Lukijoiden kysymyksiä: Miksi ihmisellä on kämmenen viivat?

Lukijoiden kysymyksissä Listafriikki selvittää tällä kertaa muun muassa sen, miksi ihmisellä on kämmenen viivat ja miten ne syntyvät.

Lisäksi pohdimme sitä, miten alligaattorin ja krokotiilin erottaa – pääset myös heti testaamaan tunnistustaitoasi vaativassa kuva-arvoituksessa.

Aamupalapöydässä silmät sikkaralla maitopurkkia lukiessa (niin ainakin tehtiin silloin, kun puhelimella vain soitettiin) ihmetystä on saattanut herättää Tetra Pak -teksti. Nyt Tetra Pakin mysteeriin saadaan viimeistään vastaus.

Laittakaahan taas mieltänne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkiläiset-ryhmäämme ja esitä kysymyksiä sekä keskustele siellä!

Miksi käyttää itse aikaa päänsä puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pläräämiseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikkiä? Mutta tässä siis tämän viikkoisia lukijoiden kysymyksiä!

Miksi meillä on kämmenen viivat?

Kämmenessä on viivoja, jotta niistä voi ennustaa… Ei mennyt läpi, vai!? No, ennustaakin käden viivoista kyllä halutessaan voi, mutta ovat ne olemassa ihan oikeastakin syystä.

Kämmenen viivat ovat uurteita, joiden ansiosta iho venyy ja rutistuu sulavasti, kun käden laittaa nyrkkiin. Käden iho on kalvoilla kiinni alla olevissa rakenteissa, mutta nuo siteet ovat sen verran löysiä, että ihoa voi helposti liikuttaa. Kämmenen puolella siteet ovat lyhyemmät, jolloin iho ei samalla lailla pääse venymään kuin käden päällä – voit todeta tämän venyttämällä käden ihoa kummaltakin puolelta.

Ihon alla, siteiden välissä, on rasvatyynyjä, jotka suojaamisen lisäksi auttavat tarttumisessa. Kun kämmentä taivuttelee ja puristaa nyrkkiin, poimuttuu iho laskomaisesti rasvatyynyjen päälle, jolloin taitoskohdat näkyvät uurteina. Nämä ihon taitokset mahdollistavat meille muun muassa näppärän tarttumisen asioihin sekä kyvyn kirjoittaa. Jos rasvatyynyjä ja kiinnittäviä siteitä ei olisi, puuttuisivat myös kämmenen viivat ja kädessä pyörisi löysä ihopussukka.

Kämmenen viivat muodostuvat jo kohdussa, yksilönkehityksen 12. viikolla, ja uurteiden malli, paksuus ja tiheys ovat periytyviä ominaisuuksia – kaikilla ne toki ovat yksilölliset. Useimmilla meistä on kämmenissään kolme suurempaa viivaa, mutta joillakin uurteita on vain yksi. Miltä sinun ja lähipiirisi kämmenet näyttävät?

Mistä krokotiilin ja alligaattorin erottaa?

Tämä mielenkiintoinen kysymys tuli aiemmin tällä viikolla julkaistun listan jälkeen, kun alligaattorihyökkäyksen varalle annetun selviytymisvinkin luettuaan eräs lukija oli ruvennut pohtimaan krokotiilin ja alligaattorin eroa. Vai onko edes sellaista?

Eroja kyllä on, sillä vaikka krokotiileista ja alligaattoreista käytetäänkin usein molempia nimiä sekaisin, ovat ne aivan eri asia. Krokotiilien heimo ja alligaattorien heimo kuuluvat kummatkin krokotiilieläinten lahkoon ja ne näyttävät ulkoisesti (maallikon silmissä) aivan samanlaisilta. Ne ovat sukulaisia, mutta eivät kykene esimerkiksi lisääntymään keskenään.

Nykyisestä levinneisyydestäkin voi tehdä johtopäätöksiä, sillä jos esihistoriallisen matelijan kohtaa vaikkapa Australiassa tai Afrikassa, on kyseessä krokotiili, sillä niitä tavataan ympäri maailmaa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Alligaattoreita taas elää ainoastaan Yhdysvaltojen kaakkoisosassa ja Kiinassa, Jangtse-joen alajuoksulla. Vain Yhdysvalloissa, Floridan osavaltion eteläisimmässä kärjessä, alligaattorit ja krokotiilit elävät samoissa vesissä.

Nyt päästään vihdoin siihen varsinaiseen kysymykseen, eli miten krokotiilin ja alligaattoriin erottaa toisistaan? Helpoin tapa on tarkastella eläimen kuonoa – mieluiten turvallisen välimatkan päästä. Alligaattoreiden kuono on leveä, verrattain lyhyt ja U-kirjaimen mallinen. Krokotiililla sen sijaan on pidempi, kapeampi ja V-kirjaimen muotoinen kuono. Jos on vain yksi eläin, jota tutkiskella, eikä sen kuonoa voi verrata toisen ryhmän edustajaan, niin katse kannattaa suunnata hammaskalustoon.

Alligaattorilla yläleuka on leveämpi kuin alaleuka, joten sen alahampaat menevät nätisti piiloon kidan ollessa kiinni. Krokotiililla sen sijaan ylä- ja alaleuka ovat samankokoiset, joten mojova rivistö myös sen alahampaita jää näkyviin ja saa sen näyttämään hieman virnistävältä.

Osaatko nyt tunnistaa yllä olevasta kuvasta, että kumpiko on krokotiili ja kumpiko alligaattori? Vastaus löytyy artikkelin lopusta.

Mitä tarkoittaa maito- ja mehutölkeissä lukeva Tetra Pak?

Kuva: Tetra Pak | CC BY-SA 2.0 (kuvaa rajattu)

Aivan loistava kysymys (niin kuin tietysti kaikki kysymykset ovat), sillä tätä on tullut joskus itsekin mietittyä, mutta ei selvitettyä. Tetra Pak on elintarvike- ja juomapakkauksia kartongista valmistava kansainvälinen suuryhtiö, joka on koko historiansa ajan ollut alansa suunnannäyttäjä ja edelläkävijä.

Ruotsin Lundissa vuonna 1951 perustettu Tetra Pak sai nimensä yrityksen ensimmäisen tuotteen mukaan: se oli kemisti Erik Wallenbergin keksimä tetraedrin eli nelitahokkaan muotoinen juomapakkaus (kuvassa). Suomessa näissä pyramidipakkauksissa myydään oikeastaan vain yksittäispakattuja kerta-annoksia kahvimaitoa ja -kermaa.

Tetra Pak -teksti on kuitenkin tuttu näky maito- ja mehupurkeissa – pakkauksen mallista riippumatta. Vuonna 2015 Valio otti ensimmäisenä maailmassa käyttöön uusiutuvasta, täysin kasvipohjaisesta materiaalista valmistetut pakkaukset, joissa myydään maitoa, piimää, kermaa ja jogurttia. Myös pakkaukset nestetiiviiksi tekevät muovikerrokset on tehty fossiilisen öljyn sijaan kasvipohjaisesta polyeteenistä. Pakkauksista voi löytää edelleen yrityksen nimen, mutta uusiutuvasta materiaalista valmistetut tölkit ovat Tetra Rex -tuotesarjaa.

🤷‍♀️ Miten meni krokotiilieläinten tunnistaminen? Tässä vastaus: kuvassa vasemmalla on alligaattori ja oikealla on krokotiili 🐊

Lisää kommentti