Lukijoiden kysymyksiä: Osaavatko eläimet ennustaa maanjäristyksen?

Tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, osaavatko eläimet ennustaa maanjäristyksen. Lisäksi mietitään, mistä opiskelijoiden haalariperinne on saanut alkunsa.

Etsimme myös vastauksen siihen, mitä aivotärähdyksessä tapahtuu ja mistä ihmeestä on peräisin sananparsi ”nostaa tapetille”.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Mistä opiskelijoiden haalariperinne on saanut alkunsa?

Vaikka viime tai tänä vappuna ei ole suuria vappujuhlia näkynyt, on ainakin yliopistokaupungeissa yksi varman vapun merkki: haalareihin pukeutuneet opiskelijat. Niitä toki pidetään muutenkin erinäisissä kekkereissä, mutta Suomessa opiskelijoiden haalariperinne on yllättävän lyhyt.

Perinne on matkittu Ruotsista, jossa tekniikan alan opiskelijoilla oli kaksi frakkia: toinen akateemisiin juhliin ja toinen ”rellestämiseen”. Koska kaikilla opiskelijoilla ei ollut varaa hankkia kahta frakkia, vetivät he bileisiin vaihtoehtoisesti esimerkiksi labratakkinsa tai työhaalarinsa.

Ensimmäisinä opiskelijahaalarit nähtiin 1960-luvulla Otaniemen teknillisen korkeakoulun opiskelijoilla eli teekkareilla. Haalarit saattoivat olla kesätöistä jääneitä työhaalareita tai yrityksiltä erilaisiin tapahtumiin hankittuja sponsorihaalareita.

Hiljalleen Suomen teekkareiden eri ainejärjestöt alkoivat hankkia yhteneväisiä haalareita, joilla nämä killat erottuivat toisistaan. Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin – 1980-luvulla – haalarit rantautuivat muihin korkeakouluihin; ensin osakuntiin ja sen jälkeen tiedekuntiin. Nykyisin haalareita käyttävät kaikki korkeakouluopiskelijat.

Mitä aivotärähdyksessä tapahtuu?

Aivot itsessään ovat kuin hyytelöä. Niitä pitävät kasassa kalvot ja suojauksesta huolehtii millin paksuinen kerros nestettä sekä luinen pääkallo. Tärkein elimemme on loppuviimeksi melko turvaton.

Aivotärähdyksistä on viime vuosina puhuttu paljon, erityisesti urheilun saralla. Toistuvat – toki yksikin voi riittää – aivotärähdykset voivat päättää uran tai harrastuksen, mutta pahimmillaan normaali arkielämäkin hankaloituu; tai päättyy kokonaan.

Mitä aivotärähdyksessä sitten tapahtuu?

Yleisesti ajatellaan, että aivotärähdys syntyy, kun päähän kohdistuu kova isku, jolloin aivot liikahtavat ja osuvat pääkallon koviin harjanteisiin – usein törmäyksessä tällin saa otsa- ja/tai ohimolohkot. Tämä onkin yksi tapa saada aivotärähdys ja silloin kudokseen voi tulla jopa vertavuotava ruhje, joka on onkin sitten heti hengenvaarallinen. Yleisiä oireita ovat huimaus, päänsärky ja huonovointisuus.

Aivotärähdys voi kuitenkin syntyä myös nopeasta pään liikkeestä, esimerkiksi autokolarissa tai jääkiekkokaukalossa kovan vauhdin pysäyttävästä taklauksesta: pään ei tarvi edes osua mihinkään, että periaatteessa irrallaan kelluvat aivot lähtevät liikkeelle kallon sisällä.

Yhtäkkiset liikkeet pääkopan sisällä eivät ole vaarallisia ainoastaan siksi, että aivot osuvat kalloon, vaan vahinkoa voi tapahtua hermosoluille, jotka välittävät viestejä sähköisesti ja kemiallisesti. Läpimitaltaan nuo solut ovat millimetrin sadasosia, mutta niiden pituus mitataan senteissä ja kymmenissä senteissä. Kun nämä solut venyvät, kiertyvät tai jopa repeytyvät, häiriintyy viestinvälitys aivojen sisällä sekä yhtälailla aivojen ja muun kehon välillä, mikä selittää aivotärähdyksen oireita; muun muassa sekavuutta, muistin ja tarkkaavaisuuden häiriöitä sekä hitautta.

Voivatko eläimet ennustaa maanjäristyksen?

Monien eläinten aistit ovat huomattavasti paremmat kuin ihmisen: ne näkevät, kuulevat ja haistavat asioita, joista meillä ei ole aavistustakaan. Voivatko eläimet mahdollisesti myös aistia maanjäristyksen?

Kysymys nousi tapetille erityisesti vuonna 2004 tapahtuneen katastrofaalisen tapaninpäivän tsunamin jälkeen, kun tarinat sisämaahan pakenevista eläimistä levisivät julkisuuteen. Sen jälkeen aiheesta ovat olleet kiinnostuneita muutkin kuin tutkijat. Kertomuksia eläimistä, jotka käyttäytyvät erikoisesti ennen maanjäristyksestä, on toki jo antiikin Kreikan ajoilta, joten se ei ole mikään uusi ilmiö.

Eläinten kuitenkin tiedetään käyttäytyvän erikoisesti ennen maanjäristyksiä, mutta varoitusmerkit osataan yhdistää järistyksiin useimmiten vasta mullistusten jälkeen.

Voimme vain arvailla, mistä ennakointikyky johtuu. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja kyvystä aistia sähkö- ja magneettikenttien muutoksia ja ”syylliseksi” on veikattu myös infraääniä, jotka ovat aivan liian matalia ihmiskorvalle.

Mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan: Kyllä, eläimet aistivat maanjäristyksen. Aiheesta olisi monia esimerkkejä, joten ensi viikolla on tulossa kokonainen lista näistä luonnon omista seismometreistä. Palataan siis pian asiaan!

Mitä tarkoittaa, kun jokin asia on tapetilla?

Äskeisessä kohdassa käytin tarkoituksella termiä ”nousi tapetille”, koska kyseisen sananparren alkuperää kyseltiin aiemmin tällä viikolla. Siinähän ei varsinaisesti ole järkeä, kuten ei ole monessa muussakaan sanonnassa, jos niiden taustatarina ei ole tiedossa. Sanonnan merkityshän on se, että jokin asia on otettu keskustelunaiheeksi ja käsiteltäväksi.

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan jonkun asian nostaminen tapetille tunnetaan sanontana myös ruotsissa (vara på tapeten) ja saksassa (aufs Tapet bringen). Todennäköisesti sanonnan juuret ovat nimenomaan saksan kielessä, sillä tapettia tarkoittava Tapete-sana on samaa alkuperää kuin neuvottelupöydän peitettä ja mattoa tarkoittava Tapet. Alkujaan nämä kaikki ovat peräisin latinan tapetum-sanasta, joka tarkoittaa mattoa, peitettä ja verhoa.

Tapetilla oleminen on siis alunperin tarkoittanut konkreettisesti sitä, että jotain on tuotu neuvottelupöytään, jonka päällä on mitä ilmeisimmin ollut Tapet. Myöhemmin tapetti on sitten omaksuttu toiseksi termiksi seinäpaperille, mutta siinä vaiheessa sananparsi oli jo levinnyt Pohjolaan.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme, miten sinä juhlit vappua 2021 🥳

Lisää kommentti