On mahdotonta pyörittää nilkkaa myötäpäivään ja samaan aikaan piirtää ilmaan numeroa kuusi – 10 keksityltä kuulostavaa faktaa, jotka ovat täyttä totta

Listafriikki läväyttää nyt luettavaksi kymmenen tiukkaa faktaa, jotka saattavat vaikuttaa keksityiltä, mutta ovat totisinta totta. Valmistaudu hämmentymään!

Nämä faktat voivat ihastuttaa ja kummastuttaa, ja osa niistä voi räjäyttää maailmankatsomuksen täysin uuteen uskoon.

Toivottavasti kaikkien loppupäivä ei kulu nilkkaa pyöritellen, kuutosia ilmaan piirrellen ja tätä listaa kiroten!

Nilkan pyörittäminen myötäpäivään ja kuutosen piirtäminen ilmaan samanpuoleisella kädellä on lähes mahdotonta

Kuva: Andrew Martin | Pixabay

Kuulostaa äkkiseltään maailman yksinkertaisimmalta tehtävältä, mutta sitä se ei todellakaan ole! Testattu on.

Kokeile itse. Istu alas, pyöritä jompaakumpaa nilkkaasi myötäpäivään ja yritä piirtää saman puoleisella kädellä ilmaan numeroa kuusi. Jalan pyörimissuunta vaihtuu väkisin. Jos tehtävään keskittyy oikein huolella, voi sen saada onnistumaan, mutta ihan tuosta vain se ei luonnistu.

Vai onko lukijoissa multitaskaamisen mestareita? Raportoithan meille, miten pyörittely sujui!

Miljoonan ja miljardin ero

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay

Miljoonan ja miljardin välillä on suuri ero. Mutta miten suuri se todella on? Esimerkiksi joillekin voi olla hankala käsittää, miten paljon rikkaampi miljardööri on kuin miljonääri. Kummallakin on rutosti rahaa, mutta kuinka paljon?

Se, että miljardi on tuhat miljoonaa, ei välttämättä auta lukujen kokoeron hahmottamisessa. Ehkä tämä seuraava esimerkki sekunneista auttaa tekemään erosta konkreettisen.

Miljoona sekuntia on reilu 11 päivää. Miljardi sekuntia on yli 31 vuotta.

Suurimmalla osalla ihmisistä on keskimääräistä enemmän käsiä

Kuva: Pixabay

Mikä oli ensimmäinen reaktiosi tämän kohdan otsikkoon? Jos sinun on vaikea uskoa, että suurimmalla osalla ihmisistä on keskimääräistä enemmän käsiä, niin maailmankuvasi saattaa muuttua.

Kyllä, suurimmalla osalla maapallon ihmisistä on kaksi kättä. Mutta on paljon ihmisiä, joilla syystä tai toisesta on yksi käsi tai ei käsiä ollenkaan.

Otetaan kuvitteellinen tilanne, jossa on neljä ihmistä, joista kahdella on vain yksi käsi. Tällöin tässä neljän hengen porukassa käsiä on yhteensä kuusi. Tämä tarkoittaa sitä, että käsien lukumäärän keskiarvo on 3/2. Keskimääräisesti tuossa ryhmässä on on siis 1,5 kättä henkilöä kohden.

Jos otetaan huomioon kaikki maailman 7,9 miljardia ihmistä, niin tuo keskiarvo alkaa lähennellä kahta; mutta on kuitenkin sen alle. Joten suurimmalla osalla ihmisistä on keskimääräistä enemmän käsiä.

Jos maapallon ympäri kierrettyä narua nostetaan metrin verran ilmaan, niin paljonko narua tarvitaan lisää?

Kuva: Pixabay

Jos kuvitellaan, että Maa on täydellinen pallo, jonka pinta on täysin tasainen, voisi sen ympärille kiertää hieman reilut 40 000 kilometriä pitkän narun. Olethan leikissä mukana!? Jos tuo naru nostetaan yhden metrin verran maanpinnasta ylöspäin, niin kuinka paljon tarvitaan lisää narua, jotta sen päät osuvat toisiinsa? Eli naru siis kiertäisi edelleen Maan ympäri, mutta koko matkalta metrin verran irti maasta.

Kysymys voidaan esittää myös näin: Miten paljon ympyrän kehän pituus kasvaa, jos säde kasvaa 1 metrin? Ympyrän kehän pituus lasketaan kaavalla 2 π r eli toisin sanoen kaksi kertaa pii kertaa säde. Näin saadaan alkuperäisen, Maan pintaa pitkin kiertävän narun pituus. Maan ollessa kyseessä säde on noin 6 371 000 metriä.

Jos säde kasvaa yhden metrin, kuten sen nyt haluamme tässä kohdassa kasvavan, saadaan uuden kehän eli narun pituus laskettua kaavalla 2 π (r + 1), joka saadaan muutettua muotoon 2 π r + 2 π.

Narun pituus on siis kasvanut 2 π eli kun mittayksikkönä käytetään metriä, on uusi ympärysmitta noin 6 metriä ja 30 senttimetriä alkuperäistä pidempi. Vain niin vähän tarvitaan lisää narua, jotta se saadaan kierrettyä maapallon ympäri metrin korkeudella.

Eikä siinä vielä kaikki.

Tämä sama pitää paikkansa oli pallo sitten minkä kokoinen tahansa. Jos tennispallon ympäri vedettyä narua nostetaan metrin verran irti pallon pinnasta, tarvitaan narua lisää noin 6 metriä ja 30 senttimetriä.

Montako valtiota Suomen ja Pohjois-Korean välillä on?

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay

Pohjois-Korea, tuo modernin maailman pahamaineisin valtio sijaitsee Suomesta katsottuna jossain kaukana, maailman toisella puolella. Vai sijaitseeko sittenkään? Montako maata Suomen ja Pohjois-Korean välillä on?

Oikea vastaus on yksi. Tuo valtio on massiivinen Venäjä. Venäjällä ja Pohjois-Korealla on varsin lyhyt, 18 kilometrin pituinen maaraja, mutta kaikki toki lasketaan.

Tähän samaan syssyyn voidaan ihmetellä myös Venäjän suurta kokoa tai sitten kaukana Maasta sijaitsevan kääpiöplaneetta Pluton pienuutta. Venäjä on nimittäin reilun 17 miljoonan neliökilometrin pinta-alallaan vain hieman pienempi kuin Pluto.

Ja tietenkin Suomen ja Pohjois-Korean ”lähes naapuruudessa” täytyy ottaa huomioon se, että Suomea ei ehkä ole edes olemassa…

Lue myös: Suomea ei ole olemassa! 10 salaliittoteoriaa tukevaa väitettä

Helikopteri ei ole yhdistelmä sanoista heli ja kopteri

Kuva: Pixabay

Helikopterin voisi luulla olevan yhdistelmä sanoista heli ja kopteri, sillä viitataanhan tuohon ilma-alukseen myös joskus lyhyesti kopterina.

Näin ei kuitenkaan ole.

Monessa kielessä helikopteri on sanana hyvin samanlainen ja se on lainattu alunperin ranskan hélicoptère-sanasta. Myös suomen kieleen sana on lainattu 1900-luvun alkupuolella joko suoraan ranskasta tai sitten kiertoreitin kautta ruotsinkielisestä helikopter-sanasta.

Alunperin sana on kuitenkin peräisin ranskan kielestä, johon se ilmestyi Gustave Ponton d’Amécourtin patenttihakemuksen myötä vuonna 1862. Helikopteri on yhdistelmä kreikkalaisperäisistä sanoista héliks ja pterón.

Alkuosan heliko tulee spiraalia tarkoittavasta sanasta ja jälkimmäinen osa -pteri on peräisin siipeä, höyhentä tai mitä tahansa siivellistä oliota tarkoittavasta sanasta.

Venuksen vuorokausi on pidempi kuin sen vuosi

Kuva: NASA | Public Domain

Vuorokausi on aika, jona Maa pyörähtää akselinsa ympäri. Meille vuorokausi on siis hieman vajaat 24 tuntia. Samalla tavalla muidenkin planeettojen vuorokausien kestot voidaan määritellä sen mukaan, kauanko niiden pyörähtäminen akselinsa ympäri kestää. Venuksella tämä kiertoaika on 243 Maan vuorokautta.

Vuosi taas on aika, joka Maalla kestää kiertää Aurinko. Vuorokausia tähän kuluu tietenkin 365 kappaletta. Lähempänä Aurinkoa kiertävän Venuksen vuosi kestää noin 225 Maan vuorokautta.

Uskomatonta, mutta totta: Venuksessa vuorokausi kestää kauemman kuin vuosi!

Lue myös: Top 10 universumin äärimmäiset olosuhteet ja sääilmiöt

Tyrannosaurus eli ajallisesti lähempänä ihmistä kuin Stegosaurusta

Kuva: Wikimedia Commons | CC BY-SA 3.0

Ajattelemme helposti, että kaikki dinosaurukset elivät yhtäaikaa kymmeniä miljoonia vuosia sitten, jonka jälkeen ne kaikki kuolivat sukupuuttoon. Todellisuudessa dinosaurukset kehittyivät noin 230 miljoonaa vuotta sitten, mutta kaikki meidän nykypäivänä tuntemat lajit eivät vielä tuolloin olleet nähneet päivänvaloa.

Monissa dinosauruksia esittävissä kuvissa ja vaikkapa teemapuistoissa Stegosaurus (kuvassa) joutuu hirmuisen Tyrannosauruksen saaliiksi. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä Stegosaurus eli jurakauden lopulla noin 150 miljoonaa vuotta sitten. Tyrannosaurus sen sijaan on paljon tuoreempi tapaus ja asutti maapalloa liitukauden lopulla noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Stegosaurukset ja Tyrannosaurukset eivät koskaan eläneet yhtäaikaa.

Tyrannosaurukset itse asiassa elivät ajallisesti huomattavasti lähempänä ihmistä kuin tätä toista kuuluisaa dinosaurusta.

Lue myös: Tyrannosaurus rexiä olisi helppo juosta karkuun – 10 yllättävää faktaa dinosauruksista

Pelko voi todella olla veretseisauttavaa

Kuva: Melanie Wasser | Unsplash

Jo keskiajalta lähtien pelon ja kauhun on sanottu olevan veretseisauttavaa – siis kirjaimellisesti hyydyttävän veren paikalleen. Alankomaalaisessa Leidenin yliopistossa haluttiin selvittää tämän sanonnan ja uskomuksen todenperäisyys, joten vuonna 2015 lääketieteen keskuksen tutkijat panivat joukon koehenkilöitä katsomaan elokuvia.

Toiselle testiryhmälle näytettiin ensin pelottava elokuva ja sen jälkeen ei-pelottava opetusvideo. Toiselle ryhmälle elokuvat näytettiin päinvastaisessa järjestyksessä. Ennen ja jälkeen kunkin elokuvan koehenkilöiltä otettiin verinäytteet, joista tutkittiin hyytymisaineita.

Lääkärit havaitsivat, että veren hyytymistekijä VIII:n pitoisuus oli kasvanut merkittävästi kauhuelokuvan aikana. Muita hyytymistekijöitä veressä ei havaittu, joten äkillisten tukosten riskiä pelästymisessä ei ole. Tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että kauhuelokuvan kutsuminen veretseisauttavaksi on varsin osuva kuvaus.

Tutkijoiden mukaan hyytymistekijän lisääntymisestä on tärkeä evolutiivinen hyöty, sillä se valmistaa kehon mahdolliseen verenvuotoon hengenvaarallisessa tilanteessa. Sitähän kauhuleffat eivät ole, mutta reaktio on sama.

Viimeinen kerta, kun vanhemmat nostivat syliin

Kuva: Neil Dodhia | Pixabay

Jos et ole koskaan miettinyt tätä asiaa, niin ole hyvä – tämä jää kummittelemaan mieleen.

Jossain vaiheessa meidän kaikkien elämässä on ollut hetki, kun vanhempi on laskenut meidät sylistään alas eikä ole enää koskaan nostanut takaisin. Tuskin kumpikaan osapuoli – lapsi tai vanhempi – tiedostaa tuota hetkeä, mutta sellainen toden totta on olemassa. Että kiitos vaan äiti, kun et enää koskaan ottanut syliin 😉

Lue myös:

• Faktoja ihmiskehosta: 10 erikoista asiaa, joita et ehkä tiennyt
• 10 puistattavaa tietoiskua, jotka tulevat varmuudella uniin
• 10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3