Yleistieto

Eikö Vapaudenpatsas sijaitsekaan New Yorkissa!? Erikoisia faktoja maailman kuuluisimmista maamerkeistä

Julkaistu

Erikoiset faktat tunnetuista maamerkeistä jatkuu toisella osalla: Miksi Vapaudenpatsas ei välttämättä sijaitsekaan New Yorkissa?

Nyt listataan erikoisia faktoja maailman tunnetuimmista maamerkeistä. Tiedossa on muun muassa häkellyttävää faktaa New Yorkin kuuluisimmatsa symbolista: Eikö Vapaudenpatsas sijaitsekaan Isossa Omenassa!?

Listafriikki vierailee myös Kiinan muurilla, Intian Taj Mahalissa, Pääsiäissaaren moai-patsaiden saloja tutkimassa sekä tutustumassa Sydneyn oopperatalon ilmastointiin.

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista tämä on jälkimmäinen. Ensimmäiset viisi yllättävää faktaa voit käydä lukemassa tästä: Gizan pyramidit kohoavat aivan miljoonakaupungin vieressä – erikoisia faktoja maailman kuuluisimmista maamerkeistä.

Vapaudenpatsaan sijainti aiheuttaa kiistaa

Vuonna 1886 joukko amerikkalaisten vapautta ihailevia ranskalaisia lahjoitti Vapaudenpatsaan Yhdysvalloille juhlistaakseen maiden välistä ystävyyttä, joka oli alkanut 110 vuotta aiemmin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksesta.

Roomalaista vapauden jumalatarta Libertasta esittävä patsas seisoo New Yorkin edustalla ja on eittämättä kaupungin tunnetuin maamerkki. Mutta sijaitseeko Vapaudenpatsas todellisuudessa New Yorkissa? Siinä onkin sellainen kysymys, johon on yllättäen monta erilaista vastausta.

Vapaudenpatsas sijaitsee itseasiassa aivan toisen kaupungin, Jersey Cityn, vesillä. Liberty Island -saari, jolla patsas seisoo, on siis New Jerseyn osavaltion puolella. Teoriassa.

Advertisement

Sekä New Yorkin että New Jerseyn osavaltiot pitävät patsasta tietysti omanaan. Virallisesti Liberty Islandin veden alla oleva osa kuuluu New Jerseylle, ja kaikki kuivalla maalla, patsas mukaan lukien siis, kuuluu New Yorkille. New York saa kerätä veroja saaren matkamuistomyymälöistä ja toimittaa sinne postin. Veden, sähkön ja viemäröinnin hoitaa sen sijaan New Jersey.

Ja sijainnilla on oikeasti ollut väliä myös muille kuin patsaan omistuksesta kiisteleville osapuolille. Yhdysvaltain kansalaisuutta hakevan henkilön täytyy tehdä koe, jossa kysellään erinäisiä maahan liittyviä asioita. Tuossa testissä on 2000-luvun alussa ollut kohta, jossa kysyttiin Vapaudenpatsaan sijaintia. Maahanmuuttoviraston mukaan oikea vastaus oli New Yorkin satama tai Liberty Island. Mutta hyväksyttyjä vastauksia olivat myös New Jersey ja New York.

Taj Mahalin minareetit ovat tarkoituksella kallellaan

Listan ensimmäisessä osassa käsiteltiin Pisan kaltevaa tornia, joka ei ole tarkoituksella kallellaan. Nyt mennään kuitenkin Intian Agraan, jossa sijaitsee yksi maailman tunnetuimmista rakennuksista: vuoden 1653 tietämillä valmistunut ikuisen rakkauden symboli Taj Mahal.

Päärakennuksen kullakin kulmalla on moskeijoille tyypilliset minareetit, jotka eivät ole pystysuorassa. Ne ovat kaikki hieman ulospäin kallellaan ja aivan tarkoituksella. Minareetit rakennettiin vinoon, jotta mahdollisten luonnonkatastrofien kuten maanjäristysten runnellessa aluetta nuo neljä tornia eivät kaatuisi mausoleumin päälle vaan siitä pois päin.

Vuonna 2004 kallistumisesta oltiin hieman huolissaan, sillä minareettien oli todettu vuoden 1941 mittausten jälkeen kallistuneen muutamia senttejä lisää. Rakenteissa ei kuitenkaan havaittu mitään ongelmaa, joten 40-metriä korkeille torneille ei tehty mitään. Sittemmin huolta on aiheuttanut vieressä virtaavan Yamuna-joen kuivuminen ja sen penkkojen vajoaminen. Joen pohjoispuolella kohoava Taj Mahal vajoaa siinä samalla, mutta jos minareetit romahtavat ensin, niin ainakaan ne eivät kaadu kohti mausoleumia.

Sydneyn oopperatalon innovatiivinen ilmastointi

Australian suurimman kaupungin Sydneyn satamaan vuonna 1973 valmistunut oopperatalo on yksi maailman tunnetuimmista rakennuksista omaperäisen arkkitehtuurinsa ansiosta. Tuo samainen, erikoinen arkkitehtuuri on syynä siihen, että rakennuksen lämmitys- ja viilennysjärjestelmää ei voitu toteuttaa tavanomaisilla menetelmillä. Oli siis keksittävä täysin uusi mekanismi.

Suunnitelutyö annettiin tanskalaisen insinööritoimisto Steensen Varmingin vastuulle. Laatikon ulkopuolelta löytyi idea: Käytetään sataman vettä hyväksi. Niinpä Sydneyn oopperataloon rakennettiin vesilämpöpumppu, joka oli tuohon ensimmäisiä suuren mittakaavan lämpöpumppuja. Se on käytössä edelleen. Järjestelmään kuuluu 35 kilometriä putkia, joissa merivesi kiertää tarjoten massiiviseen rakennukseen sekä lämmitystä että viilennystä.

Advertisement

Pääsiäissaaren jokaisella patsaalla on koko vartalo

Eteläisellä Tyynellämerellä sijaitseva, Chilelle kuuluva Pääsiäissaari tunnetaan valtavista moai-patsaistaan. Saarella on satoja suuria patsaita, joiden veistämisen rapanui-alkuperäiskansa aloitti noin 900 vuotta sitten.

Kivettyneestä vulkaanisesta tuhkasta veistettyjä patsaita on tutkittu yli sadan vuoden ajan, mutta vasta viime vuosikymmenellä niistä paljastui merkittävä yksityiskohta. Pääsiäissaarella on tuhatkunta moai-patsasta, joista osa on seissyt rannikolla aina vartaloineen päivineen. Ison osan patsaista ajateltiin kuitenkin pitkään olevan pelkkiä päitä. Mutta jokaisella Pääsiäissaaren moai-patsaalla on vartalo. Useiden metrien mittaiset, kiviset kehot ovat vain vuosisatojen saatossa hautautuneet maan alle.

Toki patsaita tutkineet arkeologit ovat aina tienneet hautautuneista vartaloista, mutta suurelle yleisölle se on ollut suuri yllätys. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että saaren kaikkein kuvatuimmat patsaat ovat juuri niitä, joista on näkyvillä vain pää ja hartiat.

Kiinan muurin kestävyyden salaisuus on riisijauho

Kiinan muuri on vuosisatojen aikana selvinnyt hievahtamatta monenlaisista luonnonmullistuksista, kuten lukuisista maanjäristyksistä. Miten se on pysynyt kasassa?

Kestävyyden salaisuus on laasti, jossa tärkeänä ainesosana on valkoisesta riisistä jauhettu jauho. Yhdessä kalsiumhydroksidin eli sammutetun kalkin kanssa riisijauho muodostaa äärimmäisen kestävän sidosaineen.

Kiinan muuria alettiin kyhätä kasaan 200-luvulla eaa. ja rakennustöihin pakotettiin kaikki maan miehet. Nykyisen muotonsa muuri sai Ming-dynastian (1368–1644) aikana, mutta sen jälkeen siitä tulikin puolustuksellisesti merkityksetön: Kiinan valtakunta ulottui jo muurin pohjoispuolelle.

Ming-dynastian aikaisissa rakennustöissä käytetty riisijauho oli pois kansalta, joten muurin rakentaminen aiheutti närää. Pahennusta ei missään nimessä lieventänyt se, että kymmeniä miljoonia kiinalaisia menehtyi epäinhimillisissä ja vaarallisissa työolosuhteissa. Keisari toisensa jälkeen vähät välitti kansasta, kun toimivaksi todettua rakennusmateriaalia tarvittiin lisää.

Advertisement

Riisilaasti pitää muurin kivet tiukasti yhdessä, mutta toisaalta se myös mahdollistaa joustavuuden, jonka ansiosta järistykset eivät ole muuria hetkauttaneet. Riisilaasti ei kuitenkaan mahda mitään lähiseudun asukkaille, jotka käyvät irrottamassa siitä materiaalia omien talojensa rakentamiseen, tai turisteille, joiden tiedetään nyhtävän paloja mukaansa matkamuistoiksi.

Lue myös:

Advertisement
Kommentoi

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suosituimmat