Lukijoiden kysymyksiä: Mitä tapahtuu, kun asiat menevät ”päin prinkkalaa”?

Tällä kertaa Listafriikin lukijoiden kysymyksissä pohditaan muun muassa sitä, miksi asiat menevät päin prinkkalaa silloin kun kaikki epäonnistuu.

Etsimme vastauksia myös siihen, koska ihmisillä on ensimmäisen kerran ollut lemmikkejä, miksi toisilla on hymykuopat ja olikko kielletty hedelmä tosiaan omena.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Mistä sanonta ”mennä päin prinkkalaa” tulee?

Menevätkö sinulla asiat monesti päin prinkkalaa? Toivottavasti eivät, mutta jos näin pääsee käymään, niin tiedätkö mitä päin silloin oikeasti mennään?

Teorioita alkuperästä on muutamia, mutta kaikki tiet johtavat tässä kohtaa Turkuun. Ensimmäisenä suunnataan Kakskerran saarelle, jossa sijaitsee Brinkhallin kartano. Aatelistilan historia ulottuu 1500-luvulle saakka, jolloin paikalla oli kivinen linnarakennus. Nykyinen kartano piharakennuksineen valmistui puretun kivilinnan tilalle vuonna 1793. Kertomusten mukaan kartanon seinään tai sitä muinoin ympäröineeseen muuriin oli usein törmätty, kun hevosvaunuilla oli hurjasteltu liian kovaa vauhtia. Siitä olisi tullut alunperin sanonta ”mennä päin Prinkkalan muuria”, josta muuri-sana on myöhemmin jäänyt pois.

Toinen versio ”päin prinkkalaa” -sanonnasta liittyy sekin liikenneonnettomuuteen. Turun keskustassa on joulurauhan julistamisestakin tuttu Brinkkalan talo, jonka seinään joku onneton olisi tarinan mukaan ajanut vaunuillaan lähdettyään suurista maaherran juhlista joskus 1820-luvulla. Tarina ei kerro, oliko alkoholilla osuutta asiaan. Mutta päin prinkkalaa meni!

Näiden kolarointikertomusten lisäksi on vielä yksi teoria, joka liittyy Brinkkalan taloon ja sotaväkeen. Talon edessä on aikoinaan pidetty harjoituksia, eikä kaikille sotamiehille ollut aivan selvää, mitä oikea ja vasen tarkoittivat. Niinpä sotaväen harjoituksissa käskettiin kääntymään Brinkkalaan päin.

Mitä mieltä itse olet? Kun sinulla menee hommat päin prinkkalaa, niin mikä näistä tuntuu omimmalta vaihtoehdolta?

Koska ihmisillä on ensimmäisen kerran alkanut 0lla lemmikkejä?

Tähän kysymykseen on lähes mahdoton löytää ja saada täydellistä vastausta. Se kuitenkin tiedetään, että ensimmäiset lemmikit olivat koiria. Arkeologiset ja geneettiset tutkimukset paljastavat jotain: sudet ja koirat alkoivat erkaantua omiin linjoihinsa kymmeniä tuhansia vuosia sitten ja reilut 15 000 vuotta sitten ihmisten läheisyydessä eläneiden koiraeläinten rakenteessa alkoi näkyä muutoksia – hampaat, aivot ja koko eläin pienenivät. Se on merkki kesyyntymisestä.

Noilta ajoilta on peräisin myös hautoja, joista on löydetty vieretysten ihmisiä ja koiria. Se viittaa jo hyvinkin läheiseen yhteyteen, mutta todennäköisesti kyseessä on ollut niin sanottu työsuhde.

Varsinaisesti lemmikkeinä ja nykyisenlaisina kumppaneina koiria on pidetty viimeistään 10 000 vuotta sitten. Joten ihmisen paras ystävä oli myös ensimmäinen ystävä – jo kauan aikaa sitten.

Miten tiedetään, että kielletty hedelmä oli omena?

Tämä kysymys heräsi, kun viime viikolla samaisissa lukijoiden kysymyksissä käsiteltiin aataminomenaa. Mietityttämään siis jäi, miten voidaan tietää, että kielletty hedelmä oli nimenomaan omena. No ei mitenkään. Raamatussa ei missään kohtaa mainita, että kyse oli omenasta, vaan kirjassa puhutaan hyvän- ja pahantiedon puusta.

Hepreankielisessä tekstissä käytetään sanaa peri, joka voi olla mikä tahansa hedelmä – juutalaisten rabbien mukaan granaattiomena, viikuna, viinirypäle, sitruuna tai aprikoosi. Joidenkin mukaan hedelmä on voinut olla jopa viiniä. Monet taiteilijat, kuten Michelangelo maalatessaan Sikstuksen kappelin freskoja, ovat kuvanneet hyvän- ja pahantiedon puun viikunapuuksi. Osittain myös sen takia, että Aatami ja Eeva verhoutuivat kyseisen puun lehtiin tajuttuaan olevansa alasti.

Länsimaissa kielletty hedelmä kuvataan usein omenana, mikä perustuu todennäköisesti teologi ja historioitsija Hieronymuksen Vulgataan eli Raamatun ensimmäiseen latinankieliseen käännökseen vuodelta 405. Hieronymuksen on arveltu käyttäneen nerokasta sanaleikkiä miettiessään vastinetta peri-sanalle, sillä hänen valitsemansa latinankielinen malum-sana tarkoittaa pahuutta ja hyvin samankaltainen mālum-sana omenaa. Mutta asia ei ole aivan niin yksinkertainen, sillä itse asiassa vielä 1600-luvulla omena tarkoitti monella kielellä lähes mitä tahansa hedelmää, joten Hieronymuskaan ei määritellyt sitä nimenomaan omenaksi.

Villeimmissä historioitsijoiden teorioissa ja taiteilijoiden kuvauksissa kielletyn hedelmän on ehdotettu olleen psykoaktiivisia aineita sisältävä sieni, mikä selittäisi kyllä aika monta juttua.

Miksi toisilla on ihmisillä on hymykuopat?

Hymykuoppa syntyy silloin, kun isolla poskipäälihaksellä, zygomaticus major, on suupielessä kaksi kiinnityskohtaa. Iso poskipäälihas johtaa nimensä mukaisesti poskipäästä kohti suupieltä ja supistuessaan se venyttää suuta leveämmäksi ja kaartaa suupieliä ylöspäin. Tämä lihas saa siis aikaan hymyn.

Joidenkin ihmisten iso poskipäälihas haarautuu kahteen osaan, jolloin suupielessä on kaksi kiinnityskohtaa, minkä johdosta heidän poskiinsa ilmestyy lihasten supistuessa hymykuopat.

Erilaisen kiinnityskohdan syntymisen ajatellaan olevan seurausta pienestä mutaatiossa yhdessä lihakseen liittyvässä geenissä, joskin tutkimustietoa on melko vähän, joten vaikuttavia geenejä voi olla useita. Hymykuoppien uskotaan olevan vallitsevasti periytyvä ominaisuus eli jos toisella vanhemmalla on hymykuopat, ovat sellaiset usein myös lapsilla.

🤷‍♀️ Kerro kommenttikentissä ⬇️⬇️ tai somekanavissamme onko teidän perheessä paljon hymykuoppia?

Lisää kommentti