Lukijoiden kysymyksiä: Mitä räntä on?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki menee peruselementtien, kun selvitämme, että mitä räntä on. Tuttu ”kaveri”, mutta miten räntä määritellään?

Lisäksi saamme vastauksen siihen, sisältääkö sappisaippua sappinestettä. Siis sitä ruoansulatukseen liittyvää nestettä. Otamme myös selvää siitä, mitä eroa on lakimiehellä ja asianajajalla – termejä käytetään välillä virheellisesti sekaisin.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(ät)gmail.com (muista muuttaa (ät) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä?

Mitä räntä on?

Tämä kysymys tuli ystäväpariskunnalta, jonka molemmat osapuolet ovat toki myös Listafriikin lukijoita. Mitä räntä on -kysymys oli saanut aikaan lähes riidan, kun heillä oli hieman erilainen käsitys rännän ominaisuuksista ja siitä, minkälaista sadetta voi kutsua rännäksi. Niinpä asia laitettiin Listafriikin selvitettäväksi!

Ilmatieteen laitoksen mukaan räntä näyttää lumisateelta, mutta tuntuu vesisateelta. Kun lumihiutaleet alkavat sulaa pinnaltaan, tulee niistä kosteaa lunta eli nuoskaa. Nuoska on kuitenkin eri asia kuin räntä, sillä sade muuttuu rännäksi siinä vaiheessa, kun osa hiutaleista on sulanut ja joukossa on jo vesipisaroita.

Kaikki sade alkaa lumisateena, mutta lämpöisellä kelillä hiutaleet sulavat vedeksi hyvissä ajoin ennen maahan putoamista. Räntäsateita – lumihiutaleiden ja vesipisaroiden sekoitusta – esiintyy luonnollisesti silloin, kun lämpötila on lähellä nollaa.

Lämpötila ei kuitenkaan ole ainoa sateen olomuotoon vaikuttava asia, sillä myös ilmankosteudella on merkitystä. Kostealla ilmalla sade on herkemmin vettä tai räntää, vaikka oltaisiin lähellä nollaa. Kuivalla ilmalla voi tulla ehtaa lunta, vaikka elohopea olisi noussut vähän plussan puolelle.

Ja eikös suomi ole (siltäkin kantilta) hauska kieli, että maassa oleva sulava lumi ei ole räntää vaan sitä kutsutaan loskaksi.

Onko sappisaippuassa sappinestettä?

Monenko kaapista löytyy maailman tehokkain tahranpoistaja eli sappisaippua? Sappisaippualla pääsee eroon kaikkein sitkeimmistäkin tahroista, kuten punaviinistä, verestä, musteesta ja jopa pirullisesta rasvasta. Ja kaiken lisäksi se on ympäristöystävällistä!

Mikä sappisaippuasta sitten tekee niin loistavan puhdistajan? Ja kuten lukijan kysymys kuuluu: Onko sappisaippuassa sappinestettä?

Sappisaippuan historia alkaa Ranskasta, kun kemisti Antoine-Alexis Cadet de Vaux havaitsi vuonna 1767, että naudan sapella on erinomainen puhdistava vaikutus. Cadet de Vaux huomasi, että sappineste tehoaa loistavasti etenkin rasvaan. Ja sitähän sappi nimenomaan tekee ohutsuolessakin – eli pilkkoo rasvoja. Aluksi puhdistukseen käytettiin tuoretta sappea ihan sellaisenaan, mutta haju oli kuitenkin varsin pistävä ja etova.

Seuraavalla vuosisadalla sappinesteeseen keksittiin sekoittaa eetteriä, jolla päästiin eroon vastenmielisestä hajusta. Eikä sappea enää käytetty ”raakana” vaan se oli kuivaa, keltaista jauhetta. Koska sappi oli niin loistava tahranpoistaja, päätettiin sitä ryhtyä lisäämään tehoaineena saippuoihin.

Historiapläjäyksen jälkeen pääsemme vihdoin siihen alkuperäiseen kysymykseen, johon ehkä jo arvaatkin vastauksen: Kyllä, nykyisin myytävät sappisaippuat sisältävät sappea.

Valmistajasta riippuen sappisaippua sisältää 1-5 prosenttia naudan sappea, jota saadaan lihatuotannon sivutuotteena, joten vegaanin siivousarsenaaliin se ei siis sovi. Korvaavia tuotteita on kyllä yritetty kehittää, mutta aitoa tavaraa on mahdoton jäljitellä.

Mitä eroa on lakimiehellä ja asianajajalla?

Arkipäiväisessä jutustelussa, mutta usein myös mediassa, termit lakimies ja asianajaja menevät helposti sekaisin. Niitä myös käytetään toistensa synonyymeina, vaikka ne eivät tarkoitakaan samaa asiaa.

Lakimies eli juristi on juridisen korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, mutta asianajaja on sen lisäksi suorittanut vielä erillisen, Suomen asianajajaliiton järjestämän asianajajatutkinnon.

Kaikki asianajajat ovat siis lakimiehiä, mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia. Asianajajaksi ei kuitenkaan heti korkeakoulusta valmistuttuaan voi hakea, sillä liiton jäsenyyteen vaaditaan vähintään neljän vuoden työkokemus lakimiestehtävistä ja tietenkin hyväksytysti suoritettu asianajajatutkinto.

Lue myös muut tämän viikon julkaisut:

Lisää kommentti