppaneineen. Tietenkään mikään uudistus ei käy yhdessä yössä, joten valuutan irrottaminen ruplasta, kolikkojen lyöminen ja rahan sitominen hopeakantaan otti oman aikansa. Vuonna 1865 markasta tuli täysin itsenäinen valuutta eikä venäläinen seteliraha enää kelvannut laillisena maksuvälineenä. Hopearuplat kuitenkin säilyivät markan rinnalla käytössä; hopearupla oli neljän markan arvoinen.

Missään muualla markka ei ollut tuolloin virallinen valuutta, sillä Saksassakin markka otettiin nimenä käyttöön vuosikymmen myöhemmin. Kuten jo edellä mainittiin, oli markka kuitenkin aiemmin ollut käytössä, ja se oli esimerkiksi Ruotsi-Suomen rahayksikkö vuoteen 1776 saakka.

Nimen keksiminen Suomen omalle valuutalle ei ollut mikään läpihuutojuttu ja ehdolla oli monia hyviä ja vähän vähemmän hyviä vaihtoehtoja. Miltä kuulostaisi, jos olisimme makselleet saikoilla, muruilla, heljoilla, suomoilla, oravilla, valioilla tai vaikkapa kauneilla? Aiheesta käytiin sanomalehdissä kiivasta keskustelua. Kansalliseepos Kalevalan koonnut Elias Lönnrot liputti lämpimästi vanhastaan tutun markan puolesta, joka sitten lopulta veikin voiton.

Vaikka rahauudistus oli pitkälti suomenmielisten eli fennomaanien ajama, ei oman rahayksikön käyttöönotto ollut niinkään väline taloudelliseen eristäytymiseen Venäjästä, vaan paremminkin integraatio lähimpiin kauppakumppaneihin, joiden valuutat olivat hopeakannassa. Uudistuksen tavoitteena oli vakauttaa Suomen rahan arvo suhteessa kauppakumppaneiden, tärkeimpänä muiden Pohjoismaiden ja Saksan, hopeavaluuttoihin.

Advertisement

Vuonna 1878 Suomen ja Venäjän valuutat erkanivat toisistaan lopullisesti ja hopearuplien käyttö laillisena maksuvälineenä päättyi, sillä markka sidottiin kultakantaan. Hopean hinta oli kääntynyt laskuun, joten valtio toisensa jälkeen siirtyi kultakantaan. Tuolloin Suomen markka oli samanarvoinen monen muun Euroopan valuutan, esimerkiksi Saksan markan ja Ranskan frangin kanssa.

Tällainen oli Suomen markan alkutaival!

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme, ikävöitkö markkaa vai peukutatko euroa. 

Lue myös:

Continue Reading

#vainsuomijutut

Erikoisten urheilulajien luvattu maa ja outo salaliittoteoria – Onko Suomea oikeasti olemassa?

Julkaistu

Tänään nostetaan vainsuomijutut -kategoriasta esittelyyn muun muassa omituinen salaliittoteoria, joka kyseenalaistaa meidän kotimaamme todellisuuden: Onko Suomea olemassa?

Listafriikki kaivelee arkistojen kätköistä huippulistoja, jotka ansaitsevat nousta kaikkien luettavaksi. Tänään esittelyssä ovat hulluimmat urheilulajit, joiden mestaruuksista Suomessa on juhlittu, sekä äärimmäisen omituinen salaliittoteoria – onko Suomea olemassa?

Seuraavan viikon ajan Listafriikki ottaa hieman kevyemmin, kun lomailemme koti-Suomessa. Julkaisemme kuitenkin eri kategorioista mielenkiintoisia listoja, ja ensimmäisenä vuoronsa saa #vainsuomijutut -kategoria. Sieltä löytyvät kaikki nimenomaan Suomea ja esimerkiksi suomen kieltä käsittelevät listamme.

Mutta nyt siis salaliittoteorioiden ja erikoisten lajien pariin! Oletko sinä osallistunut joihinkin näistä mestaruuskilpailuista?

Salaliittoteorioiden aatelia: Onko Suomea olemassa?

Monenlaisia juttuja on Listafriikissä kirjoiteltu, mutta Suomen olemassaolon kyseenalaistava salaliittoteoria on ehdottomasti sieltä erikoisimmasta päästä.

Reddit-yhteisöpalvelussa täydestä vitsistä käyntiin lähtenyt huhu on kiertänyt internetin ihmeellisessä maailmassa vuodesta 2015 lähtien ja aina tasaisin väliajoin se putkahtelee ilmoille uutiskynnyksen rikkoen.

Todistusaineisto on tähän salaliittoteoriaan uskovien mielestä vankkumaton; useimpia todisteet naurattavat. Mutta täytyy sanoa, että kyllä monenlaista väitettä on saatu kehitettyä sen puolesta, että mitään Suomea ei olekaan.

Advertisement

LUE LISTA TÄÄLTÄ: Suomea ei ole olemassa! 10 salaliittoteoriaa tukevaa väitettä

Kesäpilkistä hankikusemiseen – Suomessa kamppaillaan erikoisten urheilulajien mestaruuksista

Tämä lista erikoisten lajien mestaruuskisoista sopii hyvin yhteen Suomen olemassaoloa kyseenalaistavan listan kanssa. Omituisia urheilulajeja pidetään myös todisteena siitä, että eihän tuollaista maata voi oikeasti olla olemassa.

Mutta kyllä vain: meillä kilpaillaan ihan todellisesti mitä oudompien lajien mestaruuksista. Listallemme eivät päässeet saunominen tai eukonkanto, vaan nyt mennään vähän tuntemattomampien lajien pariin.

Maailmanmestaruudesta on Suomen kamaralla kamppailtu muun muassa puunhalauksessa, piereskelyssä ja rautakankikävelyssä. Oletko sinä kenties osallistunut johonkin listan kisailuista?

LUE LISTA TÄÄLTÄ: Top 10 hulluimmat lajit, joiden mestaruuksista Suomessa on kamppailtu

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä listoista:

Continue Reading

#vainsuomijutut

Juhannuksen selviytymispaketti: Juhannustaikoja, maailman vahvimpia alkoholijuomia sekä ”parhaita” neuvoja krapulan hoitoon!

Julkaistu

Listafriikin selviytymispaketti kaikille juhannusta juhliville pitää sisällään muun muassa taikoja ja krapulan hoitoa.

Listafriikki tarjoilee nyt napakan selviytymispaketin juhannuksen juhlijoille. Perisuomalaiseen tapaan selviytymispaketti pitää sisällään juhannustaikoja ja alkoholia.

Ja mikä tärkeintä: niitä kullanarvoisia ohjeita sen tuskallisen kankkusen hoitoon. Ohjeet ovat toki hieman kyseenalaisia, joten toimivuudesta emme mene takuuseen. Mutta kaikkeahan voi yrittää!

Monenlaisia juhannustaikoja – enimmäkseen alasti

Juhannustaikoja on monenlaisia, joista suurin osa ohjeistetaan toteuttamaan alasti. Usein edellytetään myös saunamökkiä, metsää ja/tai peltoja. Jos tällaisia ei ole tarjolla – kuten asia kaupungin ytimessä saattaa olla – niin tässä yksi toteutuskelpoinen vinkki urbaaniin ympäristöön.

Karjalankannaksella sijaitsevasta Kirvusta, joka nykyisin on osa Venäjää, tulee hupaisa juhannustaika. Tarvitaan vain kirkko, joka löytyy lähes jokaisesta pitäjästä.

Juhannusyönä menee nuori neito alastomana kontalleen kirkon vieritse kulkevalle tielle. Jos ensimmäinen tiellä kulkija on kirkkoherra, toivotetaan hänelle hyvää juhannusta, ja kehotetaan viemään tervehdys myös ruustinnalle. Jos sen jälkeen kasvojen puolelta tulee kohti vaikka kuinka monta miestä, kukaan heistä ei ole oikea. Heille ei saa vastata sanaakaan, vaikka he kuinka puhuttelisivat. Mutta ensimmäinen takaa päin tuleva mies on tuleva sulhanen.”.

Hyvät jussit kirkkoherralle! Toivottavasti hän on tietoinen tästä juhannustaiasta, ettei virkavaltaa hälytetä paikalle ennen kuin puoliso on löytynyt.

Advertisement

Lue lisää: Juhannustaiat – Alasti halkopinoon peruuttaminen kertoo paljon tulevasta sulhasesta!

Juhannustarjoiluja sieltä vahvimmasta päästä

Nyt listataan maailman vahvimmat alkoholit vodkista rommeihin ja viskeihin. Jos haluaa lyödä täysin ranttaliksi, niin joku maailman vahvimmista alkoholeista saattaa olla vastaus.

Ihan mistään lähikiskalta tai edes viinakaupasta ei näitä iloliemiä kuitenkaan hankita, sillä Suomen alkoholilain mukaan yli 80 tilavuusprosenttia etanolia sisältäviä valmisteita ei katsota alkoholijuomiksi.

Tällä listalla mennään reippaasti tuosta yli!

Lue tästä: 10 maailman vahvinta alkoholijuomaa – pelkkä ajatuskin korventaa sisuskalut!

Näin pääset eroon krapulasta: 10 ”parasta” keinoa kautta aikojen

Mikä avuksi, kun liskojen yö koittaa? Listafriikki esittelee 10 krapulan hoito-ohjetta historiasta nykypäivään. Tehosta emme mene takuuseen!

Miten päästä eroon krapulasta? Se on se ikuisuuskysymys, jota moni pohtii – eikä vähiten juhannuskekkulointien mainingeissa.

Advertisement

Yksinkertaisin ja paras vinkki on tietenkin välttää krapulan aiheuttajaa. Jos siinä ei syystä tai toisesta onnistu, ja seuraava aamu valkenee tuskaisena, voi helpotusta hakea vaikkapa näistä kyseenalaisista keinoista.

Listafriikki ei ota vastuuta, jos silmämunien syöminen tai hiekkaan kaivautuminen eivät paranna oloa, sillä näitä vinkkejä ei ole toimituksessa testattu. Mutta näihinkin ”rohtoihin” on jossain päin maailmaa uskottu ja turvauduttu.

Tämän listan lukeminen ei todennäköisesti helpota krapulaan, kuten eivät mitkään vippaskonstit. Se vain on karu fakta. Mutta puhdistava vaikutus näillä voi olla, joten jos heikottaa, niin ota ämpäri valmiiksi viereen ja lähde rohkeasti kokeilemaan.

Lue lisää tästä: Näin pääset eroon krapulasta: 10 ”parasta” keinoa kautta aikojen

Listafriikki toivottaa aurinkoista juhannusta kaikille!

Advertisement

Lue myös:

Continue Reading

#vainsuomijutut

”Kyllä ennuste pitää aina paikkansa, mutta ilimat saattaa reistaalla” – 9 legendaarista suomalaista sääprofeettaa

Julkaistu

Tässä tulevat suomalaiset sääprofeetat, jotka vuodesta toiseen ovat ennustaneet Suomen säätä – vaihtelevalla menestyksellä.

Varsinkin pitkän ajan sääennusteen tekeminen on hankalaa; on niin paljon muuttuvia osia. Listafriikki esittelee nyt suomalaiset sääprofeetat, joiden erityisosaamisena on nimenomaan tulevien kuukausien tai koko vuoden sään ennustaminen.

Ennustukset voivat perustua pitkäaikaiseen ympäristön ja sääilmiöiden havainnointiin tai sitten johonkin yksittäiseen asiaan.

Kun sääprofeettojen ennustuksia lukee menneiltä vuosilta, ei voi olla pistämättä merkille toistuvaa kaavaa: juhannuksena on viileää, heinäkuussa hellettä ja sadetta, talvi tulee myöhään, valkoinen joulu on siinä ja tässä, tammi-helmikuussa tulee lunta ja on kirpeitä pakkaspäiviä. Tekisi mieli sanoa, että sitäpä se Suomen ilmasto taitaa olla. Mutta osuvat sääprofeetat joskus hyvinkin tarkkaan laadituissa ennustuksissa oikeaan.

Moni sääprofeetta on sitä mieltä, että ennustaminen käy ilmastonmuutoksen myötä vuosi vuodelta hankalammaksi, koska luonto ei enää noudata samoja kaavoja kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Se pitää varmasti täysin paikkansa.

Tässä siis suomalaiset sääprofeetat ja heidän erikoiset metodinsa. Listalle valikoituvat ne henkilöt, jotka ovat edes hieman paljastaneet käyttämiään metodeja.

Advertisement

Sammakkoprofessori Taisto Heikkinen

Aloitetaan lista siitä Suomen kuuluisimmasta sääprofeetasta. Legendaarinen sammakkoprofessori Taisto Heikkinen nousi koko kansan tietoisuuteen tehdessään lokakuussa 1995 ensiesiintymisensä yhtä legendaarisessa Karpolla on asiaa -ohjelmassa. Seuraavan kesän ennustus osui nappiin ja Heikkisestä tuli maankuulu.

Vuonna 2011 menehtynyt hyrynsalmelainen Heikkinen ehti julkaista metodeistaan myös Sammakkoprofessorin sääopit -kirjan, jossa hän selvitti mitä kaikkea sammakosta voi nähdä. Heikkisen mukaan tuttua sammakkoa voi oppia lukemaan ja sen olemuksesta näkee, mitä mieltä se on tulevista säistä. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää jalkoihin. Eikä Heikkinen tosiaankaan käynyt naaraamassa mitä tahansa sammakoita ojan reunalta, vaan hänen ensimmäinen apulaisensa toimi ennustustehtävissä 12 vuoden ajan.

Poutaa ennustaessaan se on selvästi virkeämpi kuin sateen ja muutenkin huonon sään edellä. Jos se asettuu peräti liikkumattomaksi, on luvassa hyvinkin römppäkeliä.”, kertoi Heikkinen aikoinaan.

Sammakko ei kuitenkaan ollut ainoa Heikkisen työväline, sillä kaikennäköiset luonnonilmiöt nivoutuivat hänen mukaansa yhteen ja kunhan noita vain osasi seurata, ei sään ennustaminen niin hankalaa ollutkaan. Lehmät jos ulostivat oikein lantaa lennättäen, oli kolmen päivän päästä tiedossa tuisku.

Hevosen haukottelu pakkassäällä taas tiesi sitä, että sää oli muutaman päivän kuluttua lauhtumassa. Maaliskuuta Heikkinen kutsui merkkimaaliskuuksi, sillä se on tärkein ajankohta kesäsään ennustamisessa. Jos maaliskuun merkit jätti huomioimatta, oli kesän sateiden ja lämpötilojen ennustaminen silkkaa arvailua.

Toisin kuin monet muut sääprofeetat, ei Heikkinen ollut ennustustensa suhteen vaatimaton. Itseluottamusta puhkuen hän kertoi, että asiantuntijat Helsingin päässä jäisivät työttömiksi, jos hän marssisi sammakkonsa kanssa sinne töihin. ”Sammakko ei valehtele”, ilmoitti Heikkinen eräässä Hannu Karpon haastattelussa. Voit katsoa sen tämän linkin kautta.

Advertisement

Ahti Lindberg

Huhtikuussa 2019 Pirkanmaalla sijaitsevasta Kyrösjärvestä nostettiin aamuvarhaisella ahven, joka pääsi samana päivänä paraatipaikalle Kyröskosken torille.

Siellä hämeenkyröläinen Ahti Lindberg esitteli vanhan kansan käytössä ollutta sään ennustusmenetelmää, jossa tutkitaan tainnutetun ahvenen selkäevää. Evä ei kuitenkaan kerro kaikkea tulevan kesän säästä, sillä tuuliolosuhteita tai lämpötilaa siitä ei voi nähdä. Mutta sateen ennustamiseen ahvenen selkäevä on ilmeisesti mitä mainioin väline.

Jokainen piikin väli vastaa yhtä kesäviikkoa ja jos sen kohdalla on verisuoni, on se merkki sateisesta säästä. Lindberg ennusti, että kesästä 2019 tulisi melko kuiva muutamalla kesäkuuhun ja elokuuhun ajoittuvalla sadejaksolla.

Kovin luottavainen ei Lindberg oman ennustuksensa suhteen ollut, mutta lupasi ottaa kunnian, jos se osuisi kohdalleen. Jos ennustus taas menisi penkin alle, osoittaisi syyttävä sormi ahveneen.

Kuinka ollakaan, heinäkuu 2019 oli Etelä-Suomea lukuun ottamatta hyvin kuiva, paikoin jopa mittaushistorian vähäsateisin.

Advertisement

Ari Junttila

Hyrynsalmella asusteleva porotilallinen Ari Junttila pitää omaa ennustusmenetelmäänsä täysin luotettavana. Ja mikäs meidän on sitä epäillessä, sillä poroprofeetaksi tituleeratulla Junttilalla on kymmenien vuosien kokemus.

Hän perustaa ennustuksensa poron lapaluuhun. Tulevat säät Junttila lukee kuutamoyönä lapaluun pintaväreilystä.

Kovin paljon Junttilan ennustuksista ei netistä löytynyt, joskin vuonna 2009 Junttila lupaili lomalaisille auringonpaistetta ja lämpöä heinäkuulle, mutta kesäkuun hän kertoi juhannusta lukuun ottamatta näyttävän kolealta. Elokuusta oli tulossa vaihteleva: alkukuusta lämmintä, sitten parin viikon mittainen sadekausi ja loppukuusta hellettä. Marjastajille poron lapaluu väreili hyviä uutisia.

Tuolla kertaa luotettavaksi vannottu menetelmä osui niin metsään kuin olla ja voi.

Yrjö Nieminen

Usean vuosikymmenen ajan ulos luontoon katselleen kauhajokisen Yrjö Niemisen ennustukset perustuvat sekä muurahaisiin että pilvien liikkeisiin ja sumuihin.

Jo 60 vuoden ajan sääpäiväkirjaa pitänyt Nieminen on todennut lämpimän ja aurinkoisen alkukesän olevan merkki sateisesta ja koleasta loppukesästä. Samoista muistiinpanoistaan entinen maanviljelijä Nieminen on havainnut, että neljää huonoa viljelysvuotta seuraa aina noin seitsemän hyvää vuotta. Huippusatoa hän ennustaa kesälle 2024.

Itsenäisyyspäivänä katselin taivaalle ja näin kuusi pilveä ylöksyttäin. Ne olivat tulipunaisia ja mustareunaisia. Siitä päättelin, että kuuden kuukauden päästä alkaa kesä, joka kestää kaksi viikkoa. No kyllä meni vähän ylikin.”, kertoi Nieminen Iltasanomien haastattelussa vuoden 2018 helteisenä toukokuuna. Tuolloin hän oli onnistunut ennustamaan kevään ja alkukesän sään täysin oikein.

Advertisement

Nieminen ei ole arkaillut esitellä menetelmiään. Kaikkein tarkin ennustus tulee keväällä, kun muurahaispesän ympärillä on lunta ja muurahaiset ottavat läjässä aurinkoa. Siinä kohtaa Nieminen tökkää pesään kepin ja tarkkailee muurahaisten toimintaa: Jos ne nousevat kepin nokkaan saakka, on luvassa sateinen kesä. Jos ne taas pyörtävät vähän matkaa noustuaan takaisin, on tiedossa poutaa ja lämpöä.

Myös muurahaiskeko itsessään kertoo paljon tulevan kesän säästä. Niemisen mukaan muurahaiset rakentavat tiiviin keon pienistä neulasista, jos kesästä on tulossa kolea. Pesä voi kertoa myös talvesta: keon päälle vedetyt pidemmät oksat ovat merkki siitä, että tiedossa on paksu lumipeite.

Jos pilvet tai muurahaiset eivät anna varmuutta ennustukseen, vilkaisee Nieminen kärpäsen takapuolta: jos peräpää on pullea, tulee hyvä vuosi.

Pentti Heinonen

Nyt jo edesmennyt vilppulalainen Pentti Heinonen erosi monista muista sääprofeetoista sillä, että hän ei kirjanut havaintojaan tai sääilmiöitä vuosien varrelta ylös. Hän luotti muistiinsa; kaikki tiedot löytyivät sieltä. Heinonen oli myös vahvasti sitä mieltä, että ennustamista ei voi oppia, vaan se on syntymässä saatu lahja. Ja Heinosen lahja oli lintujen kuuleminen.

Tämä sääprofeetta sai tietonsa siis ohilentäviltä linnuilta; erityisesti varikset ja harakat kertoivat hänelle tulevasta. Lisäksi Heinonen seuraili järven vaiheita ja taivaankappaleiden liikkeitä. ”Kuu ei vaikuta minuun samalla tavalla kuin moniin muihin, mutta kyllä siitä on apua ennustamisessa.”, kertoi Heinonen Satakunnan Kansan haastattelussa vuonna 2016.

Kansansääennustuksen SM-kilpailuissa Heinonen vei voiton vuonna 2010, tehtyään ennustajan hommia siinäkin vaiheessa jo yli 40 vuotta. Hänen ennustuksensa olivat hyvin paikallisia – lähinnä kotiseudun eli Pirkanmaan alueen kattavia. Ennustaminen ei silti ole helppoa ja Heinonen oli yksi niistä, joiden mukaan ennusteiden laatiminen nopeasti vaihtelevien säätilojen vuoksi on viime vuosina vaikeutunut. Linnut eivät sentään ole vielä kadonneet.

Advertisement

Tauno Junttila

Siikajoen sääprofeettana tunnetuksi tullut, nyt jo edesmennyt Tauno Junttila suuntasi ennustuksissaan katseen taivaalle. Varsinkin talvipäivänseisaukseen liittyvät ”pesäpäivät” olivat merkittäviä tulevan kesän sääilmiöitä povatessa. Junttilan mukaan aurinko menee vuoden lyhimpänä päivänä kolmeksi vuorokaudeksi pesäänsä, ja jos se ei sieltä yhtenäkään päivänä näyttäydy, on tuleva kesä sateinen. Mutta vähäisetkin auringon säteet tietävät poutaa ja lämpöä. Ensimmäisen pesäpäivän sää vastasi Junttilan mukaan kesäkuuta, toinen heinäkuuta ja kolmas elokuuta.

Auringon lisäksi Junttila perusti ennustuksensa kuun syntymiseen, joka miehen omien sanojen mukaan oli tärkein osa ennustusta. Myös kalenteri oli hänelle korvaamaton apuväline: ”Katson almanakkaa aina puoli vuotta taaksepäin vastaavaan kuukauteen, koska minulla vuosi alkaa heinäkuussa”, kertoi Junttila Kalevan haastattelussa.

Kansansääennustuksen SM-kilpailuissa aikoinaan mestaruudenkin ottanut Junttila päätyi sääprofeetaksi vähän vahingossa. Ura lähti liikenteeseen vuonna 1996, vaikka hänellä ei sään ennustamiseen koskaan ollut ollut mielenkiintoa. Työporukalle hän oli ennustellut, usein huonolla menestyksellä.

Ei siinä oikeastaan mikään kiinnosta, vaan menin ommaa tyhmyyttäni sanomaan aikoinaan, että huomenna sattaa ja ei satanu. Ja taas päinvastoin.”, kertoi Junttila Ylelle vuonna 2011.

Kerttu Hirvonen

Kuhmolainen Kerttu Hirvonen on aiemmin ennustanut säätä lammaslaumansa liikkeistä, mutta on sittemmin miehensä Hannu Hirvosen kanssa luopunut kotieläimistä. Sään ennustaminen ei kuitenkaan ole jäänyt ja nykyään nainen seurailee useita eri merkkejä pitkin vuotta. Erittäin merkittävänä jaksona Hirvonen pitää vajaan parin viikon mittaista niin sanottua jakoaikaa kekrin päätymisen ja 10. marraskuuta vietettävän Martin päivän välillä.

Lammaslehtoriksi kutsuttu Hirvonen arkailee kuitenkin ukkosten ennustamista, vaikka merkit niin näyttäisivätkin. Ihmiset ovat alkaneet syyttää häntä pahojen ilmojen manaamisesta, sillä niin usein hän on ennustanut oikein tulevia rajuilmoja.

Kun Kerttu Hirvonen ja muutama muu sääprofeetta kertoivat vuonna 2009 ennustuksiaan Kaleva-sanomalehdelle, heitti hän haastattelun loppuun: ”Älä ota tätä vakavasti.”

Advertisement

Kannatti kuitenkin ottaa, sillä kaikista ennustuksista Hirvonen osui lähimmäksi, mikä oli saanut jo Hannu-miehenkin uskomaan vaimonsa ennustajan kykyihin.

Unto Riihiluoma

Vuodesta 2005 saakka Ruukin kansansääennustuksen SM-kisoihin osallistunut Unto Riihiluoma seuraa monenlaisia luonnonilmiöitä, kuten jänisten ja oravien talviturkkien vaihtumista. Isojoella asuvan Riihiluoman mukaan eläimet osaavat ennakoida tulevia säitä.

Menestystäkin ennustuskisoissa on tullut, mutta vaatimaton sääprofeetta pistää sen tuurin piikkiin. Kaikkia menetelmiään hän ei ole suostunut paljastamaan, mutta kotimaisten luonnonilmiöiden lisäksi hänen ennustustensa tiedetään perustuvan taivaankappaleiden liikkeisiin ja kuun kiertoon.

Kuten moni muukin sääprofeetta, myös Riihiluoma on todennut, että ilmastonmuutos tekee sään ennustamisesta hankalaa ja muuttaa luonnon järjestystä. Aiempina vuosina hän on voinut visusti luottaa siihen, että ensilumi saapuu tasan yhdeksän viikkoa ensimmäisestä kattohuurteesta ja siipimuurahaisten parveilusta, mutta nämä tuottivat esimerkiksi vuonna 2020 pettymyksen.

Ensilumi tuli, vaikka kattohuurretta tai siipimuuraisia ei näkynytkään. Viime vuosien lämpimät loppukesät ja syksy ovat konkariennustajan mukaan seurausta siitä, etteivät meret jäädy samaan malliin kuin aiemmin.

Pakkaset yli 90-vuotias Riihiluoma ennustaa käänteismenetelmällä edellisen kesäkuun sään perusteella. Jos kesäkuu on oikein lämpöinen, tarkoittaa se sitä, että talvella värjötellään kireissä pakkasissa.

Advertisement

Juhani Luoma

Ruukin Kansansääennustuksen SM-kisoissa menestyksekkäästi vuosina 2010-2017 kilpailleen Juhani Luoman suvussa on ollut sääprofeettoja jo useammassa polvessa ja hänkin siirsi oppinsa eteenpäin tyttärelleen Johanna Perttilälle. Talvisään ennustamista koko ajan ylivoimaisesti hallinnut isokyröläinen sääprofeetta jäi vuoden 2015 kesäsäässä kakkoseksi häviten niukasti juuri Johanna-tyttärelleen.

Luoma menehtyi vuonna 2018 ja teki ennustuksiaan aivan loppuun saakka. Isossakyrössä paikalliset luottivat hänen sanaansa ja suunnittelivat esimerkiksi kylvöt menestyksekkäästi Luoman ennustusten perusteella.

Sääprofeetta keräsi informaationsa taivaankappaleiden liikkeistä ja lähiympäristöä seuraten. Aina kyse ei ollut välttämättä elävän luonnon merkeistä, sillä paljolti isoisänsä oppeja käyttänyt Luoma havainnoi myös Lapuan antennimaston valoiskuja, Orisbergista saapuvan junan ääntä tai Kyrönjoen virtausta. ”Bengsinkoski kun rupeaa kohajamaan, kaunis sää on tulossa, kun taas Reinilänkosken pauhu tietää sadetta”, paljasti sääprofeetta vuonna 2015 Ylen haastattelussa.

Ensilumen Luoma ennusti samalla periaatteella kuin isojokinen Unto Riihiluoma: lentomuurahaisten, tai siipikusiaisten, kuten Luoma niitä nimitti, viimeisestä häälennosta, jolloin ne pudottavat siipensä. Siitä yhdeksän viikon päästä pitäisi ensilumen olla maassa. Vuonna 2017 ennustus osui päivälleen nappiin.

Kiitosta tuli vuosien mittaan hääpäivien ja kesälomien sään ennustamisesta, mutta Luoma, kuten varmasti muutkin sääprofeetat, sai myös kritiikkiä.

Pieleen menneitä sääennustuksiaan hän kommentoikin pilke silmäkulmassa: ”Kyllä ennuste pitää aina paikkansa, mutta ilimat saattaa reistaalla.”.

Advertisement

Lue myös:

Continue Reading

#vainsuomijutut

Nyt kääritään! Näin hulvattomasti muun muassa kirkko ja muut suomalaiset tahot kannustavat Käärijää Euroviisuissa

Julkaistu

Näin vahvalla rintamalla suomalaiset ovat kannustamassa Käärijää huikeaan menestykseen Euroviisuissa!

Otetaan kaikki ilo irti Käärijän jo nyt mahtavasta menestyksestä Euroviisuissa! Vaikka voittoa ei tulisikaan, niin ainakin koko Suomi on yhdessä rintamassa tanssimassa cha cha chata!

Monet ovat varmasti nähneet eri medioissa kuvia Helsingin rautatieaseman Lyhdynkantajista eli kivimiehistä, jotka saivat jo maanantaina ylleen vihreät Käärijä-bolerot.

Mutta muutkin tahot ovat virittäytyneet Euroviisujen huumaan ja repineet kaiken ilon irti Käärijästä ja Cha Cha Cha -kappaleesta. Ja miksipäs ei; eihän Suomi ihan joka vuosi ole yksi suurimmista ennakkosuosikeista.

Listafriikki keräsi Twitteristä joukon julkaisuja, jotka ainakin meillä nostivat hymyn huulille – osa sai jopa nauramaan kyyneleet silmissä. Ilahduttavan rohkeitakin vetoja on nähty eikä todennäköisistä mielensäpahoittajista ole välitetty – ja hyvä niin! Sanoohan Käärijä itsekin: ”Enkä pelkääkään tätä maailmaa”.

Heitetään huomisen kauppalistalle Vihreät kuulat, samppanjaa, piña coladaa ja tietenkin kaikkea sellaista, mitä voi kääriä. Kääretorttua!?

Advertisement

Traficomin Kyberturvallisuuskeskus – salasanat niinku cha cha cha


Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus kannustaa Käärijää, mutta muistuttaa cha cha chan lomassa pitämään huolen turvallisista toimintatavoista verkossa.

Kirkon ulkomaanapu – enkä pelkääkään tätä maailmaa


Kirkon ulkomaanavun twiitti on jopa liikuttava! Käärijää kannustetaan ja kappaleesta löydetään myös yhtymäkohta omaan toimintaan.

Suomen ympäristökeskus – havaintoja uhanalaisesta käärijälajista


Suomen ympäristökeskuksen twiitti on yksi kekseliäimmistä! Kyllä, tämä paidattomana riehujanakin tunnettu käärijälaji on ottamassa koko Euroopan haltuun.

Nurmijärven kunta – Seitsemän Käärijää


Nurmijärvellä pistettiin vaakuna uuteen uskoon, mutta kuitenkin vain sosiaalisessa mediassa. Seitsemän pellavapäistä veljestä saivat kaikki muodikkaan Käärijä-lookin.

Vielä on naamataulut vakavat, mutta onhan tämä mielikuva paljon parempi kuin se, että vaakunassa olisi seitsemän Donald Trumpia.

Lue lisää: Suomen Top 10 erikoiset, hauskat ja kyseenalaiset kunnanvaakunat.

Pirkanmaan pelastuslaitos – turvallista Cha Cha Chata


Vaikka kaikki haluavat Käärijän voiton jälkeen olla sekaisin ja vapaita huolista, niin Pirkanmaan pelastuslaitos muistuttaa järjen käytöstä. Cha cha cha on sallittua ja toivottavaa, mutta turvallisuus edellä!

Advertisement

Maanmittauslaitos – etsi Karttapaikalta Käärijää


Montako erilaista Käärijään liittyvää paikannimeä Karttapaikalta voisikaan löytyä? Kääriänpudas, Kääriänräme, Kääriäisluoto… Mitä jos mahdollisen euroviisuvoiton jälkeen ei suunnatakaan torille vaan Kääriänkorpeen!?

HSL – Torille!


Helsingin seudun liikenne on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että lauantaina tavataan torilla.

Advertisement

Suomen evankelis-luterilainen kirkko – hengessä mukana


Tälle voi nostaa hattua! Mahtava kuva ja aivan loistava kannustusviesti Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta.

Järvenpään kaupunki – logosta kääriytyi uusi versio


Järvenpään kaupungin Luonnotar-tunnuksesta kääriytyi pienillä muutoksilla Käärijätär.

Ateneumin taidemuseo – Edelfelt feat. Käärijä


Klassikko kohtaa modernin. Ateneumin taidemuseon twiitti ja muokattu kuva Edelfeltin maalauksesta on täyttä kultaa!

Haagan seurakunta – Luther feat. Käärijä


Kun tämä twiitti tuli vastaan, niin nauroin ääneen ja sanoin ainoastaan positiivissa mielessä, että ”mitä helvettiä Haagan seurakunta!?”

Advertisement

Uskonpuhdistuksen käynnistänyt Martti Luther on saanut hieman uudenlaisen tyylin ja Cha Cha Chan sanoja on muokattu Lutherin henkeen sopiviksi.

Tähän on hyvä päättää tämä katsaus euroviisukannustuksista. Mikä näistä oli oma suosikkisi vai onko vastaan tullut vielä jotain parempia? Voit ilmiantaa parhaat kannustukset meidän somessa tai jutun alapuolella olevassa kommenttikentässä!

Lue myös:

Continue Reading

Suosituimmat